Radioteatteri
Radioteatteri on Yleisradion radiokanaville kuunnelmia tuottava yksikkö.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Radioteatteri perustettiin elokuussa 1948 tuottamaan Yleisradioon johtaja Hella Wuolijoen ohjelmapolitiikan mukaisesti ”mahdollisimman korkeatasoista teatteritaidetta”, toisin sanoen kuunnelmia.
Radioteatterin ensimmäiseksi johtajaksi tuli Olavi Paavolainen, joka toimi tehtävässä kuolemaansa eli vuoteen 1964 saakka. Ohjaajina toimivat Eero Leväluoma ja Markus Rautio, näyttelijöinä muun muassa Matti Aulos, Emmi Jurkka, Kauko Kokkonen, Kauko Käyhkö, Helge Ranin ja Reino Valkama.
Paavolaisen jälkeen Radioteatterin johtajaksi tuli Pekka Lounela. Hänen jälkeensä johtajina ovat toimineet Mirjam Polkunen ja Pekka Kyrö. Vuosina 2009–2010 Radioteatterin päällikkö eli vastaava tuottaja oli Juha-Pekka Hotinen, ja vuoden 2011 alusta tehtävässä toimi hetken aikaa Satu Kurvinen. Toukokuun alusta 2015 lähtien Yle Draaman päällikkönä toimii Jarmo Lampela.[1]
Radioteatteri on toiminut yhteistyössä useiden kirjailijoiden kanssa. Radioteatterille ovat kirjoittaneet muun muassa Juha Siltanen, Laura Ruohonen, Paavo Haavikko, Mari Mörö, Juha Seppälä ja Jouko Turkka. Säännöllisinä dramaturgeina ja kirjoittajina on myös työskennellyt monia kirjailijoita, kuten esim. Veijo Meri, Hannu Raittila ja Mikko Viljanen.
Radioteatterin ensimmäisiä kuunnelmia oli esimerkiksi vuonna 1949 tehty jännitysnäytelmä Kaasuvalo. Suosittuja kuunnelmia ovat olleet Hyvää iltaa, nimeni on Cox!, Paul Temple -sarjakuunnelmat, Kankkulan kaivolla, Sinuhe egyptiläinen, Kalle-Kustaa Korkin seikkailut, Noita Nokinenä, Elmo, urheilija ja Linnunradan käsikirja liftareille.
Pitkäaikaisimpiin ohjelmiin kuuluvat vuosina 1976–2005 tehty perhesarja Kantolan perhe sekä viihdekuunnelma Knalli ja sateenvarjo, jonka ensimmäinen jakso tehtiin vuonna 1979.
Näyttelijöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Radioteatteri nykyään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Radioteatteri toimii Yle Draaman alaisuudessa ja tuottaa erilaisia ja pituisia kuunnelmia monen eri yksikön käyttöön.
Yle Radio 1 on Radioteatterin kuunnelmien perinteinen pääpaikka; sillä on vuosittain 52 kuunnelmapaikkaa, joista 20-24 ovat uusia kuunnelmia ja loput uusintoja. Lähetyksissä on kolme kertaa vuodessa tapahtuva sykli, joihin haetaan sopivat uusinnat uusien tuotantojen vastapainoksi.
Radioateljee tuottaa 17 uutta radiodokumenttia vuosittain. Ääniversumi on yksikkö, joka tuottaa audiofiktiota; ääniteoksia. Niitä tuotetaan noin 11 uutta teosta vuodessa.
Radio Yhdessä kuullaan myös luentoja ja äänikirjoja, joita tuotetaan ja luetaan muutaman kirjan vuosivauhdilla. Ohjelmistossa on uusia teoksia ja klassikkoja. Lisäksi Yle Puheella on lastendraamapaikka.
Yle Radio Suomelle Radioteatteri tuottaa kevyempää ohjelmistoa, esimerkiksi pakinamaisia tilaustekstejä suomalaisilta kirjoittajilta (mm. Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja on lähtöisin radiosta). Alivaltiosihteeri ja Anonyymit kotikiusatut ovat seuratuimpia kuunnelmasarjoja. Uutena formaattina ovat suurituotantoiset ns. kesäsarjat, kuten Carola-kuunnelma, joka oli formaatiltaan radiomusikaali.
