Sinuhe egyptiläinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sinuhe egyptiläinen. Viisitoista kirjaa lääkäri Sinuhen elämästä noin 1390-1335 eKr.
Kirjan kansi
Kirjan kansi
Kirjailija Mika Waltari
Kansitaiteilija Björn Landström
Kieli suomi
Genre historiallinen romaani
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1945
Sivumäärä 779
ISBN 978-951-0-09875-2
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Sinuhe egyptiläinen on suomalaisen kirjailijan Mika Waltarin kirjoittama historiallinen romaani, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 1945, ja josta tuli nopeasti kansainvälinen menestys. Romaania pidetään Waltarin pääteoksena. Sinuhe egyptiläinen on käännetty 40 kielelle, tuoreimpana marinkielinen käännös.

Vuonna 2008 Sinuhe egyptiläinen äänestettiin suomalaisten rakkaimmaksi kirjaksi.[1]

Vuonna 1969 antamassaan haastattelussa (Suomalainen Suomi – Valvoja 3/69) Mika Waltari sanoi teoksestaan: "Minun on nöyrästi myönnettävä, että Sinuhe on ilmeisesti paras kirjani, jota en ole pystynyt sen jälkeen enää ylittämään. Se on todella eräänlainen siihenastisen elämänkatsomukseni summa. Kun nyt tämän kirjan pysähdyttämänä ajattelen itseäni ja omaa kirjailijan kehitystäni, on onnellinen ajatukseni se, että olen saanut elää sen mukana mielikuvitukseni rikkaassa maailmassa täydellisesti ja pohjattomasti. Minun ei ole tarvinnut enkä ole halunnutkaan hahmotella opinkappaleiksi omia ajatuksiani. Lukijan on löydettävä ne kirjastani." [2]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanin tapahtumat sijoittuvat muinaiseen Egyptiin, faarao Ekhnatonin valtakauden aikoihin. Päähenkilö on orpo Sinuhe, josta tulee monien värikkäiden vaiheiden jälkeen faaraon henkilääkäri. Hän matkustaa Syyriassa, Babylonissa ja heettien keskuudessa. Romaani seuraa Sinuhen elämäntarinaa aina sen katkeraan loppuun asti, jolloin iäkäs Sinuhe käy läpi lyhyitä onnen hetkiään ja monia pettymyksiään. Keskeistä on idealismin ja realismin rajankäynti. Teos on historiallisten yksityiskohtien suhteen erittäin tarkka.

Romaanissa pohditaan tieteen ja uskonnon yhtymäkohtia. Kirjassa pohditaan myös yhteiskuntajärjestelmiä, kuninkaan ja orjan eroa ja yhtäläisyyttä sekä faaraon jumalallisuutta. Monissa paikoissa liikkuva Sinuhe kokeilee monia ammatteja, halveksitusta ruumiinpesijästä arvostettuun lääkäriin. Romaani kuvaa eri kansankerrosten ja ammattien edustajien elämää ja tapoja faaraoiden aikana.

Kirja perustuu faktoihin siinä määrin, että jotkut ulkomaiset lukijat olettivat tekijän olevan egyptologi. Waltari otti myös taiteellisia vapauksia, esimerkiksi Egyptissä ei tiettävästi laskettu lapsia korissa Niiliin. Myöskään kallonporausta ei harjoitettu vielä farao Ekhnatonin ajan Egyptissä, vaan vasta noin tuhat vuotta myöhemmin.

Sinuhe egyptiläisen juonessa on monia yhtymäkohtia Amenemhet I:n hallituskaudelta peräisin olevaan Sinuhen tarinaan.

Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinuhe – "Hän, joka on yksinäinen". Kirjan päähenkilö, jonka kertomana tarinaa kuvataan. Sinuhen ottovanhemmat Senmut ja Kipa löytävät pojan orpona kaislaveneestä ja kasvattavat hänet. Sinuhe tuhlaa omaisuutensa petolliselle naiselle ja lähtee Egyptistä vuosien ajaksi. Palattuaan Sinuhe päätyy hovilääkäriksi ja faraon hovissa hän kuulee vanhalta hovinaiselta, että kuningatar Teje oli jättänyt vanhan faraon ja Mitanin prinsessan lapsen kaislaveneessä Niiliin, ja Sinuhe aavistaa olevansa kuninkaan jälkeläinen. Sinuhe menettää rakkaansa ja osallistuu vallanpitäjien juonitteluihin. Joutuessaan koettelemukseen koettelemuksen perään, hänestä tulee varsin katkera ja hänen ajatustapansa muuttuu hyvin pessimistiseksi. Hän työskentelee köyhien töissä ja puhuu heille kaikkien ihmisten tasavertaisuudesta. Ajatukset eivät saa vastakaikua edes heidän keskuudessaan. Sinuhen ystävä farao Horemheb pelkää hänen aiheuttavat levottomuutta kansassa ja karkottaa hänet maanpakoon vankeuteen, jossa hän vanhana kirjoittaa elämänkertaansa.

