Rosa Luxemburg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee henkilöä. Elokuvaa käsittelee Rosa Luxemburg.
Rosa Luxemburg (1895).

Rosa Luxemburg (puol. Róża Luksemburg; 5. maaliskuuta 1871 Zamość15. tammikuuta 1919 Berliini) oli puolalais-saksalainen vasemmistopoliitikko, sosialistinen filosofi ja vallankumouksellinen. Hän perusti yhdessä Karl Liebknechtin kanssa marxilaisen ryhmän, joka 1. tammikuuta 1919 tuli tunnetuksi nimellä Saksan kommunistinen puolue (KPD).

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosa Luxemburg syntyi juutalaiseen perheeseen Zamośćissa, lähellä Lublinia nykyisessä Puolassa. Paettuaan uhkaavaa pidätystä Sveitsiin, hän opiskeli Zürichin yliopistossa muiden ajan sosialististen vaikuttajien kanssa, joihin kuuluivat muun muassa Anatoli Lunatšarski ja Leo Jogiches. Vuonna 1897 Luxemburg väitteli Zürichissä tohtoriksi tutkimuksellaan Polens industrielle Entwicklung (Puolan teollinen kehitys).

Sosialistinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luxemburg perusti yhdessä Leo Jogichesin ja Julian Marchlewskin kanssa 1893 lehden Sprawa Robotnicza (Työläisen asia) vastustamaan puolalaisen sosialistipuolueen PPS:n nationalismia. Hän uskoi, että Puola voi itsenäistyä ainoastaan, mikäli Saksassa, Itävalta-Unkarissa ja Venäjällä tehdään vallankumous. Luxemburg piti kuitenkin taistelua kapitalismia vastaan itsenäisyyttä tärkeämpänä. Lenin katsoi kansallisen vapautusliikehdinnän sosialismin esiasteeksi ja sen vuoksi tuettavaksi. Luxemburg puolestaan oli sitä mieltä, että kansojen itsemääräämisoikeus saattoi toteutua vasta sen jälkeen, kun monarkia ja kapitalismi on voitettu koko Euroopassa.

Luxemburg perusti yhdessä Karl Liebknechtin kanssa internationalistisen ryhmän, josta tuli vuonna 1915 Spartakistiliitto. Se oli ensin sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) ja myöhemmin itsenäisen sosiaalidemokraattisen puolueen (USPD) vasen siipi, ennen muuttumistaan kommunistisen puolueen ytimeksi.

Luxemburg ja Liebknecht tuomittiin 28. kesäkuuta 1916 kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Tuomionsa aikana Luxemburg kirjoitti useita artikkeleita, mukaan lukien Venäjän vallankumouksesta. Huolimatta bolševikkeihin kohdistamastaan arvostelusta Luxemburg pysyi uskollisena Leninin ja bolševikkien kannattajana.

Spartakistikapina ja kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosa Luxemburgin hautajaiskulkue.

Luxemburg oli aktiivinen vuoden 1918 saksalaisessa vallankumouksessa, mutta hän vastusti niin sanottua spartakistikapinaa, koska piti sitä uhkarohkeana yrityksenä. Hän vastustilähde? myös kommunistisen puolueen perustamista 1. tammikuuta 1919, sillä hänestä se oli ennenaikaista, vaikka puolue päätyikin Liebknechtin ja Luxemburgin johtoon ja Luxemburg luonnosteli sen ohjelman 31. joulukuuta 1918.

Hallitsevan sosiaalidemokraattisen puolueen johtaja Friedrich Ebertin ja puolustusministeri Gustav Nosken käskystä sotaveteraaneista koostuvat vapaajoukot (Freikorps) kukistivat marxilaisten spartakistikapinan ja surmasivat sen johtajat, Karl Liebknechtin ja Rosa Luxemburgin 15. tammikuuta 1919 kuulusteltuaan ja pahoinpideltyään heidät. [1]

Muistomerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kommunistisen Itä-Saksan hallitus nimesi Rosa Luxemburgin mukaan Berliinin historiallisessa keskustassa sijaitsevan aukion Rosa-Luxemburg-Platziksi. Saksalaisen Vasemmisto-puolueen taustasäätiö kantaa hänen nimeään.

Samoin Neuvostoliitossa nimettiin mm. laivoja hänen mukaansa. Malliesimerkki on Petroskoissa vuonna 1942 haltuunotettu matkustajalaiva Rosa Luxemburg joka suomalaisten hallussa kantoi nimeä Äänislinna.

Margarethe von Trotta on ohjannut vuonna 1986 valmistuneen palkitun elämäkertaelokuvan Rosa Luxemburg.

Suomennettu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rolf Bieblen tekemä Rosa Luxemburgin patsas.
  • Yhteiskunnallinen uudistustyö vai vallankumous. Huutomerkki-sarja. Suomentanut Brita Polttila. Helsinki: Tammi, 1971.
  • Sosialidemokratian kriisi : Junius-pamfletti. Suunta-sarja nro 21. Suomentanut Matti Viikari. Helsinki: Otava, 1973.
  • Venäjän sosialidemokratian organisaatiokysymys. Teoksessa; Paastela, Jukka (toim.): ”Työväenluokan puolue ja sosialistinen demokratia”. Suomentanut Jukka Paastela. Helsinki: Marxilaisen kirjallisuuden edistämisseura, 1976.
  • Venäjän vallankumous. Teoksessa; Paastela, Jukka (toim.): ”Työväenluokan puolue ja sosialistinen demokratia”. Suomentanut Jukka Paastela. Helsinki: Marxilaisen kirjallisuuden edistämisseura, 1976.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Carlos Caballero Jurado, Ramiro Bujeiro (2001). The German Freikorps 1918-23: 1918-23. Osprey Publishing. ISBN 1841761842. 

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Barth, Reinhard: Historian suurnaiset. (Frauen, die Geschichte machten. Von Hatschepsut bis Indira Gandhi. Suomennos Tuulikki Virta, Katja Zöllner. Alkusanat Kaari Utrio. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005. ISBN 951-20-6762-5.
  • Eskelinen, Teppo: Sorron rajat: Rosa Luxemburg poliittisen liikkeen, talouden ja siirtomaavallan teoreetikkona. Helsinki: Tutkijaliitto, 2015. ISBN 978-952-5169-96-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]