Radioteatteri on kokeillut myös internetin käyttöä kuunnelmien pääsääntöisenä lähetysalustana. Naamakirja-kuunnelmasarja julkaistiin ensin YouTubessa sekä Yle Areenassa ja vasta myöhemmin radiossa.lähde?
Kesän musiikkidraamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viime vuosina radioteatteri on tuottanut heinäkuussa Yle Radio Suomessa ja Yle Areenassa julkaistavan 20-osaisen kuunnelman, jossa käsitellään suomalaisen muusikon tai yhtyeen elämää ja uraa.
- 2016 Juice Leskinen: Juicen Taivaallinen Aulabaari[6]
- 2018 Gösta Sundqvist: Itkisitkö onnesta? Tarina Gösta Sundqvistista[7]
- 2019 Kikka: Kikka – Tarina tähdestä[8]
- 2020 Dingo: Kaikki huutaa Dingo![9]
- 2021 Armi Aavikko: Armi Aavikko – siinä välissä olin elossa
- 2022 Nylon Beat: Mä haluun olla Nylon[10]
- 2023 Vesa-Matti Loiri: Rakastitko, Vesku?[11]
- 2024 Maarit Hurmerinta: Maarit – Nälkää ja rakkautta.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jarmo Lampela Yle Draaman päälliköksi, Yle 9.2.2015.
- ↑ a b c d e f g h Ostajan markkinat näyttelijäpestissä. Helsingin Sanomat, 2.2.1969, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f Vaihto vilkasta maan teattereissa. Helsingin Sanomat, 2.2.1971, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Kiinnitykset loppusuoralla: Pienissä teattereissa vilkkain näyttelijävaihto. Helsingin Sanomat, 2.2.1983, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Näyttelijämarkkinat kiivaina käyntiin Helsingistä Rovaniemelle. Helsingin Sanomat, 16.3.1965, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Koppinen, Mari: Kekseliäs Juice-kuunnelmasarja alkaa Radio Suomessa 4.7.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.3.2024.
- ↑ Kurkela, Hannele: Itkisitkö onnesta? Tarina Gösta Sundqvistista 15.6.2018. Yle. Viitattu 28.3.2024.
- ↑ Hannonen, Inka: Kikka – tarina tähdestä on musiikkidraama viihdyttäjästä, joka antoi kaikkensa 30.4.2019. Yle. Viitattu 28.3.2024.
- ↑ Oinaala, Sampsa: Ylen Dingo-kuunnelma on vetävä ja koskettava 29.8.2020. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.3.2024.
- ↑ Valavaara, Sara: Nylon Beatin matka alkoi tunkkaisella ysärillä – siksi se on tärkeä tarina kuultavaksi vielä tänä kesänä 29.6.2022. Iltalehti. Viitattu 28.3.2024.
- ↑ Oinaala, Sampsa: Televisiossa George Michaelin hurja elämä, radiossa Vesa-Matti Loirin elämä kuunnelmana 29.6.2023. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.3.2024.
- ↑ Mattila, Mattias: inkimätön Maarit Hurmerinta on Ylen tämän kesän audiodraaman tähti – näyttelijä Oona Airola: ”Hän ei ole mikään miellyttäjäluonne” 28.3.2024. Yle. Viitattu 28.3.2024.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kallio, Eila. Pallokaiutin, muistikuvia Radioteatterista. Otava 1979.
- Oinonen, Paavo. Pitkä matka on Tippavaaraan, Suomalaisuuden tulkinta ja Yleisradion toimintaperiaatteet radiosarjoissa Työmiehen perhe, Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja ja Kankkulan kaivolla 1945–1964. Väitöskirja, Turun yliopisto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2004. ISBN 951-746-554-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Radioteatterin alkuvuodet (Arkistoitu – Internet Archive), Sininen laulu, Yle.fi
- Yle Areena - Radioteatteri
- Kohtaus (Arkistoitu – Internet Archive) (Sivua ei päivitetä)