Mirjam Polkunen
Maire Mirjam Polkunen (2. maaliskuuta 1926 Jyväskylä – 22. kesäkuuta 2012 Helsinki[1][2]) oli suomalainen kirjallisuudentutkija, kirjailija, kääntäjä ja dramaturgi, koulutukseltaan filosofian kandidaatti. Polkunen aloitti kirjallisen uransa runoilijana, mutta hänen vaikutuksensa Suomen kultturielämään on ollut merkittävintä tiedonvälityksen eri tehtävissä.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Polkunen oli Ylen kirjallisuus- ja taideohjelmien vastaava toimittaja vuodesta 1965 lähtien ja Teatteriosaston päällikkö vuodesta 1974 alkaen. Hän toimi dramaturgina lukemattomissa Yleisradion tuotannoissa.
Polkunen oli myös Helvi Hämäläisen kauan sitten kirjoittamien romaanien Kadotettu puutarha, Kylänruusut ja Uusi Aadam toimituksellinen muokkaaja. Hämäläinen kirjoitti romaanit todennäköisesti jo 1950-luvulla, mutta ne tulivat kustantajan hylkäämiksi. Romaanit julkaistiin vasta 1990-luvulla Polkusen muokkaamina, kun Hämäläinen oli vuosia aiemmin antanut käsikirjoitukset hänelle työstettäviksi.
Polkunen sai Eino Leinon palkinnon vuonna 1969 ja Arvid Lydecken -palkinnon vuonna 1970.[1] Vuonna 1972 hän sai myös Mikael Agricola -palkinnon Italo Svevon teoksen Zenon tunnustuksia suomennoksesta.[3] Mirjam Polkusen elämänkumppani oli Mirkka Rekola.[4]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Polkunen, Mirjam 1952. Viittojen riisumisjuhla: runoja. Porvoo: WSOY.
- Polkunen, Mirjam 1967. ”Lyriikan modernismi”, Suomen kirjallisuus VI: Otto Mannisesta Pentti Saarikoskeen. Helsinki: SKS ja Otava.
- Nylund, Mauritz & Polkunen, Mirjam (toim.): Suomen lyriikkaa tänään: 27 suomalaisen ja suomenruotsalaisen runoilijan tuotantoa. Johdannon kirjoittanut Kai Laitinen. Helsinkiä: Otava, 1969.
- Polkunen, Mirjam 1969. Jättiläinen, joka tahtoi muuttua karhuksi: Kvempun ja Lempun merkilliset seikkailut. Porvoo, Helsinki: WSOY. (2. p. Tammi, 1982.)
Toimitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hämäläinen, Helvi: Kootut runot. Toimittanut Mirjam Polkunen. 1973.
- Kivikk’aho, Eila: Kootut runot. Toimittanut Mirjam Polkunen. 1975.
- Polkunen, Mirjam – Tarkka, Pekka (toim.) 1974. Novelli ja tulkinta. Helsinki: Weilin + Göös.
- Polkunen, Mirjam (toim.) 1979. Romaani ja tulkinta. Helsinki: Otava.
- Polkunen, Mirjam – Ahti, Risto (toim.) 1999. Ilon ääriviivat: Valitut runot 1967–1998. Helsinki: WSOY.
Huomionosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eino Leinon palkinto 1969
- Arvid Lydecken -palkinto 1970
- Mikael Agricola -palkinto 1972
- Kansanvalistusseuran palkinto 1981
- Werner Söderström osakeyhtiön Kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 1983
- Suomen kirjastoseuran Hilkka M. Kauppi -palkinto 1985
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sala, Kaarina: ”Polkunen, Mirjam (1926–2012)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 768–769. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Teoksen verkkoversio.
- Editoija Mirjam Polkusen haastattelu. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Näytelmät.fi.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kulttuurivaikuttaja Mirjam Polkunen on kuollut 25.6.2012. YLE. Viitattu 25.6.2012.
- ↑ Mirjam Polkusen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
- ↑ Mikael Agricola – Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto Viitattu 22.7.2012
- ↑ Tarkka, Pekka: Onnen Pekka: Muistelmia, s. 203. Helsinki: Otava, 2018. ISBN 978-951-1-28811-4.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mirjam Polkunen Elonetissä.
| ||||||||||||||||||
