Tampereen Työväen Teatteri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tampereen Työväen Teatteri
Tampereen Työväen Teatterin sisäänkäynti.

Tampereen Työväen Teatteri (lyhenne TTT) on Tampereella vuodesta 1901 lähtien toiminut teatteri ja Suomen viimeinen toiminnassa oleva työväenteatteri. Teatteri on Tampereen Teatterin ohella toinen Tampereen suuri laitosteatteri, jossa käy vuosittain noin 200 000 katsojaa. Ensi-iltoja on vuosittain noin 10 ja esityksiä yli 500. TTT juhli 110-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2011.

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteri toimi pitkään Hämeenpuiston varrella sijaitsevassa Tampereen työväentalossa. Teatterille valmistui työväentalon viereen, Hämeenpuiston varteen, uusi rakennus vuonna 1985.[1]

Näyttämöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suuri näyttämö (813 paikkaa, joista uusissa aitioissa 82 paikkaa)
  • Vanha päänäyttämö (entinen Eino Salmelaisen näyttämö, 403 paikkaa)
  • Kellariteatteri (161 paikkaa)
  • TTT-Klubi, ravintolanäyttämö (noin 240 paikkaa)
  • TTT-Studio, harjoitussali

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvun lopulta sota-aikaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatterin toiminta sai alkunsa harrastajateatterina Tampereen työväenyhdistyksen huvitoimikunnan näytelmäiltamien pohjalta, joita oli järjestetty vuodesta 1895 alkaen. Kosti Eklund (Elo) työväenyhdistyksen "suuren huvitoimikunnan" puheenjohtajana oli aloittamassa toimintaa. 12. lokakuuta 1895 oli ensimmäinen iltama-luonteinen esitys, jossa pienoisnäytelmien (Kihlaus, Margareta) kanssa kilpaili katsojien kiinnostuksesta sähkölamppuvalaistus. Teatterin ensimmäinen ensi-ilta 27. syyskuuta 1901 oli Minna Canthin näytelmä Anna-Liisa.

TTT alkoi kehittyä ammattiteatteriksi vuonna 1906, jolloin sen johtajaksi valittiin Tampereen Teatterin näyttelijä ja ohjaaja Tilda Vuori. Hän johti teatteria vuodet 1906–1917 luoden suhteet kotimaisiin kirjailijoihin, Johannes Linnankoskeen, Jalmari Finneen, Teuvo Pakkalaan, Konrad Lehtimäkeen ja Eino Leinoon.

Ennen sisällissotaa teatterin johtajaksi nimettiin yleisön suosikki, näyttelijä Aarne Orjatsalo, jonka kausi jäi lyhyksi. Teatteri ei toiminut puoleentoista vuoteen.

Seuraava teatterinjohtaja oli näyttelijöiden kouluttaja Kosti Elo, joka johti teatteria 1919–1940. Tuon ajan merkittävimpiin töihin kuului Ernst Tollerin Koneittenmurskaajat vuonna 1923. Tästä alkoi teatterin ekspressionistinen kausi, jolloin esitettiin myös operetteja.

Sota-ajasta nykypäivään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotavuosien 1940–43 aikana teatterinjohtajana toimi Edvin Laine, joka teki TTT:sta koko kansan teatterin. Vuosina 1943–66 teatteria johti toinen vahva persoona, ohjaaja Eino Salmelainen.

Ohjaaja Eugen Terttulan kaudella 1964–68 syntyi vuonna 1965 Kellariteatteri. Tällöin esitettiin Brechtin teoksia ja Arvo Salon Lapualaisooppera. TTT teki studionäyttämön kokeiluja. Eeva-Liisa Mannerin Uudenvuoden yö sekä Samuel Beckettin neljä pienoisnäytelmää olivat suosittuja.

Poliittisen aktivoitumisen vuosina 1968–73 TTT:n johtoon tuli Kai Savola. Eeva-Liisa Mannerin Poltettua oranssia esitettiin Kellariteatterissa yhdeksän vuotta. Vili Auvinen ohjasi Teuvo Pakkalan Tukkijoella. Johtajana oli 1974–81 näyttelijä Lasse Pöysti. Ohjaaja Mikko Majanlahti johti teatteria vuosina 1982–86. Vuonna 1986 uudessa toimitilassa aloittaneelle teatterille valittiin johtajaksi Taisto-Bertil Orsmaa, joka oli johtajana vain muutaman kuukauden. Teatterissa kokeiltiin uutta johtamistapaa, jossa oli johtoryhmä ja johtaja Simo Tavaste (1988–90). Vuonna 1990 teatterissa palattiin perinteiseen johtamismalliin: johtajaksi valittiin yksi taiteellinen johtaja, joka päättää ohjelmistosta, ohjaaja Jussi Helminen.

Vuonna 1998 teatterinjohtajaksi valittiin Esko Roine, jonka kausi päättyi syksyllä 2006. Tällöin TTT:n johtajaksi tuli sen apulaisteatterinjohtajana toiminut Riku Suokas, joka johti teatteria vuoden 2013 kevätkauden loppuun. Sen jälkeen aloitti nykyinen johto, toimitusjohtaja Kai Hintsanen ja taiteellinen johtaja Maarit Pyökäri.

Knoppitietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • TTT:n historian katsotuin näytelmä on manserock-musikaali Vuonna 85, joka sai eri versioina vuosina 2006-2012 yli 230 000 katsojaa. Vuonna 85 on myös kaikkien aikojen katsotuin kotimainen musikaalikantaesitys.
  • Vuonna 1993 teatterissa esitettiin Suomen pisin teatteriesitys, Olli Jalosen kirjoittama Johan ja Johan ja Joukojohan. Esityksen kesto oli 29 tuntia 34 minuuttia.
  • Kellariteatterin vuonna 2006 valmistuneen remontin yhteydessä tilan lasipinnat koristeltiin teksteillä, jotka ovat teatterissa esityistä näytelmistä. Muun muassa kivijalasta löytyy teatterin ensimmäisen ensi-illan Anna-Liisan tekstiä. Kellariteatteri rakennettiin 60-luvulla entiseen painisaliin.
  • TTT:ssä työskentelee vuosittain yli 300 teatterialan ammattilaista. Vakituista henkilökuntaa on liki 130.
  • TTT:n Suuren näyttämön rakennusvaiheessa myytiin tuolipaikkoja, joiden ostajat saivat nimensä kultalaatoilla tuolien selkämykseen. Laatat ovat paikoillaan edelleen. Kampanjan suojelija oli näyttelijä Sylvi Salonen.
  • Vanha päänäyttämö remontontoitiin kesällä 2010. Remontin yhteydessä otettiin uudelleen käyttöön otettiin vanha parvi, ja paikkaluku katsomossa nousi yli 400:n.
  • Uuden ravintolanäyttämön nimi valittiin nimikilpailun perusteella. Nimiehdotuksia tuli noin 400 ja niiden pohjalta nimeksi tuli TTT-Klubi. Ravintolanäyttämö avattiin lokakuussa 2011, ja siellä on esitetty mm. komedioita, stand upia sekä musiikkia.

Historiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatterin historiasta on julkaistu Panu Rajalan kirjasarja, joka sisältää teokset:

  • Taiteesta ja taistelusta: Tampereen Työväen Teatteri 1901–1918
  • Titaanien teatteri: Tampereen Työväen Teatteri 1918–1964
  • Tasavallan toinen teatteri: Tampereen Työväen Teatteri 1964–2001

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Teatteri- ja tanssiala Ammattinetti. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.3.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampereen Työväen Teatteri.

Koordinaatit: 61°29′43″N, 023°45′06″E