Senmut ja Kipa – Sinuhen ottovanhemmat. Köyhien lääkäri Senmut opastaa Sinuhen opiskelemaan lääkäriksi. Sinuhen tuhlattua vanhojen vanhempiensa omaisuuden ilotytölle, vanhemmat tekevät itsemurhan. Varaton Sinuhe työskentelee kuukauden kuolleiden talossa saadakseen vanhempansa palsamoiduksi, jotta he saavuttaisivat egyptiläisen uskon mukaan kuolemattomuuden.

Ekhnaton – Pohjautuu samannimiseen historialliseen henkilöön. Sinuhe tutustuu Ekhnatoniin jo nuorena ja heistä tulee ystäviä. Edellisistä faaraoista poiketen Ekhnaton ei ole lainkaan sotainen vaan pasifisti. Ekhnaton hylkää Egyptin vanhat jumalat ja perustaa uuden yksijumalaisen uskonnon, Aton-kultin. Aton on ainoa jumala ja farao on hänen poikansa, jumalan edustaja maan päällä. Ekhnatonin opin mukaan kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, eikä uudessa maailmanjärjestyksessä tule enää olla orjia ja herroja. Ekhnaton julistaa vanhan Amon-jumalan vääräksi. Nälänhädän vaivaama kansa alkaa ikävöidä Amon-jumalaansa ja mellakoi. Lopulta pappi Eje ja sotapäällikkö Horemheb päättävät surmata Ekhnatonin, jolloin Ejestä tulee uusi Faarao. Lääkäri Sinuhe päätyy tarjoilemaan tappavan myrkkyjuoman ystävälleen Ekhnatonille, jotta faraon aivoitusten aiheuttama hävitys saadaan viimein pysäytettyä.

Kaptah – Sinuhen yksisilmäinen, laiska mutta terävä-älyinen orja, jota Sinuhe pitää aluksi hyvin vastenmielisenä. Kaptah lähtee kuitenkin Sinuhen mukaan tämän seikkaillessa Välimeren maissa ja auttaa tätä useissa tilanteissa. Loppuun asti Kaptah on omalla tavallaan hyvin uskollinen entiselle isännälleen. Kaptah on taitava liikemies ja selviytyy monista vaikeista tilanteista.

Nefernefernefer – Kaunis ja petollinen nainen, kurtisaani, on Sinuhen ensimmäinen rakkaus, josta muodostuu tälle pakkomielle. Vastineeksi palveluksistaan hän vie pala palalta Sinuhen koko omaisuuden. Herätessään tähän kamalaan tosiasiaan, Sinuhe on niin häpeissään, että jättää kaiken taakseen ja lähtee Egyptistä. Myöhemmin palatessaan kotiinsa Sinuhe yrittää kostaa, kun hän naamioi sotilaiden tainnuttaman Neferneferneferin kuolleeksi, ja vie hänet kuolleiden taloon ruumiinpesijöiden hyväksikäytettäväksi. Vuosia myöhemmin Sinuhe kuulee, että herättyään Nefernefernefer kuitenkin on aiheuttanut oveluudellaan ruumiinpesijöiden joukossa suurta tuhoa ja lähtenyt kuolleiden talosta vietyään heidän omaisuutensa.

Minea – Laivamatkalla rosvojen kaappaamaksi joutunut kaunis kreetalainen tyttö, joka myydään orjaksi Babylonian kuninkaan haaremiin. Sinuhe kuitenkin auttaa häntä pakenemaan kuninkaan talosta ja rakastuu häneen. Minea palaa Sinuhen mukana kotisaarelleen Kreetalle. Minea on Kreetan uskonnon papitar, härkätanssija, joka valitaan menemään täysikuun aikaan tanssimaan Kreetan jumalalle Pimeään taloon, josta kukaan ei ole halunnut palata takaisin. Sinuhen vuoksi Minea lupaa palata ensimmäisenä ihmisenä kreetalaisten jumalan palatsista. Hän lupautuu Sinuhen vaimoksi ja he särkevät ruukun avioliittoon vihkiytymisen merkiksi, mutta avioliitto jää toteutumatta. Sinuhe ja Kaptah etsivät Mineaa luolastosta, ja löytävät valtavan kuolleen merikäärmeen, jonka ruoaksi tanssijat ovat joutuneet. Eläimen kuoltua uhraamista on jatkettu, jotta salaisuus ei paljastuisi. Minea koki kauhean kuoleman, kun ylipappi Minotaurus uhrasi hänet labyrinttiin. Tapaus järkyttää Sinuhen pitkäksi aikaa.

