Osiris

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Osiris-jumalasta. On olemassa myös eksoplaneetta nimeltä Osiris. Osiris Shoes on kenkämerkki.
Osiris hieroglyfein
Q1 D4 A40

Osiris (sanatarkasti Wsir tai Usir) oli muinaisegyptiläisten mahtavimpana pitämä jumala, joka hallitsi kuoleman valtakuntaa, jonka uskottiin ammoin olleen ihmishallitsija, joka opetti ihmisille sivistystä ja maanviljelystaidot. Koska hän otti ensimmäisenä käyttöön viinin- ja viljanviljelyn, häntä pidettiin myös hedelmällisyyden symbolina. Min-jumala auttoi Osirista näissä tehtävissä. Min esiintyy yleensä kuvattuna tyylitellyn salaattikerän vieressä. Tämä kasvi oli egyptiläisten mielestä väkevä lemmenyrtti. Osiris oli myös sisarensa Isiksen aviomies, jonka maagisten voimien avulla hänestä tuli manalan valtias ja manalan (kuolleitten maan) jumala.[1]

Egyptiläiset kuvasivat Osiriksen muumioksi, jonka kädessä oli käyrä paimensauva ja ruoska. Hänen ihonsa oli vihreä. Osiriksen palvonta tuli niin suosituksi, että se kilpaili jopa faaraoiden isän ja auringon jumalan Ran palvonnan kanssa. Taru Osiriksesta heijastaa muun muassa luonnon kiertokulkua.

Joka vuosi egyptiläiset saavat seurata miten heidän maansa, oltuaan kuivaan vuodenaikaan aavikon lailla kuollut, herää Niilin tulvien vaikutuksesta henkiin. Tapahtumien syyksi pantiin kahden jumalan, Osiriksen ja Sethin (Setehin) välinen taistelu. Aavikkomaan jumala Seteh yrittää joka vuosi vallata Osiriksen hallitseman Egyptin itselleen. Osittain hän onnistuukin tappamalla Osiriksen (eri aikoina tapahtumasta kerrottiin erilaisia tarinoita), mutta tämä herää henkiin ja karkottaa Sethin takaisin aavikolleen.

= Armas Salosen ja Rostislav Holthoerin mukaan on egyptiläisten ja kreikkalaisten lähteiden perusteella voitu ennallistaa seuraava versio Osiris-tarusta:

Aikojen alussa ei ollut muuta kuin kaaos, josta syntyi jumala Atum, joka hedelmöittämällä itse itsensä synnytti taivaan jumalattaren Nut'in ja maan jumala Geb'in. Näiden jälkeläisiä olivat Osiris, Seth, Isis ja Neftys, joiden kesken maailma jaettiin. Osiris ja hänen sisarvaimonsa Isis saivat hallittavakseen Ylä-Egyptin, Seth ja hänen sisarvaimonsa Neftys Ala-Egyptin.

Seth ei ollut jakoon tyytyväinen vaan halusi Osiriksen hedelmällisen maan ja Osiriksen vaimon. Seth surmaa Osiriksen ja heittää ruumiin Niiliin. Isis löytää kuitenkin ruumiin.

Isis synnyttää Osirikselle Niilin suistossa pojan Horuksen. Kun Isis on Horuksen luona, Seth löytää jälleen Osiriksen ruumiin, paloittelee sen neljääntoista osaan ja heittää palat ympäri Egyptiä.

Isis kokoaa sisarensa Nefthyksen kanssa palat lukuun ottamatta sukupuolielimiä, jotka Niilin kala oli syönyt. Tässä kohden taruun liittyy myös ruumiinosien moninkertaistuminen. Isis valmistaa maagisen mallin sukupuolielimistä. Osiris kieltäytyy kuitenkin heräämästä henkiin ennen kuin hänen kuolemansa on kostettu.

