Ole Torvalds

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ole Torvald Elis Torvalds (4. elokuuta 1916 Tammisaari8. helmikuuta 1995 Turku[1]) oli suomenruotsalainen toimittaja ja runoilija[1]. Hän oli Nils Torvaldsin isä[1] ja Linus Torvaldsin isoisä.

Torvaldsin nimi oli Ole Torvald Elis Saxberg[1], ja hänet tunnettiin myös nimellä Karanko isäpuolensa Toivo T. Karangon mukaanlähde?. Hän muutti nimensä Torvaldsiksi muutettuaan Helsinkiin opiskelemaan 1935[1]. Vuonna 1944 Torvalds sai Svenska Dagbladetin kirjallisuuspalkinnon[1] (jaettu palkinto Harry Martinsonin, Lars Ahlinin ja Elly Jannesin kanssa). Hän sai Åbo Akademin kunniatohtorin arvon 1978[1].

Toimittajan uransa Torvalds aloitti Västra Nylandissa toimittajana ja oli sen päätoimittaja 1941–1945[1] Hän asui tuolloin Tammisaaressa, missä hän asui aina toiseen maailmansotaan saakkalähde?. Hän työskenteli Kokkolassa ilmestyvän Österbottningenin toimittajana 1947–1948. Myöhemmin hänestä tuli Åbo Underrättelserin toimittaja, ja hän työskenteli lehdessä 1948–1981.[1]

Ole Torvalds käänsi ruotsiksi Mika Waltarin pääteoksen Sinuhe egyptiläinen.[1]

Hän oli naimisissa Märta von Wendtin kanssa, ja he saivat kolme lastalähde?. He erosivat ja hän avioitui 1948 Elin Margareta eli Meta Torvaldsin kanssa,[1], ja he saivat kaksi lastalähde?.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vi sjunger inte för dem, 1939
  • Ointagligt land, runoja, 1942
  • Hemligt medansvar, runoja, 1944
  • Svår glädje, novelleja, 1946
  • Strängar av aska, runoja, 1954
  • Mellan is och eld, runoja, 1957
  • Vid källorna, 1961
  • Speglingar i en å, 1972
  • Livstecken, runoja, 1986
  • Vågmärken, runoja 1937–1987, 1988

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]