Vili Auvinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vili Auvinen vaimonsa Eila Roineen kanssa vuonna 1962 Tampereen Työväen teatterin näytelmässä Max Frisch: Andorran tasavalta.

Vilho Emil ”Vili” Auvinen (11. marraskuuta 1931 Lohja2. elokuuta 1996)[1] oli suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja. Hänen tunnetuin roolisuorituksensa oli Heikki ja Kaija -televisiosarjan Heikkinä. Auvinen toimi samalla myös sarjan henkilöohjaajana. Kaijan roolissa oli hänen vaimonsa Eila Roine.[1] Roineella ja Auvisella on kaksi poikaa,[2] ohjaaja-näyttelijä Tommi Auvinen ja valo- ja äänisuunnittelija Janne Auvinen. Auvinen esitti Edvin Laineen ohjaamassa elokuvassa Tuntematon sotilas Asumaniemeä.

Auvisen vanhemmat olivat molemmat näyttelijöitä,[2] joten teatterin maailma tuli tutuksi jo lapsena. Vili ja sisarensa Hely vilahtavat elokuvassa Kulkurin valssi mustalaislapsina. Isä Vilho Auvinen näyttelee elokuvassa mustalaisviulisti Fedjaa. Äiti Hellin Auvinen-Salmi toimi pitkän näyttelijäuransa ohella myös teatterinjohtajana ja kouluttajana.

Auvinen aloitti teatteriuransa näyttelijä-lavastajana Varkauden kaupunginteatterissa 1949–1951.[2] Ohjaajan ura käynnistyi 1960-luvun alussa Tampereen Työväen Teatterissa, johon Auvinen oli kiinnitetty 1953 näyttelijäksi.[2]

Auvinen oli näyttämörytmin mestari ja juuri siksi tuli erityisesti tunnetuksi Dario Fo -ohjauksistaan. Uran suurimmaksi menestykseksi nousi aivan uudenlainen tulkinta Teuvo Pakkalan kansannäytelmästä Tukkijoella, jota esitettiin TTT:n näyttämöllä seitsemän vuotta täysille katsomoille. Auvinen ohjasi näytelmän myös Suomen Kansallisteatteriin, jossa siitä tuli samanlainen menestys. Tukkijoella, jota yleisesti pidettiin pölyttyneenä ja vanhanaikaisena teoksena ajan edistyksellisessä teatterissa, oli päänavaus suomalaiseen musikaaliteatteriin. Oskar Merikannon tutut laulut, Thelma Tuuloksen hurjat koreografiat ja ennen muuta taitava dramaturginen uudistaminen puhalsivat kansantarinasta pölyt kauas pois.

Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -kirjoihin perustuvat televisiosarjat, jotka Auvinen sekä dramatisoi että ohjasi, saivat suuren suosion lasten ja nuorten parissa. Maanläheiset tarinat kotkalaispojista (jotka tosin puhuivat Tampereen murretta Raumalla) rikollisten kimpussa on uusittu yleisön pyynnöstä lukuisia kertoja.

Lähteeti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vilho Emil "Vili" Auvinen HS Muistot, Helsingin Sanomat. Viitattu 8.3.2013.
  2. a b c d Kuka kukin on 1978 Otava. Viitattu 8.3.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.