Kuopion kaupunginteatteri
| Kuopion kaupunginteatteri | |
|---|---|
 Kuopion kaupunginteatteri |
|
| Osoite | Niiralankatu 2 |
| Sijainti |  Kuopio, Suomi |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | Teatteri |
| Valmistumisvuosi | 1963 |
| Suunnittelija | Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenros |
 |
|
Kuopion kaupunginteatteri on Kuopiossa sijaitseva ammattiteatteri.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Teatterin historia juontaa juurensa 1900-luvun alkuun, sillä vuonna 1902 Kuopion Työntekijäin Yhdistys perusti Kuopion Näytelmäseuran, joka vuonna 1910 muutti nimensä Kuopion Työväen Teatteriksi.
Vuonna 1918 Kuopioon perustettiin myös toinen ammattiteatteri, Kuopion teatteri, jonka toiminta loppui kuitenkin 1920-luvulla varojen puutteeseen. Sen toiminnan jatkajaksi tuli Savon Näyttämö, joka kuitenkin toimi vain muutaman vuoden lähinnä harrastajateatterina.
1930-luvulla keskusteltiin eri teatteritahojen yhdistämisestä Kuopiossa, mutta tämä tapahtui vasta 27. elokuuta 1940, jolloin perustettiin Kuopion Yhteisteatteri. Vuoden 1976 alusta teatteri muuttui kunnalliseksi laitokseksi ja sai samalla uuden nimen Kuopion kaupunginteatteri.
Kuopion Yhteisteatteri toimi vuoteen 1959 asti Kuopion Työväentalolla, jonka jälkeen se siirtyi muutamaksi vuodeksi Pohjois-Savon ammattioppilaitoksen juhlasalin näyttämölle. Nykyinen teatterirakennus vihittiin käyttöönsä vuonna 1963, jolloin tämä vakiintui teatterin päänäyttämöksi. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenros.
Nykypäivä [muokkaa]
Kriitikko Suna Vuoren mukaan (2007) Kuopiossa onnistuu se, mitä jotkut pitävät Helsingissä mahdottomana: Kuopion kaupunginteatterin johtaja Lasse Lindeman uskoo, että taide kantaa ilman viihdettäkin. Kuopiolaisteatterin kaksi esitystä, tamperelaissyntyisen Cilla Backin ohjaama Hotelli Molière ja Lindemanin ohjaama The Winner Takes it All nousivat kriitikon suosioon Tampereen teatterikesässä.[1]
2000-luvun suurin tuotanto on ollut vuonna 2007 kaupungissa vietetyn Minna Canthin juhlavuodeksi valmistunut Minna -musikaali.
Kuopion kaupunginteatteri oli ehdolla Vuoden teatteriksi 2007. Tittelin vei lopulta toinen kuopiolaisteatteri, Tanssiteatteri Minimi.
Maaliskuussa 2009 Kuopion kaupunginteatteri vastaanotti Kiitos kotimaisesta näytelmästä 2008 -adressin, jonka Suomen Näytelmäkirjailijaliitto myöntää vuosittain teatterille, jolla on ollut eniten liiton edustamia kotimaisia näytelmiä ohjelmistossaan.[2] Adressia on jaettu vuodesta 1975 lähtien. Se on myönnetty Kuopion kaupunginteatterille myös vuosina 1989 ja 1975.[2] Kuopion kaupunginteatteri ylitti vuodelle 2009 asetetun 58 000 katsojan tavoitteensa. Esityksiä oli yhteensä 285 ja yleisöä kertyi 65 000.[3]
2010-luvun alkuvuosina on suunniteltu toteutettavan kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus.[4]
Kuopion kaupunginteatterin ja Kuopion Yhteisteatterin johtajat [muokkaa]
- Urho Lahti (1940–1943)
- Matti Aro (1943–1945)
- Uno Wikström (1945–1947)
- Niilo Kuukka (1947–1953)
- Tauno Lehtihalmes (1953–1965)
- Aimo Hiltunen (1965–1974)
- Kurt Nuotio (1974–1978)
- Kaija Siikala (1978–1985)
- Mikko Viherjuuri (1985–1987)
- Kari Paukkunen (1987–1991)
- Ossi Wallius (1991–1996)
- Heikki Mäkelä (1996–2001)
- Heikki Kujanpää (2001–2003)
- Olli-Matti Oinonen (vt.) (2004)
- Lasse Lindeman (2004 alkaen)
- Pekka Laasonen (1.8.2013 alkaen)[5]
Näyttelijöitä [muokkaa]
- Kristiina Elstelä
- Irmeli Heinänen
- Mikko Hänninen
- Svante Korkiakoski
- Sina Kujansuu
- Soili Markkanen
- Leo Pentti
- Tuija Piepponen
- Auli Poutiainen
- Vieno Saaristo
- Mauri Saikkonen
- Anita Sohlberg
- Markku Söderström
- Allu Tuppurainen
- Sirkka-Liisa Wilén
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Kuopion kaupunginteatteri hurmaa esityksillään Helsingin Sanomat. 9.8.2007. Viitattu 9.8.2007.
- ↑ a b Pirinen, Aija: Kuopiossa eniten kotimaisia näytelmiä Kuopion Kaupunkilehti. 25.3.2009. Viitattu 18.4.2009.
- ↑ Teatteri ylitti katsojatavoitteen. Kuopion Kaupunkilehti, 9.1.2010, s. 6.
- ↑ Uusikin pohdinnassa (pääkirjoitus) Savon Sanomat. 6.4.2010. Viitattu 29.4.2010.
- ↑ Löf, Risto: Kuopion kaupunginteatterin uusi johtaja on valittu Savon Sanomat. 20.11.2012. Viitattu 21.11.2012.
