Jouko Turkka

Jouko Turkka
Syntymäaika	17. huhtikuuta 1942
Syntymäpaikka	Pirkkala
Oikea nimi	Jouko Veli Turkka
Ammatti	Kirjailija Ohjaaja Filosofi
Palkinnot
Teatteritaiteen kunniatohtori
Ehdokkuudet
Finlandia -ehdokkuus romaanista Häpeä: vaellusromaani

Jouko Veli Turkka (s. 17. huhtikuuta 1942 Pirkkala) on suomalainen ohjaaja, kirjailija ja filosofi.

Varhainen elämä

Koulunsa Turkka kävi Tampereen klassillisessa lyseossa, joka opetti hänelle "Tampereen perusmoraalin": "Kun annatte nyt sortaa itseänne, niin pääsette aikanaan sortamaan toisia". Turkan mukaan Lyseossa "tieteellisin käsittein latinaksi opetettiin alistumista".

Ennen Teatterikorkeakoulua

Jouko Turkka oli keskeinen hahmo Joensuun Kaupunginteatterin niin sanotussa teatterisodassa 1971, jossa kiisteltiin siitä, kuka saa päättää teatterin ohjelmistosta. Riidassa näyttelijät valtasivat teatterin jonka johdosta teatterinjohtaja Turkka irtisanottiin, mistä taas seurasi näyttelijöiden lakko.

1970-luvun loppupuolella Turkka toimi Helsingin Kaupunginteatterin taiteellisena johtajana ja pääohjaajana.

Turkka ja Teatterikorkeakoulu

Turkka toimi Teatterikorkeakoulussa näyttelijäntyön professorina 1981–1985, josta rehtorina 1982–1985, ja ohjaajantyön professorina 1985–1988. Opetuksessaan Turkka korosti voimakkaan fyysisen ilmaisun merkitystä ja painotti varhaisia venäläisiä näyttelemismetodeja sekä myöhempää Konstantin Stanislavskia ja Vsevolod Meyerholdin psykofyysistä menetelmää. Hän käytti hyväksi myös japanilaisen ohjaajan ja filosofin Tadashi Suzukin metodologiaa. Rankan fyysisyyden tavoite oli vapauttaa mieli turhasta kontrollista. Satu Silvon mukaan Turkka ei suvainnut ”mukaharjoittelua”, josta syntyisi ”mukanäyttelemistä”. Tarkoituksena oli karsia opiskelijoista tekotaiteellisuus ja ”taiteilijana” esiintyminen, kapakassa istuminen ja maailman kyyninen halveksiminen jo nuorella iällä.

Teatterikorkeakoulun jälkeen

Oulussa 1987 sattunut, kohuttu Jumalan teatterin tapaus yhdistettiin Jouko Turkkaan, vaikka hän itse ei osallistunutkaan esitykseen eikä ollut siitä etukäteen tietoinen. Jumalan Teatterin jäsenet olivat hänen entisiä oppilaitaan: Jari Halonen, Jorma Tommila, Esa Kirkkopelto ja Jari Hietanen. Jumalan teatterista noussut kohu sai mediassa hysteerisiä piirteitä, ja kun Turkka ei suostunut tuomitsemaan oppilaidensa esitystä, se kohdistui myös häneen.

Näytelmien lisäksi Turkka on ohjannut kaksi ristiriitaisen vastaanoton saanutta ja kiivasta keskustelua herättänyttä tv-sarjaa, Seitsemän veljestä (1989) ja Kiimaiset poliisit (1993). Lisäksi Turkka on esiintynyt entisen oppilaansa Jari Halosen elokuvissa Back to the USSR - Takaisin Ryssiin (1992) sekä Aleksis Kiven elämä (2001).

Turkan romaani Häpeä! oli Finlandia-palkintoehdokkaana 1994. Hänen esseistisiä kirjojaan ovat Aiheita ja Selvitys oikeuskanslerille.

Jouko Turkan poika Juha Turkka on entinen nyrkkeilijä, ja nykyään myös tunnettu taiteilija. Vuosina 1997–1998 Turkka teki yhdessä poikansa kanssa televisiokanava Neloselle talk show'ta nimeltä Turkka & Turkka. Ohjelmaa luonnehdittiin tv-lehtien ohjelmatiedoissa lauseella ”väljä kulttuuriohjelma”.

Ohjaustöitä

• Anu ja Mikko (1968 Joensuun kaupunginteatteri)
• Hyvästi Mansikki (1969 Joensuun kaupunginteatteri)
• Tuntematon sotilas (1971, 1979)
• Tulitikkuja lainaamassa (1972)
• Runar ja Kyllikki (1974, 1996)
• Nummisuutarit (1974, 1975)
• Siinä näkijä missä tekijä (1976)
• Niskavuoren nuori emäntä (1977)
• Putkinotko (1978)
• Aavesonaatti (1978)
• Viisas neitsyt (1979) Helsingin Kaupunginteatteri
• Murtovarkaus (1981) Helsingin Kaupunginteatteri
• Voimamies (1982) Helsingin Kaupunginteatteri
• Tuhat ja yksi yötä (1983)
• Hypnoosi (1985) Helsingin Kaupunginteatteri
• Jeppe Niilonpoika (1985) Helsingin Kaupunginteatteri
• Kött och kärlek (1986 Göteborgin kaupunginteatteri)
• Valheita (199) Suomen Kansallisteatteri
• Presidentin dementia (1993 Suomen Kansallisteatteri)
• Att hyra en kändis (1994 Teatteri Viirus)
• Kumpi nauttii enemmän – mies vai nainen? (1995)
• Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa (1996 Tampereen Työväen Teatteri)
• Täysin tyydytetty nainen (1997 Porin Teatteri)
• Yksi yö ruotsalaista kesää (2004 Turun Kaupunginteatteri)
• Konkurssisirkus (2005 Turun kaupunginteatteri)

