Hämeenpuisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hämeenpuisto syksyllä
Talvinen Hämeenpuisto Näsinpuistosta katsottuna
Hämeenpuiston pohjoispäässä sijaitseva Emil Wikströmin suunnittelema Näsikallion suihkukaivo, Näsinpuistosta päin kuvattuna.

Hämeenpuisto on yli kilometrin pituinen esplanadityyppinen puistoväylä, joka kulkee Tampereen ydinkeskustan länsilaitaa Näsinpuistosta Eteläpuistoon. Alkujaan kadun nimi oli Esplanadi, ja sen rinnakkaisniminä tunnettiin myöhemmin myös Leveekatu sekä Itäinen ja Läntinen Esplanadikatu ja viimeisenä virallisena nimenä Itäinen ja Läntinen Puistokatu. Vuonna 1936 nimi muutettiin nykyiseksi. Hämeenkatu ja Kauppakatu päättyvät lännessä Hämeenpuistoon. Poikkikadut ovat Puuvillatehtaankatu, Satakunnankatu, Puutarhakatu, Hallituskatu, Satamakatu, Tiiliruukinkatu ja Pyhäjärvenkatu. Hämeenpuistosta alkaa kaupungin länsiosiin kulkeva pääväylä Pirkankatu. Puiston varrella ovat muun muassa pääkirjasto Metso, Aleksanterin kirkko, Tampereen Työväen Teatteri ja Lenin-museo.

Historiaa [muokkaa]

Puisto oli suunniteltu alkuperäistarkoitukseltaan palokujaksi C. L. Engelin vuonna 1830 vahvistetussa asemakaavassa. Puistoon istutettiin sen ensimmäiset puut 1870-luvun lopulta vuoteen 1909: Hämeenkadun kohdalta pohjoiseen istutettiin lehmuksia ja siitä etelään vaahteroita. Puita on kunnostettu ja vaihdettu useaan otteeseen. 2000-luvun alussa on ollut käynnissä ensimmäinen puiden täysvaihdos. Hämeenpuisto ei kuulunut alunperin Hämeeseen, sillä Tampere oli Turun ja Porin läänin puolella vuoteen 1870, johon asti läänirajana oli Tammerkoski.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Koordinaatit: 61°29.87′N, 023°45.11′E