Luottamus (elokuva)
| Luottamus | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | Viktor Tregubovitš, Edvin Laine |
| Käsikirjoittaja |
Mihail Šatrov Vladlen Loginov Väinö Linna (dialogi) |
| Tuottaja | Mauno Mäkelä |
| Säveltäjä | Georgi Sviridov |
| Kuvaaja | Dmitri Mešijev |
| Leikkaaja | Margarita Sadrina |
| Pääosat |
Kirill Lavrov Vilho Siivola Yrjö Tähtelä |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi, Neuvostoliitto |
| Tuotantoyhtiö | Fennada-Filmi Oy & Lenfilm |
| Levittäjä | Fenno-Filmi |
| Ensi-ilta |
 20. elokuuta 1976 |
| Kesto | 95 min |
| Alkuperäiskieli | Suomi ja venäjä |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Luottamus (ven. Доверие, Doverije) on suomalais-neuvostoliittolainen historiallinen poliittinen draamaelokuva vuodelta 1976. Se kuvaa Suomen itsenäisyyden tunnustamiseen vuonna 1917 johtaneita tapahtumia ja erityisesti neuvostojohtaja Vladimir Leninin roolia niissä. Elokuvan tuottivat Fennada-Filmi ja neuvostoliittolainen Lenfilm. Sen ohjasivat Edvin Laine ja Viktor Tregubovitš. Päärooleissa ovat Kirill Lavrov ja Vilho Siivola. Elokuvan juoni pohjautuu pääosin todellisiin historiallisiin tapahtumiin, joita on kuitenkin dramatisoitu.
Aloite elokuvaan tuli Fennada-Filmin toimitusjohtaja Mauno Mäkelältä, mutta lopullisen käsikirjoituksen laativat neuvostoliittolaiset Mihail Šatrov ja Vladlen Loginov. Käsikirjoitus hyväksyttiin vuonna 1974 Moskovan Marxismi-leninismin instituutissa, ja kirjailija Väinö Linna muokkasi käännöksen pohjalta suomenkielisen dialogin. Suomen opetusministeriö tuki elokuvan tuotantoa yli kahden miljoonan markan lainalla, jonka käyttöä valvoi kansliapäällikkö Jaakko Nummisen johtama työryhmä. Pelkästään suomalaisen osapuolen kustannukset tekivät Luottamuksesta siihen mennessä kalleimman suomalaisen elokuvan.[1]
Edvin Laine sai elokuvasta valtion elokuvataiteilijapalkinnon, ja Vilho Siivola sai parhaan miesnäyttelijän Jussi-palkinnon. Vuoden 1977 Riian elokuvafestivaalilla Luottamukselle ojennettiin tuomariston erikoispalkinto taiteellisista ansioista kuvattaessa rauhanomaisen rinnakkaiselon alkuvaiheita kahden naapurimaan välillä.[1]
Luottamusta esitettiin valmistuttuaan koulunäytöksissä opetuselokuvana, mutta elokuvateattereissa se ei menestynyt kovin hyvin. Nykyisen yleisen käsityksen mukaan se edustaa vahvasti suomettumisen ajan henkeä. Varsinkin myöhemmän ajan arvioissa Luottamusta on pidetty elokuvallisesti kehnona.[1][2]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luottamuksen tarina sijoittuu joulukuun loppuun 1917, jolloin Suomen valtuuskunta on matkannut Pietariin hakemaan tunnustusta maan itsenäisyydelle. Suomen pääministeri P. E. Svinhufvud joutuu päättämään, hakeako itsenäisyyden tunnustus bolševikkien hallitukselta, ja bolševikkijohtaja V. I. Lenin joutuu vastaavasti valitsemaan, tunnustaako porvarillisen Suomen itsenäisyys. Pääosa juonesta muodostuu takaumakohtauksista, jotka kuvaavat toisaalta Suomen autonomia- ja itsenäisyyskamppailun keskeisiä tapahtumia ja toisaalta Leninin kansallisuuspolitiikan ja henkilökohtaisen Suomen-suhteen muotoutumista vuosina 1899–1917. Elokuvan loppuun on liitetty pätkä uutisfilmiä vuoden 1975 Helsingin ETYK-kokouksesta.