Muuta Turkkaa

Kirjallisuus

• Aiheita (Otava, 1982)
• Selvitys oikeuskanslerille (Otava, 1984)
• Hypnoosi (Otava, 1987)
• Lihaa ja rakkautta (Otava, 1987)
• Häpeä (Otava, 1994)
• Nyt alkoi elämä (Otava, 1996)
• Osta pientä ihmistä (Like, 2000)

TV-sarjat

• Seitsemän veljestä (YLE, 1989)
• Kiimaiset poliisit (YLE, 1993)
• Turkka & Turkka (Nelonen, 1998)

Kirjallisuutta Turkasta

• Kämäräinen, Kauko: Vimmalla ja vereslihalla: Jouko Turkan todellisuutta. Tampere: Kääntöpuoli, 2006. ISBN 951-96596-7-6.
• Paavolainen, Pentti: Turkan pitkä juoksu. Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-412-X.
• Kontio, Kari: Kausi helvetissä eli Neljä vuotta Turkan koulussa. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1988. ISBN 951-0-15098-3.
• Ollikainen, Anneli: Lihat ylös! Muistiinpanoja Jouko Turkan opetuksesta. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja nro 9. Helsinki: Teatterikorkeakoulu: Valtion painatuskeskus, 1988. ISBN 951-861-215-3.
• Parviainen, Jussi: Hybris. Dramaturgian Filosofia. WSOY, 2006. ISBN 9510303690.
• Salminen, Eppu: Lasten Ristiretki. Gummerus, 2009. ISBN 9789512078943.

Aiheesta muualla

• Turkan haastattelu Aviisissa
• Ylen Elävä arkisto: Joensuun teatterikiista (1971)
• Ylen Elävä arkisto: Jouko Turkka - herrasväen työmies (1973)
• Ylen Elävä arkisto: Turkan koulu (1982)
• Ylen Elävä arkisto: Pääosassa Jouko Turkka (1984, 2007)
• Ylen Elävä arkisto: Andy, Mike ja Jouko Turkka (2005)
• Ylen Elävä arkisto: Jouko Turkka Mark Levengoodin vieraana (2008)
• Kaarina Kytömaa: Turkka, Jouko (1942 - )(maksullinen artikkeli) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 12.10.2009. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kuvat

[1] [2]

Lähteet

• Arminen Ilkka: Juhannustansseista Jumalan teatteriin. Gummerus, Jyväskylä, 1989. ISBN 951-9297-72-3.
• Paavolainen Pentti: Turkan pitkä juoksu. Gaudeamus, Mänttä, 1987. ISBN 951-662-412-X.

Viitteet

Kritiikin Kannusten saajat

1962 kapellimestari Jorma Panula | 1963 ohjaaja Ralf Långbacka | 1964 säveltäjä Kari Rydman | 1965 kirjailija Eino Säisä | 1966 ohjaaja Risto Jarva | 1967 ohjaaja Kalle Holmberg ja lavastaja Kari Liila | 1968 kuvataiteilija Kimmo Pyykkö | 1969 ohjaaja Timo Bergholm | 1970 ohjaaja Jouko Turkka | 1971 Iso mies ja keijukainen -levytyöryhmä | 1972 kuvaaja, ohjaaja Lasse Naukkarinen | 1973 säveltäjä Ilpo Saastamoinen | 1974 kuvataiteilija Riitta Nelimarkka | 1975 ohjaaja Pekka Milonoff | 1976 tanssija Ulrika Hallberg | 1977 ohjaaja Timo Linnasalo | 1978 ohjaaja Arto af Hällström | 1979 Eurooppalainen Odysseia -kuunnelmatyöryhmä | 1980 valokuvaaja Pentti Sammallahti | 1981 kuvataiteilija Marjatta Tapiola | 1982 säveltäjä Jouni Kaipainen | 1983 näyttelijä Kari Väänänen | 1984 kirjailija Olli Jalonen | 1985 kuvataiteilija Maaria Wirkkala | 1986 klarinetisti Kari Kriikku | 1987 äänisuunnittelija, muusikko Juhani Liimatainen | 1988 kuvataiteilija Mox Mäkelä | 1989 kuvittaja Sami Toivonen | 1990 Rahkonen-radioteostyöryhmä | 1991 kuvataiteilija Marjatta Oja | 1992 kuvataiteilija Julia Vuori | 1993 tanssiryhmä Suomussalmi | 1994 näyttelijä Martti Suosalo | 1995 kirjailija Juha Lehtola | 1996 ohjaaja-käsikirjoittajat Susanna Helke & Virpi Suutari | 1997 kääntäjä Jukka-Pekka Pajunen | 1998 urkuri Håkan Wikman | 1999 säveltäjä Tuomas Kantelinen | 2000 kuvataiteilija Sándor Vály | 2001 runoilija Johanna Venho | 2002 kuvataiteilija Salla Tykkä | 2003 jazzyhtye U-Street All Stars | 2004 sarjakuvataiteilija Ville Tietäväinen | 2005 säveltäjä, muusikko Taito Hoffrén | 2006 näytelmäkirjailija, dramaturgi Anna Krogerus | 2007 ohjaaja-käsikirjoittaja Pauliina Feodoroff | 2008 tanssija-koreografi Eeva Muilu | 2009 elokuvaohjaaja Jukka-Pekka Valkeapää | 2010 runoilija Timo Harju | 2011 nukketeatteriohjaaja Merja Pöyhönen | 2012 arkkitehdit Selina Anttinen ja Vesa Oiva | 2013 saksofonisti Linda Fredriksson