Horus varttuu mieheksi, kohtaa Sethin taistelussa, jossa Horus menettää silmänsä ja Seth sukupuolielimensä. Monien taisteluvaiheiden jälkeen Horus voittaa ja saa jumalneuvostolta koko Egyptin kuninkuuden. Thoth, viisauden jumala palauttaa hänen silmäänsä näön sylkemällä siihen.

Osiris herää henkiin, kun Horus palaa kertomaan voitostaan. Ensin Osiris nielaisi salaperäisellä tavalla Horuksen silmän. Herättyään kuolleista Osiris ei voi kuitenkaan jäädä hallitsemaan eläviä, vaan hän siirtyy Isiksen kanssa Lännen maahan tuomitsemaan ja hallitsemaan kuolleita.

Taistelu kuninkuudesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Ylä-Egyptin kuningas Menes valloitti Ala-Egyptin, Osiris-taruun alkoi otaksuman mukaan sekoittua myös valtapoliittisia aiheita. Egyptin valtakunta muodostettiin yhdistämällä Ala- ja Ylä-Egypti, joiden tunnuksia käytettiin yhdistetyn valtion tunnuksina. Yhdistäjiksi on mainittu Narmer ja Menes, joista jälkimmäistä pidetään nykyisin edellisen poikana ja varsinaisena yhdistäjänä. Egyptiläisen historioitsijan Manethon mukaan Menes tuli etelästä, mutta tämä on aika epämääräinen maininta eikä ehkä tarkoita muuta kuin että hän tuli Ylä-Egyptistä.

Tutkijat ovat nähneet jonkinlaisia yhteyksiä näiden melko viitteellisten tietojen ja Osiris-myytin välillä. Osiris-myytissähän Osiriksen veli Seth surmaa Osiriksen, ja Osiriksen poika Horus kosti isänsä puolesta ja peri isänsä aseman

Menes samaisti itsensä Horukseen ja omaksui arvonimen "Horus" (haukka). Tämä hallitsijan arvonimi oli yleisesti käytetty vuoteen 2560 eaa., jolloin tilalle tuli "se Ra", auringonjumala Ran poika.

Osiriksen kultti vapahtajauskontona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Standing Osiris edit1.svg

Osiriksen palvonta oli laajaa, ja Osiriksen temppeleissä vietettiin vuosittain Osiris-juhlia Osiris-mysteerioineen. Paitsi pappeja ylösnousemusnäytelmään osallistui myös ammattinäyttelijöitä. Osiris-mysteeriot levisivät Serapis-kultin mukana myös Roomaan ja Kreikkaan, ja Isistä ja Horusta esittäviä egyptiläisiä veistoksia on löydetty jopa Keski-Euroopan kristillisistä kirkoista muka Neitsyt Mariaa ja Jeesusta esittävillä. Kristityt sulkivat viimeisen Osiriksen temppelin vasta vuonna 527. Armas Salonen sanoo kristinuskossa ja Osiris-kultissa olevan niin paljon yhteisiä piirteitä, että Osiris-kultti säilyi juuri tästä syystä niin kauan.

Yhteys Lemminkäiseen?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä kristinusko että Osiriksen palvonta olivat vapahtajauskontoja, ja on jopa arveltu että Osiriksen myytti on vaikuttanut muinaissuomalaiseen Lemminkäisen myyttiin. Näin ovat arvelleet muun muassa Martti Haavio ja Timo Heikkilä. Tosin suomalaista kansanperinnettä alettiin kerätä ja kirjata muistiin vasta verrattain myöhään eli 1800-luvulla, joten ei voida olla varmoja kuinka vanhoja lemminkäistarinat itse asiassa ovat. Pikemminkin niissä voisi nähdä kristinuskon vaikutusta.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Zelda Sharif s. 26

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salonen, Armas & Rostislav Holthoner: Egypti ja sen kulttuuri. Toinen, uudistettu painos. Helsinki: Otava, 1982.

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Osiris.