Merit – Kaunis egyptiläinen nainen, joka työskentelee Krokotiilinpyrstö -nimisessä kapakassa. Hänen ja Sinuhen välille kasvaa vahva ystävyys, joka muuttuu vähitellen rakkaudeksi. Merit on Sinuhen pojan äiti, mutta valehtelee hänelle, että poika on kuolleen ystävän orpolapsi. He elävät vuosia perheenä. Merit kokee Amonin kannattajien mellakassa traagisen kuoleman, koska Sinuhe ei ollut valmis pakenemaan kaupungista.

Thot - Sinuhen älykäs poika, joka kuolee samaan aikaan, kuin Merit. Sinuhe luulee häntä ottopojaksi ja saa tietää olevansa Thotin isä vasta Thotin kuoleman jälkeen, kun Kaptah kertoo sen hänelle.

Thothmes – Sinuhen lapsuudentoveri, joka erilaisten vastoinkäymisten jälkeen kohoaa Ehknatonin hovitaiteilijaksi.

Inteb – Sotilas, jonka luokse Senmut vie sotilaaksi tahtovan pikku-Sinuhen. Tämä kovia kokenut sotilas karistaa nuoren Sinuhen ihailun sotilasammattia kohtaan ja tapaamisen jälkeen poika päättää ryhtyä ottoisänsä tapaan lääkäriksi.

Ptahor – Kuninkaallinen kallonporaaja, joka opastaa Sinuhea lääkärin ammatin ensiaskeleissa. Ptahorin mukana Sinuhe pääsee ensimmäisen kerran tapaamaan Ekhnatonin.

Horemheb – Myös historiallinen henkilö. Köyhistä oloista tullut sotaisa nuorukainen, johon Sinuhe tutustuu yöllisellä retkellä nuoren Ekhnatonin kanssa. Horemheb kertoo kaikille tulevansa vielä jonain päivänä joksikin suureksi, mutta hänelle nauretaan. Vähitellen Horemheb kohoaa sotilaasta sotapäälliköksi ja Sinuhen tapaan faarao Ekhnatonin hyväksi ystäväksi. Horemheb on rakastunut nuoruudestaan asti faraon sisareen Baketamoniin, muttei saa rakkaudelleen vastakaikua. Lopulta faraon ja hänen seuraajansa pappi Ejen kuollessa Horemheb ottaa tämän paikan ja täten toteuttaa nuoruuden lupauksensa. Pappien avulla Horembhebin ja Baketamonin avioliitto solmitaan väkisin, jotta Horemhebillä olisi mahdollisuus faaraoksi. Faraona Horemheb pelkää Sinuhen puheiden ihmisten tasa-arvosta aiheuttavan levottomuutta kansassa ja karkottaa hänet maanpakoon vankeuteen.

Baketamon – Farao Ekhnatonin sisko, josta odotettiin hallitsijoiden tavan mukaan tulevan faraon vaimo, mutta tätä ei tapahtunut. Faraon kuoltua Baketamon kutsuu heettiläisten prinssin puolisokseen, mutta Horemhebin ja Ejen pyynnöstä Sinuhe käy myrkyttämässä prinssin, kun tämä on matkalla Egyptiin. Baketamonin joutuu väkisin Horemhebin puolisoksi ja kostaa pakkoavioliiton pettämällä häntä monien tavallisen kansan miesten kanssa.

Muti – Sinuhen vanha palvelijatar, joka on nalkuttava, mutta uskollinen ja reipas otteissaan. Kun kalanperkaajan poika pahoinpitelee Sinuhen poikaa, Muti pieksää pesukartulla koko kalanperkaajan perheen, mutta menee heti perään tekemään sovintoa. Vanha Muti seuraa vapaaehtoisesti Sinuhea maanpakoon. Sinuhe arvelee Mutin touhullaan väsyttäneen vartijat niin, etteivät he kyllästyneinä tehtäväänsä alkaneet suunnitella Sinuhen tappamista.

Burraburiash - Babylonin kuningas, joka on hyvin nuori ja jonka kuvataan "välittävän enemmän leikkikaluista kuin sotilasesityksistä".

