Akhenaten

Akhenaten hieroglyfein

syntymänimi

Akhenaten Aton-jumalan palvelija

valtaistuinnimi

Neferkheperura-waenra Kauniit ovat Ra-jumalan ilmenemismuodot Ra-jumalan ainoa

Akhenaten (lähteestä riippuen myös Akhenaton tai Ekhnaton, alun perin Amenhotep IV; k. 1362 eaa.) on yksi tunnetuimmista Egyptin faaraoista. Hän hallitsi 18. dynastian aikaan vuosina 1353–1336 eaa. tai 1351-1334 eaa.

Akhenaten yritti käännyttää Egyptiä monoteismiin kieltämällä vanhat jumalat ja asettamalla oman Aton-jumalansa ainoaksi jumalaksi. Hänen pyrkimyksensä taustalla oli erityisesti halu kumota liian vahvaksi kohonnut pappishierarkia.

Perhetausta

Faarao Akhenaten

Amenhotep IV:n vanhemmat olivat hänen edeltäjänsä Amenhotep III ja tämän vaimo kuningatar Tiy. Amenhotep IV muutti nimensä Akhenateniksi Atonin kunniaksi.

Akhenatenin päävaimo oli Nefertiti, joka oli pääministeri Ayn tytär. Nefertitin kanssa Akhenaten sai kuusi tytärtä, muiden muassa Merytaten, Meketaten ja Ankhesenpaaten. Nefertitin kuoleman jälkeen Akhenaton otti päävaimokseen tyttärensä Merytatenin, jonka kanssa hän todennäköisesti sai lapsen nimeltä Merytaten-taseret (Merytaten nuorempi). Muita merkittäviä vaimoja olivat muun muassa Ankhesenpaaten, joka oli myös Akhenatenin tytär, sekä Kiya, jonka kanssa Akhenaten sai nimettömäksi jääneen tyttären sekä pojan nimeltä Tutankhamon. Akhenatenin kuoleman jälkeen Ankhesenpaatenista tuli Tutankhamonin päävaimo. Akhenaten saattoi olla myös Ankhesenpaatenin tyttären isä.

Akhenatenin uusi uskonto

Pääartikkeli: Amarna-kausi

Akhenaten aloitti koko maahan vahvasti vaikuttaneen uskonnonmuutoksen, jossa hän pyrki hankkiutumaan eroon vanhoista uskonnoista ja asettamaan omansa niiden tilalle. Akhenatenin uskonnollisen mullistuksen aikaa kutsutaan nykyisin yleensä Amarna-kaudeksi, joka on saanut nimensä Akhetatenin paikalla nykyisin sijaitsevan kylän mukaan.

Atonin kultin synty

Akhenatenin ainoaksi jumalaksi nostama Ra-Horakhtystä johdettu auringonjumala Aton ei ollut hänen oma keksintönsä. Atonia oli palvottu paikoin jo pidemmän aikaa, mutta palvonta oli hyvin pienimuotoista vielä 18. dynastian alkuaikoinakin. Vasta Amenhotep III:n hallituskaudella Aton nousi pientä paikallista jumalaa tärkeämpään asemaan.

Akhenaten nosti Atonin valtakunnan viralliseksi jumalaksi ja kielsi kaikki vanhat jumaluudet. Hän myös pyrki uudistamaan uskontoa siten, että auringon palvomisen sijaan palvottaisiin auringon kautta säteilevää jumalan valoa.

Akhenatenin pyrkimyksistä huolimatta jopa Akhetatenista on löydetty muiden jumalten amuletteja ja kuvia.

Faarao jumalana

Entisistä perinteistä poiketen Akhenaten julistautui käytännössä jumalaksi ja teki itsestään ja perheestään pääasiallisen palvonnan kohteen. Lisäksi hän kielsi kansaa palvomasta Atonia suoraan. Kaikki palvonta tuli kohdistaa kuninkaaseen ja kuningasperheeseen, joka yksin sai suoraan palvoa Atonia.

Amonia vastaan

Akhenatenin uskonnonmuutoksen syytä ei tiedetä. Se saattoi olla Akhenatenin keino vastustaa Amonin ja tämän papistoa. Thutmosis III:n kaudella Egypti oli vaurastunut huomattavasti suurten Syyria-Palestiinasta saatujen sotasaaliiden ansiosta. Tämä sotasaalis jaettiin pääasiassa temppeleille, joista Amonin temppeli valtakunnan suurimpana sai pääosan. Tästä ja muistakin syistä johtuva Amonin papiston vallan kasvu huolestutti Akhenatenia, joten hän päätti valtaan astuttuaan murentaa papiston vallan ja nostaa itsensä täydelliseen valtaan. Heikentääkseen Amonin asemaa Akhenaten siirrätti myös uskonnollisen pääkaupungin pois Thebasta, itse rakennuttamaansa Akhetateniin ("Atonin horisontti").