Elokuvassa nähdään muun muassa seuraavat historialliset tapahtumat: suurta adressia tuova suomalainen lähetystö torjutaan Pietarissa vuonna 1899; Eugen Schauman ampuu kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin vuonna 1904; Lenin vaeltaa Turun saaristossa heikoilla jäillä paetessaan Suomesta vuonna 1907; Vladimir Puriškevitš huudahtaa Venäjän duumassa ”Finis Finlandiae!” vuonna 1910; puhemies Svinhufvudin johtama eduskunta kieltäytyy hyväksymästä yleisvaltakunnallista lainsäädäntöä vuonna 1910; puhemies Kullervo Mannerin johtama eduskunta kokoontuu hajotuskäskyä uhmaten syksyllä 1917; Lenin piileskelee Helsingissä Kustaa Rovion luona syksyllä 1917; Kullervo Manner, Yrjö Sirola ja K. H. Wiik käyvät Leninin puheilla joulukuussa 1917; Leninin hallitus antaa itsenäisyyden tunnustamisasiakirjan Svinhufvudin valtuuskunnalle joulukuussa 1917.
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kirill Lavrov | … | V. I. Lenin, kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja |
| Vilho Siivola | … | P. E. Svinhufvud, senaatin puheenjohtaja |
| Yrjö Tähtelä | … | Carl Enckell, senaattori, ministerivaltiosihteeri |
| Yrjö Paulo | … | Gustaf Idman, valtiosihteeri, Suomen edustaja Pietarissa |
| Margarita Terehova | … | Aleksandra Kollontai, kansankomissaari |
| Esa Saario | … | Kullervo Manner, sosiaalidemokraattien johtaja |
| Jarno Hiilloskorpi | … | Yrjö Sirola, sosiaalidemokraattien johtaja |
| Oleg Jankovski | … | Georgi Pjatakov, bolševikkijohtaja |
| Viktor Tregubovitš | … | Vladimir Smirnov, Suomessa vaikuttanut bolševikki |
| Leonhard Merzin | … | Jukka Rahja, Pietarissa vaikuttanut suomalainen bolševikki |
| Antonina Šuranova | … | Rosa Luxemburg, saksalainen sosialistijohtaja |
| Igor Dmitrijev | … | Vladimir Bontš-Brujevitš, kansankomissaarien neuvoston kansliapäällikkö |
| Jussi Jurkka | … | Gunnar Castrén, suomalainen sortovuosien aktivisti |
| Eero Salmi | … | Kustaa Rovio, bolševikkeja tukenut Helsingin poliisipäällikkö |
| Vladimir Tatosov | … | Jakov Sverdlov, kansankomissaari |
| Aleksei Eiboženko | … | Nikolai Krylenko, kansankomissaari |
| Leonid Nevedomski | … | Pokrovski, vasemmistolainen edustaja duumassa |
| Vjatšeslav Vasiljev | … | kreivi Wilhelm von Mirbach, Saksan edustaja Pietarissa |
| Juri Demitš | … | tsaari Nikolai II |
| Afanasi Kotšetkov | … | Maksim Gorki, kirjailija |
| Matti Ranin | … | konsuli Eugen Wolff, vuoden 1899 suuren lähetystön jäsen |
| Pauli Rinne | … | Victor Napoleon Procopé, vuoden 1899 ministerivaltiosihteeri |
| Göran Schauman | … | Eugen Schauman, salamurhaaja |
| Innokenti Smoktunovski | … | kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov |
| Olavi Tuomi | … | kievarinpitäjä Kalle Fredriksson |
| Raili Kostia | … | Aino Ackté, laulajatar |
| Aune Ollila | … | nainen Castrénin kutsuilla |
| Aarne Laine | … | maisteri Ludvig Lindström |
| Aarno Sulkanen | … | mies Castrénin kutsuilla |
| Ismo Kallio | … | mies Castrénin kutsuilla |
| Risto Mäkelä | … | puhuja työväen mielenosoituksessa Senaatintorilla |
| Irina Mirošnitšenko | … | Marija Andrejeva, näyttelijä |
| Anatoli Solonitsyn | … | Botšasnikov |
| Riina Ahonen | … | Bobrikovin tytär |
| Jevgenija Vetlova | … | Smolnassa vieraileva kreivitär |
| Lev Durov | … | Ohranan agentti junassa |
| Raimo O. Niemi | … | tulkki Mannerin ja Leninin keskustelussa |
| Veikko Uusimäki | … | pitkä mies junassa |
| Mauno Mäkelä | … | vuoden 1905 suomalainen senaattori |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Öhman, Mia: ”Luottamus – kinoleninianaa parhaasta päästä”. Filmihullu 6/2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yhteistyöelokuva ”Luottamus” Ylen Elävä arkisto