Aatteet ja todellisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten monet muutkin Waltarin suuret historialliset romaanit Sinuhe egyptiläinen käsittelee todellisen maailman ja aatteiden välistä ristiriitaa.[3]

Teos sisältänee kosolti toisen maailmansodan nostattamia tuntoja. Markku Envall on nähnyt kirjassa kuvatuissa heettiläisissä ja erityisesti heidän keskuudessaan vallitsevassa kurissa ja järjestyksessä sekä velttojen kansojen halveksimisessa ja alistamisessa yhtäläisyyksiä natsi-Saksaan, josta Waltarilla oli kielteinen kuva. Yhtäläisyydet eivät kuitenkaan ole kovin suoraviivaisia tai selviä. Waltarin mukaan ”sisimpänä oli myös tarve sodan painostavien vuosien jälkeen---ikään kuin elää toinen, täydellisesti mielikuvitukseen vapautuva elämä, jolle vain tuo etäinen sodan kohu antoi taustaa ja myös joitakin oivalluksia valtapoliittisista näkemyksistä.” [4]

Waltari-tutkija Ritva Haavikon mukaan kirjassa esiintyy paljon raamatullisia viitteitä; erityisesti Saarnaajan kirjan lause ”niin on aina ollut, niin on aina oleva” esiintyy teoksessa toistuvasti. Waltari on käyttänyt Saarnaajan lausahduksia myös muissa teoksissaan, kuten esimerkiksi kirjassa Suuri illusioni.[5]

Teoksen kirjoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Waltari kirjoitti Sinuhen Kalhon huvilallaan Hartolassa kesän 1945 aikana. Kirjoitustahti oli uskomaton: parhaimmillaan lähes 30 liuskaa päivässä. Waltarin äiti kuoli tuon kesän aikana. Kirjailija pyysi vaimoaan hoitamaan hautajaisjärjestelyt. Waltari kävi hautajaisissa ja palasi niiden jälkeen huvilansa ullakkohuoneeseen jatkamaan kirjoittamista.

Waltari käsittelee "Sinuhen" luomisprosessia kirjoissa Neljä päivänlaskua ja Kirjailijan muistelmia (toim. Ritva Haavikko).

Teoksen vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailijakollega Maila Talvio sai tutustua teokseen etukäteen ja kauhistui sen eroottisia kuvauksia siinä määrin, että vaati kustantajaa estämään julkaisemisen ja tarjosi jopa omaisuuttaan korvaukseksi hyllytyksestä.[6] Painokoneet oli kuitenkin jo käynnistetty, mutta Talvion reaktio vaikutti siihen, ettei kustantaja uskaltanut mainostaa teosta ennen kuin se saavutti arvostelumenestystä.

Kirja viipyi poikkeuksellisen pitkään Yhdysvaltain bestseller-listoilla. Silti tai ehkä juuri siksi kirjoittajan arvostus kotimaassa ei juurikaan noussut. Myyntimenestys saattoi jopa vahvistaa kuvaa viihdekirjailijasta.kenen mukaan?

Sovitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinuhesta on tehty myös Michael Curtizin vuonna 1954 ohjaama Hollywood-elokuva Sinuhe, egyptiläinen (The Egyptian), jossa näyttelevät muun muassa Edmund Purdom, Michael Wilding, Peter Ustinov ja Jean Simmons.

Suomessa kirjasta on tehty 1982 valmistunut 22-osainen kuunnelma Radioteatterille. Kuunnelman dramatisoi Marja Rankkala, joka ehti lähettää Mika Waltarille luettavaksi puolet käsikirjoituksesta ennen Waltarin kuolemaa ja sai tältä ihailevan tunnustuksen työstään. Kolme vuotta kestäneen projektin perinpohjaiseen taustatyöhön kuului muun muassa tutustumismatka Egyptiin. Kuunnelman 130 roolia työllistivät käytännössä kaikki helsinkiläiset miesnäyttelijät kahden vuoden ajaksi. Kuunnelmasarjan musiikin sävelsi Veikko Helasvuo, ohjauksesta vastasi Antti-Einari Halonen sekä äänisuunnittelusta Åke Andersson. Pääroolissa Sinuhena oli Veikko Honkanen. [7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sinuhe egyptiläinen on suomalaisten rakkain kirja Ilta-Sanomat. 30.4.2008. Viitattu 1.5.2008.
  2. Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen (13. painos), takakansi. Porvoo-Helsinki: WSOY 1978.
  3. Mika Waltari - ihanteiden ja todellisuuden ristiriita YLEn Elävä arkisto. Viitattu 7.5.2008.
  4. Lea Keskitalo: YLE Teema - Sininen laulu - Osa 6 - Maisema taistelun jälkeen 1945-1950 - Mika Waltarin Sinuhe Viitattu 7.5.2008.
  5. Marjo Kytöharju: Mies, joka eli tuhansia vuosia Kirkko & kaupunki. 22.1.2008. Viitattu 7.5.2008.
  6. Waltari, Mika. Mika Waltari – mielikuvituksen jättiläinen, 1982. Toim. Ritva Haavikko, s. 37.
  7. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1983, s. 402–403. Helsinki: Otava, 1982.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Sinuhe egyptiläinen -sitaatteja.