Uusi taide

Amarna-kauden aikana egyptiläinen kuvataide muuttui huomattavasti. Ennen Amarna-kautta tapana oli kuvata ihmiset, varsinkin faaraot, aina atleettisina, nuorekkaina ja muutenkin ihanteellisina, heidän oikeasta iästään ja ruumiinrakenteestaan riippumatta.

Akhenatenia kuvaavat patsaat ovat luonnollisempia ja kuvaavat esimerkiksi Akhenatenin naismaisen lantion varsin realistisesti. Toisaalta on myös esitetty^lähde?, että naismainen lantio olisi ilmentänyt faaraon jumalallisuutta maskuliinisuuden ja feminiinisyyden ilmentymänä.

Myös henkilöiden välisissä suhteissa kuvaus muuttui vapaammaksi. Siinä, missä faarao aiemmin esitettiin aina lähes epäinhimillisenä olentona, Amarna-kauden taiteessa faarao saatettiin kuvata hyvinkin arkisissa puuhissa, kuten leikkimässä lastensa kanssa.

Amarna-kausi päättyy

Akhenatenin kuoleman jälkeen häntä seurannut faarao Tutankhamon palautti pitkälti Amonin papiston painostuksen takia vanhat jumalat takaisin Atonin tilalle. Tutankhamonin ja Ayn kaudella ei kuitenkaan vielä pyritty tuhoamaan Atonin kulttia. Vasta 18. dynastian viimeinen faarao Horemheb tuhosi kaikki Amarna-kauteen viittaavat maalaukset ja rakennukset, Akhetaten mukaan lukien. Suuri osa tuhottujen rakennusten jäänteistä käytettiin kuitenkin uudelleen, minkä takia niitä on säilynyt.

Horemheb pyrki hävittämään historiasta Akhenatenin lisäksi tämän seuraajat Smenkhkaren, Tutankhamonin ja Ayn. Heidän nimensä poistettiin virallisista faaraoiden luetteloistakin siten, että niiden mukaan Horemheb olisi noussut valtaan välittömästi Amenhotep III:n jälkeen. Horemheb onnistui niin hyvin, että Akhenatenia ei mainita missään myöhemmissä egyptiläisissä lähteissä eikä myöskään esimerkiksi Herodotoksen tai muiden kreikkalaisten historioitsijoiden teoksissa. Akhenatenista ei tiedetty mitään ennen kuin Akhetatenin rauniot löydettiin 1800-luvulla arkeologisissa kaivauksissa.

Akhenatenin hautaus

Akhenaten haudattiin todennäköisesti Akhetateniin, josta on löytynyt hänen sarkofaginsa sirpaleita. Kaikki hautaamiseen liittyvät maalaukset on ilmeisesti hävitetty. Kuninkaiden laaksossa sijaitsevasta haudasta, jonka epäillään kuuluneen kuningatar Tiylle (KV55), löytynyt ruumis on vuonna 2010 julkaistujen tietojen mukaan tunnistettu Akhenateniksi.

Akhenaten kulttuurissa

Faarao Ekhnaton on yksi Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen päähenkilöistä.

Revisioitu kronologia

David Rohl on esittänyt, että Akhenatenin hallituskausi olisi todellisuudessa ollut 300 vuotta myöhemmin kuin tähän asti on uskottu. Rohl perustelee näkemystään auringonpimennyksellä, joka tapahtui puoli tuntia ennen auringonlaskua 9. toukokuuta 1012 eaa. Vähän isänsä Amenhotep III:n kuoleman jälkeen Akhenaten sai kirjeen Tyyroksesta vasalliltaan Abimilkulta, joka kertoi, että Ugaritin kaupunki (pohjoiseen Tyyroksesta, Syyrian rannikolla) oli tuhoutunut tulipalossa. Ugaritin raunioista on löytynyt lasittunut savitaulu, joka kuvasi täydellisen auringonpimennyksen hiyaru-kuussa puoli tuntia ennen auringon laskua. Tätä pidettiin erityisen pahana enteenä.

Rohlin laskelmien mukaan koko toisella vuosituhannella eaa. ainoa auringonpimennys, joka on voinut näkyä Lähi-idässä puoli tuntia ennen auringonlaskua hiyaru-kuussa on tapahtunut 9. toukokuuta 1012 eaa. Rohlin mukaan savitaulu kuvaa tätä tapahtumaa.

Katso myös

• Akhetaten
• Aton