Matti Aulos
Matti Aulos (aik. Matti Vilander, 21. helmikuuta 1909 Joutsa – 4. heinäkuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Hänet muistetaan parhaiten Yleisradion Radioteatterin vakioäänenä vuosina 1952–1968 sekä noin 120 elokuvaroolista vuosina 1935–1962.
Aulos oli tunnettu näyttelijä niin televisiossa, elokuvissa kuin teatterissa. Hän toimi alun perin 1930-luvun alussa kansakoulunopettajana Valkeakoskella, mutta kiinnostui näyttelijän urasta ja sai kiinnityksen Jyväskylän Työväen Teatteriin. Tämän jälkeen Aulos teki muistettavan uran Helsingin Kansanteatterissa[1] 1936-1947, Suomen Työväen Teatterissa 1948–1950 ja Radioteatterissa 1950–1968. Auloksen merkittävimpiin näyttämörooleihin kuuluivat muiden muassa Loppiaisaaton Malvolio, Macbethin Macduff, Luulosairaan Argan ja pehtorin osa Niskavuoren leivän kantaesityksessä 1939.
Aulos muistetaan lähinnä komediarooleistaan 1950- ja 1960-luvun elokuvissa (muun muassa rillumarei-elokuvissa). Hänen ensimmäiset huomattavammat elokuvaroolinsa olivat puusuutari Jaakko vuoden 1938 Nummisuutarit-filmatisoinnissa ja Juhana Theudenius elokuvassa Jumalan myrsky (1940). Myöhemmän vaiheen merkittäviä elokuvarooleja olivat shahi Abdul Illad-Irzan elokuvassa En ole kreivitär (1945), muurari-Martsu hupailussa Muhoksen Mimmi (1952), johtaja Kehvelinin osa rillumarei-ilottelussa Hei, rillumarei! (1954) sekä näyttelijä ”Alarik” komediassa Taape tähtenä (1962), mikä jäi Auloksen viimeiseksi elokuvaesiintymiseksi. Aulos nähtiin myöhemmällä iällään useimmiten tukevanpuoleisten, hyvässä asemassa olevien tuomareiden, pappien, upseerien ja johtajien rooleissa. Hänet muistetaan myös sivurooleistaan Pekka ja Pätkä -elokuvissa.
Aulos nähtiin vuosina 1957–1966 myös muutamissa televisiotuotannoissa. Hän toimi myös näytelmäkirjailijana, jonka huomattavimpiin teoksiin kuuluivat muun muassa satunäytelmät ”Tuulasjärven kuningas” ja ”Joulu karhunpesällä”.
Aulos kuoli 61 vuoden ikäisenä Helsingissä vuonna 1970. Hänet on haudattu Maunulan uurnalehtoon Helsinkiin.[2]
Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaikki rakastavat (1935)
- Vaimoke (1936)
- Kuriton sukupolvi (1937)
- Nummisuutarit (1938)
- Jääkärin morsian (1938)
- Rykmentin murheenkryyni (1938)
- Helmikuun manifesti (1939)
- Herrat ovat herkkäuskoisia (1939)
- Aktivistit (1939)
- Jumalan tuomio (1940)
- Yövartija vain... (1940)
- Runon kuningas ja muuttolintu (1940)
- Antreas ja syntinen Jolanda (1941)
- Ryhmy ja Romppainen (1941)
- Kulkurin valssi (1941)
- Salainen ase (1943)
- Valkoisen neilikan velho (1945)
- Nokea ja kultaa (1945)
- Suomisen Olli yllättää (1945)
- En ole kreivitär (1945)
- Vain sinulle (1945)
- Kirkastuva sävel (1946)
- Nuoruus sumussa (1946)
- Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä (1946)
- ”Minä elän” (1946)
- Kultainen kynttilänjalka (1946)
- Hedelmätön puu (1947)
- Pikajuna pohjoiseen (1947)
- Ruusu ja kulkuri (1948)
- Läpi usvan (1948)
- Keittiökavaljeerit (1949)
- Rosvo-Roope (1949)
- Professori Masa (1950)
- Hallin Janne (1950)
- Sadan miekan mies (1951)
- Salakuljettajan laulu (1952)
- Muhoksen Mimmi (1952)
- Tervetuloa aamukahville eli Tottako toinenkin puoli? (1952)
- Hän tuli ikkunasta (1952)
- Maailman kaunein tyttö (1953)
- Lentävä kalakukko (1953)
- Siltalan pehtoori (1953)
- Rantasalmen sulttaani (1953)
- Hilja – maitotyttö (1953)
- Se alkoi sateessa (1953)
- Varsovan laulu (1953)
- Jälkeen syntiinlankeemuksen (1953)
- Hei, rillumarei! (1954)
- Laivan kannella (1954)
- Putkinotko (1954)
- Rakastin sinua, Hilde (1954)
- Pekka ja Pätkä pahassa pulassa (1955)
- Tähtisilmä (1955)
- Säkkijärven polkka (1955)
- Kiinni on ja pysyy eli Pekan ja Pätkän uusia seikkailuja (1955)
- Neiti talonmies (1955)
- Muuan sulhasmies (1956)
- Tyttö tuli taloon (1956)
- Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä (1957)
- Pikku Ilona ja hänen karitsansa (1957)
- Murheenkryynin poika (1958)
- Punainen viiva (1959)
- Pekka ja Pätkä mestarimaalareina (1959)
- Kovaa peliä Pohjolassa (1959)
- Taas tapaamme Suomisen perheen (1959)
- Iloinen Linnanmäki (1960)
- Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962)
- Taape tähtenä (1962)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Matti Aulos, Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus, viitattu 18.12.2014.
- ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku Hautahaku. Viitattu 16.12.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Matti Aulos Elonetissä.
| ||||||||||||||
