Kurtisaani

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuuluisa kurtisaani Madame de Pompadour.

Kurtisaani on tarkoittanut alun perin hovinaista (vrt. courthovi’), mutta sittemmin kurtisaanilla on viitattu yläluokkaisiin prostituoituihin tai rakastajattariin.

1500-luvun Italian kurtisaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurtisaanilla tarkoitettiin alunperin 1500-luvulla naisia, jotka liikkuivat renessanssin ajan paavien moraaliltaan höltyneissä hoveissa. Monet paavit pitivät rakastajattaria ja saivat aviottomia lapsia. Nämä naiset olivat sekä kauniita että henkevän älykkäitä, ja heidän oli pystyttävä tarjoamaan miehille myös hengen nautintoja. Renessanssiajan kurtisaanit elivät paheellista ja ylellistä elämää, omistivat komeita taloja ja järjestivät loisteliaita päivällisiä.[1]

1600-luvun Ranskan kurtisaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskassa 1600-luvulla elänyt kurtisaani Ninon de l'Enclos yhdistetään vielä nykyäänkin hienostuneisuuteen ja aistillisuuteen. Hän oli aikakauden ensimmäisiä kurtisaaneja, eikä tällainen elämäntapa ollut tuolloin kovin hyväksytty. Kirjailija Molière oli yksi hänen ystävistään. Hän avasi Pariisiin salongin, jossa vieraili kaupungin arvovaltaisinta väkeä. Emäntä viihdytti heitä tanssimalla ja luuttua soittamalla. Sanotaan, että Ninonia ei niinkään kiinnostanut rikkauden tai ylellisyyden tavoittelu, vaan se vaikutusvalta, jonka kauneus ja charmi saavat aikaan. Hän sai monia seuraajia, ja paheksunta kurtisaaneja kohtaan vaimeni.[1]

1700-luku ja madame de Pompadour[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan kuningas Ludvig XV:n rakastajatar Madame de Pompadour oli syntyjään porvariluokkaan kuulunut Jeanne-Antoinette Poisson. Oltuaan jonkin aikaa naimisissa hän päätti, ettei porvarillinen avioliitto ollut sitä, jota hän elämältään halusi. Hän sai vuonna 1745 kutsun kuninkaan naamiaisiin ja sai siellä kuninkaan rakastumaan itseensä. Tämä oli poikkeuksellista, sillä muut kuninkaan rakastajattaret olivat aatelisia. Madame de Pompadourilla oli kyky kohottaa alakuloisen kuninkaan mielialaa, ja hän vaikutti myös tämän tekemiin päätöksiin. Hän vietti loisteliasta ja tuhlailevaa elämää, joka herätti suuttumusta kansan keskuudessa. Kansan viha alkoi suuntautua myös kuninkaaseen, mikä enteili Ludvig XVI:n ajan vallankumousta.[1]

Kurtisaanien myytti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salaperäistä kurtisaanihahmoa sellaisena kuin se kirjallisuudessa ja taiteessa tunnetaan voidaan perustellusti pitää myös romantisoituna, osin perusteettomana tulkintana.[2]

Yksi tunnetuimmista kaunokirjallisista salaperäisen kurtisaanihahmon kuvauksista lienee Alexandre Dumas nuoremman Kamelianainen Hänet kuvataan kuitenkin hyväsydämisenä naisena, vastakohtana monille muille kurtisaanikuvauksille.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Forsström, Riikka: Kaunis turhuus. Ylellisyys ja nautinnot yksinvaltiuden ajan Ranskassa, s. 299-305, 316, 355-364. Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24978-8.
  2. Schuller, C. M: "The Courtesan in Art: Historical Fact or Modern Fantasy". Womens Studies 1991, vol. 19