Amon

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee jumalaa. Formulatallista kertoo Amon (talli).
Amon
Amun.svg
Amon
hieroglyfein
M17 Y5
N35
A40

tai pelkästään
C12
muita nimiä
Amen, Amun, Ammon
synkretisoidut muodot
Amon-Ra
Amon-Min
kulttikeskus
Theba, Hermopolis
roolit
näkymättömät voimat
luojajumala
jumalten kuningas

Amon (tai Ammon) oli muinaisessa Egyptissä palvottu auringon jumala, jonka palvonta keskittyi pääasiallisesti Thebaan, mutta oli myös varsin merkittävää muualla maassa Uuden valtakunnan aikana.[1]

Sana amon tarkoittaa yleensä "salattua", "kätkettyä".[1] Amonin todellisen nimen ja ulkomuodon uskottiin olevan ihmisille näkymättömiä. Myöhempinä aikoina Amonin kantasanaksi ryhdyttiin tulkitsemaan mon-sanaa, joka tarkoittaa "pysyvää", "kestävää" tai "ikuista".

Amon kuvataan valtaistuimella istuvana miehenä, sammakkopäisenä miehenä, uraeus-päisenä miehenä, apinana tai jalustalla kyykistyvänä leijonana.[2] Yleisin muodoista oli valtaistuimella istuva mies, jolla on kruunussaan kaksi korkeaa sulkaa ja joka kantaa usein was-sauvaa ja ankh-amulettia.[2] Amon kuvattiin myös usein Min-jumalan hahmossa, joka edusti hänen hedelmällistä puoltaan, tai näiden yhdistelmänä Amon-Mininä. Amonin pyhiä eläimiä olivat pässi ja hanhi, mutta häntä ei koskaan kuvattu niiden hahmossa. Mutin katsottiin olevan Amonin vaimo ja Khonsun heidän poikansa.

Alun perin Amon oli osa Hermopoliin ogdoadia, jossa hän edusti salattua voimaa yhdessä naispuolisen vastineensa Amonetin kanssa. 11. dynastian aikana, kun Thebasta lähtöisin olevat hallitsijat tekivät paikallisjumalastaan oman suojelijansa, keskittyi Amonin palvonta Thebaan ja hänen nimensä yhdistettiin faraoon. Amonin vaimoksi alettiin myös mieltää Mut Amonetin sijaan. Valta-asemaan noustuaan Theban papit liittivät Amoniin auringonjumalten ominaisuuksia ja lopulta julistivat tämän suurimmaksi aurinkojumalaksi, minkä johdosta Amon alettiin kuvata myös auringonjumala Ran kanssa yhdistettynä Amon-Ra-jumaluutena.[1]

Toisin kuin muut jumalat, jotka ennemminkin lisäsivät faraon valtaa kuin kilpailivat sen kanssa, Amonin valta nousi Uuden valtakunnan 18. dynastian lopun lähestyessä ennennäkemättömiin mittoihin. Egyptin uskonto alkoi jo lähestyä monoteismiä, kun lähes kaikki jumalten palvonta suunnattiin Amonia kohtaan, ja muiden jumalten uskottiin olevan vain ilmentymiä Amonin näkymättömästä voimasta. Amonin temppeli omisti valtavan määrän arvometalleja, karjaa, maata ja muuta omaisuutta. Sen sanottiin olevan valtio valtiossa. Amonin papisto oli, ei ainoastaan uskonnollisesti vaan myös poliittisesti, varsin vaikutusvaltaista. Kuningatar Hatsepsut onnistui nousemaan faraoksi pääasiassa Amonin pappien tuen ansiosta.

Amonin pappien sotkeuduttua politiikkaan alettiin Thutmosis IV:n hallituskaudelta alkaen nostaa Aton-jumalaa tärkeämpään asemaan. Amonin korvaaminen huipentui Akhenatenin hallituskaudella, jolloin hän kielsi Amonin palvonnan kokonaan ja muutti pääkaupungin pois Thebasta Akhetateniin. Akhenatenin kuoltua Amon nousi taas tärkeäksi jumalaksi, mutta ei kuitenkaan täysin saavuttanut entistä asemaansa 19. dynastian faraoiden nostettua Osiriksen tärkeämpään asemaan.

Vaikka Amonin nousu olikin suurimmaksi osaksi politiikkaa, hän sai suurta suosiota kansan keskuudessa. Häntä kutsuttiin usein myös köyhien visiiriksi. Amonin uskottiin myös olevan köyhien puolustaja ja oikeudenmukaisuuden ylläpitäjä. Amonin palveluksia pyytävät joutuivat osoittamaan olevansa niiden arvoisia ja/tai tunnustamaan väärät tekonsa.

Amon yhdistettiin kreikkalais-roomalaisen kauden aikana kreikkalaisten pääjumala Zeukseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anthony S. Mercante: Who's Who in Egyptian Mythology. Toinen painos. Yhdysvallat: Metrobooks, 2002. ISBN 1-5866-3611-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Mercante 2002, s.6
  2. a b Mercante 2002, s.6–7