Kalevankankaan hautausmaa

Wikipedia

Tätä sivua ei ole arvioitu kertaakaan, joten se ei välttämättä vastaa laatuvaatimuksia.

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hakusana ”Kalevankangas” ohjaa tänne. Mikkelin kaupunginosasta kertoo artikkeli Kalevankangas (Mikkeli).

Koordinaatit: 61°29.6′N, 23°47.7′E

Kalevankankaan hautausmaan pääportti.

Hautausmaan kappeli

Kalevankankaan hautausmaa sijaitsee Tampereella Kalevankankaan harjulla, Kalevantien ja Hautausmaankadun varsilla, Tampereen yliopistosta itään. Hautausmaa on perustettu 25. heinäkuuta 1880, ja sen pinta-ala on noin 17 hehtaaria.

Hautausmaan maastossa käytiin 28. maaliskuuta 1918 ankaria Suomen sisällissotaan liittyneitä taisteluita^[1].

Hautausmaalla sijaitsee nykyisten sankarihautojen läheisyydessä sijaitsevalla kukkulalla myös näköalapaikka, jolla toimi toisen maailmansodan aikana ilmatorjuntayksikkö.

Sisällysluettelo

1 Rakennukset ja rakenteet
2 Huomattavia muistomerkkejä
3 Tunnettuja Kalevankankaalle haudattuja
- 3.1 Muistomerkkigalleria
4 Lähteet
5 Viitteet
6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Rakennukset ja rakenteet

Hautausmaan kappelin ovat suunnitelleet W. G. Palmqvist ja Einar Sjöström. Kappeli on vihitty käyttöön vuonna 1912. Sen yhteyteen on valmistunut krematorio vuonna 1967.

Kappelin uusi, pieni kappeli valmistui vuonna 1984. Sen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Antero Sirviö.

Hautausmaan pääportin on piirtänyt kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer, ja korkokuvan on tehnyt Gunnar Finne. Portti on rakennettu 1937. Strömmer suunnitteli myös hautausmaan aidat ja suurelta osaltaan alueen kaavoituksen.

[muokkaa] Huomattavia muistomerkkejä

Vuonna 1881 Näsijärvellä Kaupinojan suulla hukkuneiden kolmen pojan ja viiden tytön muistomerkki
Vuoden 1918 sisällissodan valkoisten vainajien muistomerkki, suunnitellut kuvanveistäjä Evert Porila 1921
Elokuvateatteri Imatran palon muistomerkki, suunnitellut arkkitehti Veikko Kallio 1928
Höyrylaiva Kurun haaksirikon muistomerkki, suunnitellut Kirsti Liimatainen 1930
Sankarihauta-alueen muistomerkki "kiviristi" talvisodan uhreille, suunnitelleet arkkitehti Viljo Revell ja kuvanveistäjä Arvi Tynys 1941
Vuoden 1918 sisällissodan punaisten vainajien muistomerkki, suunnitellut Jussi Hietanen 1941
Karjalaan jääneiden muistomerkki 1955

