Hatšepsut

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hatšepsut hieroglyfein
syntymänimi
Hiero Ca1.svg
M17 Y5
N35
W9
X1
F4
X1
A51
Hiero Ca2.svg
Hatšepsut
ylevistä naisista etummainen
valtaistuinnimi
Hiero Ca1.svg
N5 C10 D28
Hiero Ca2.svg
Maatkara
Ra-jumalan sielu on totuus

Hatšepsut oli kolmas Egyptissä hallinneista naispuolisista faaraoista (ensimmäinen oli 6. dynastian Nitoqris; toinen oli 12. dynastian Sobekneferu). Hatšepsutin hallitusaika sijoittui Uuden valtakunnan 18. dynastian[1] aikaan, vuosiin 1473 eaa.–1458 eaa. Hatšepsut nousi valtaan velipuolensa ja miehensä Thutmosis II:n jälkeen 1488 eaa.[2] ja oli pisimpään hallinnut naispuolisista faaraoista.[3] Hatšepsut kuoli 1466 eaa.[4]

Hänen isänsä oli faarao Thutmosis I ja äitinsä kuningatar Aahmes. Hän nai velipuolensa Thutmosis II:n, jonka kanssa hän sai kaksi tytärtä: Neferuran ja Hatšepsut-meriiran. Kumpikin tytär avioitui Thutmosis III:n kanssa.

Thutmosis II:n lyhyen hallitusajan Hatšepsut toimi hänen kuninkaallisena vaimonaan ja todennäköisesti jo tässä vaiheessa loi itselleen tukiverkostoa kasvattamalla kannatustaan papiston ja hovin keskuudessa. Thutmosis II:n kuoltua Hatšepsut nousi sijaishallitsijaksi Thutmosiksen pojan Thutmosis III:n rinnalle tämän nuoren iän takia. Hatšepsut ei kuitenkaan halunnut luopua vallastaan, vaan kruunautti itsensä faaraoksi. Hän piti ylintä valtaa aina kuolemaansa asti. Hatšepsut kuoli suussaan olevaan paiseeseen, mutta hänellä oli monia vaivoja jo ennen kuolemaansa.[5] Hänellä oli muun muassa diabetes [5] ja syöpä.[5]

Erikoisuutena Hatšepsutista tiedetään tämän teettäneen itsestään patsaita, joissa hän esiintyy miehisin arvomerkein, yläruumis paljaana pukunaan ainoastaan tyypillinen vanha kuninkaan asu, lyhyt palttinavaate vyötäisillään ja jopa parrakkaana.[4]

Monet egyptologit pitävät Hatšepsutia yhtenä parhaiten onnistuneista faaraoista. Hän rakennutti satoja temppeleitä ja monumentteja maan halki, korjautti hyksojen toisen välikauden aikana aiheuttamia tuhoja ja lisäsi kaupankäyntiä naapurivaltioiden kanssa. Hänen suurin rakennusprojektinsa oli Deir el Bahriin rakennettu valtava Amonille omistettu hautatemppeli Djeser djeseru ("Pyhimmistä pyhin"), jonka suunnitteli arkkitehti Senenmut. Temppeli on vielä tänäkin päivänä nähtävissä Niilin länsirannalla, lähellä Kuninkaiden laakson sisäänkäyntiä. Lisäksi hän laajensi Karnakin ja Luxorin temppeleitä sekä Amonin temppeliä Medinet Habussa. Hatšepsutin kuoleman jälkeen faarao Thutmosis III tärveli useita muistomerkkejä ja poistatti niistä Hatšepsutin nimen.

Hatshepsutin terassitemppeli Luxorissa

Hatšepsut rakennutti itselleen haudan Kuninkaiden laakson länsiosaan. Haudasta on löydetty käyttämätön kivinen sarkofagi; sinne ei tiettävästi ole koskaan haudattu ketään. Hatšepsut haudattiin isänsä Thutmosis I:n hautaan (KV20). Haudasta löytyi kaksi sarkofagia, joista toinen kuului Hatšepsutille (säilytetään nykyään Kairon museossa) ja toinen Thutmosis I:lle (nykyään Bostonin museossa). Hatšepsutin haudan löysi arkeologi Howard Carter vuonna 1903[6], ja muumio tunnistettiin yli sata vuotta myöhemmin, 27. kesäkuuta 2007. Muumio saatiin tunnistetuksi DNA-testien avulla. Tutkijat ovat löytäneet Hatshepsutin ruumiista merkkejä diabeteksesta, osteoporoosista, nivelreumasta ja maksasyövästä. Mahdollinen syövän aiheuttaja on voinut olla hänen käyttämänsä voide: Hatshepsutin nimikaiverruksella varustetun astian [7] todettiin sisältäneen voidetta, josta löytyi merkkejä muun muassa muskottipähkinästä ja palmuöljystä sekä rasvaa, jonka valmistuksessa oli käytetty bentsopyreeniä. Aromaattista hiilivetyä sisältävä bentsopyreeni on syöpää aiheuttava karsinogeeni. [8]

Edeltäjä:
Thutmosis II
Egyptin faarao
18. dynastia
Seuraaja:
Thutmosis III

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Barth, Reinhard: Historian suurnaiset. (Frauen, die Geschichte machten. Von Hatschepsut bis Indira Gandhi. Suomennos Tuulikki Virta, Katja Zöllner. Alkusanat Kaari Utrio. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005. ISBN 951-20-6762-5.