[muokkaa] Tunnettuja Kalevankankaalle haudattuja

Emil Aaltonen, vuorineuvos, jalkinetehtailija
Gustaf Fredrik Ahlgren, kauppias ja suurlahjoittaja
Joseph Alanen, taiteilija
Vili Auvinen, näyttelijä ja teatteriohjaaja
Hjalmar Backman, säveltäjä
Georgi Bulatsel, venäläinen eversti, toimi punaisten sotilasneuvonantajana Tampereella 1918
F. L. Calonius, arkkitehti
Kosti Elo, näyttelijä ja teatterinjohtaja
Gabriel Engberg, taidemaalari
J. W. Enqvist, tehtailija
Anni Flinck, kansanedustaja
Gunnar Graeffe, fyysikko, professori, kunnallispoliitikko
Jaakko Gummerus, teologi, Tampereen hiippakunnan ensimmäinen piispa
Rafael Haarla, tehtailija
Väinö Hakkila, eduskunnan puhemies, Tampereen pormestari
Ahti Haljala, näyttelijä (haudattu veteraanilehtoon; sijaitsee sankarihautojen lähellä)
Lasse Heikkilä, runoilija
Urho Heiskala, talvisodan aikana kaatunut hävittäjälentäjä
Aira Hellaakoski, taidemaalari
Elna Hellman, näyttelijä
Kustaa Hiekka, kultaseppä, taidemesenaatti
Sara Hildén, liikenainen, taidemesenaatti
Karl Frans Hjorth, kauppias, tehtailija, Pispalan haulitornin rakennuttaja
Tauno Iisalo, Mannerheim-ristin ritari
Pekka Ilveskoski, arkkitehti
Yrjö Jylhä, runoilija
Kullervo Järvinen, kirjailija (haudattu pohjoiselle uurna-alueelle)
Verner Järvinen, ensimmäinen yleisurheilun suomalainen olympiavoittaja 1906
Kalle Kaihari, liikemies
Jorma "Joppe" Karhunen, hävittäjälentäjä, Mannerheim-ristin ritari nro 92, kirjailija
Acre Kari, muusikko
Fabian Klingendahl, tehtailija
Aatto Koivunen, Pispalan punakaartin päällikkö 1918 ja kunnallispoliitikko
Pentti Kultala, näyttelijä (haudattu veteraanilehtoon)
Mauri Kuosmanen, näyttelijä (haudattu pohjoiselle uurna-alueelle)
Mauno Kuusisto, laulaja
Juice Leskinen, muusikko, runoilija
Erkki Lindfors, kaupunginjohtaja
Juhani Linkosuo, leipomoyrittäjä ja jääkiekkoilija
Väinö Linna, kirjailija
Frans Linnavuori, urkuri ja säveltäjä
Augusta Lundahl, runoilija
Wivi Lönn, arkkitehti
Eeva-Liisa Manner, kirjailija
Unto Oksala, Mannerheim-ristin ritari nro 122, lentomestari
Oskar Paarma, tuomiorovasti
Aaro Pajari, kenraali, kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari
Markku Peltola, näyttelijä (haudattu pohjoisen uurna-alueen muistolehtoon)
Helge Perälä, kestävyysjuoksija
Veikko Pihlajamäki, kirjailija (haudattu veteraanilehtoon)
Tuulikki Pohjola, näyttelijä (haudattu pohjoiselle uurna-alueelle)
Evert Porila, kuvanveistäjä
Seppo Rannikko, muusikko (haudattu pohjoisen uurna-alueen muistolehtoon)
Julius Saaristo, keihäänheiton olympiavoittaja 1912
Hugo Salmela, punakaartin ylipäällikkö
Rosa Salmelin, teollisuusneuvos, Pyynikin oluttehtaan omistaja
Georg Schreck, arkkitehti
Eero Silvasti, toimittaja
Veikko Sinisalo, näyttelijä
Kikka (Kirsi Siren), iskelmälaulaja
Aili Somersalo, kirjailija
Bertel Strömmer, arkkitehti
Goony Strömmer, muusikko ja arkkitehti
Martti Tapola, makkaratehtailija (haudattu pohjoiselle uurna-alueelle)
Vera Telenius, laulaja
Arvi Tikkala, laulaja ja näyttelijä (haudattu sankarihauta-alueelle)
Arvo Tuominen, lehtimies, kirjailija ja poliitikko
Pentti Tuominen, oopperalaulaja
Kauno Turkka, Mannerheim-ristin ritari
Ville Tuulos, kolmiloikan olympiavoittaja 1920
Iida Vihuri, kansanedustaja
Lauri Viita, kirjailija
Kaarlo Vuori, taiteilija
Tilda Vuori, näyttelijä
Erkki Wessman, toimittaja (haudattu pohjoisen uurna-alueen muistolehtoon)
Hans Wind, hävittäjä-ässä, kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari
Rudolf Winter, tapetti- ja maalitehtailija

[muokkaa] Muistomerkkigalleria

Elokuvateatteri Imatran palossa kuolleille
Kansalaissodan punaisten vainajien muistomerkki (Jussi Hietanen, 1941)
Kalevankankaan sankarihautoja
Kikka (Kappelin portista toinen polku oikealle, kyltti nro 11 ja 9. polku vasemmalle, 8. hauta oikealla)
Juice Leskinen (pääportilta parikymmentä metriä, heti vasemmalla)
Väinö Linna
Veikko Sinisalo