Tuhat ja yksi yötä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo satukokoelmasta. Muita merkityksiä löytyy täsmennyssivulta.

Tuhat ja yksi yötä (eri käännöksissä myös nimillä Tuhannen ja yhden yön tarinoita, Tuhatyksi yötä, Tuhannen ja yhden yön tarinat, Tuhannen ja yhden yön satuja, Tuhannenyhden yön satukirja) on arabialainen satukokoelma, joka muodostuu kehyskertomuksesta ja sadoista tarinoista, joiden joukossa on historiallisia kertomuksia, eroottisia ja rakkaustarinoita, veijaritarinoita, runoja ja uskonnollisia legendoja. Arabiaksi kokoelmasta on olemassa useita eri versioista eri aikakausilta, jotka sisältävät eri kertomuksia. Niissäkin saduissa, jotka sisältyvät kaikkiin versioihin on merkittäviä juonellisia ja tyylillisiä eroavaisuuksia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelman varhaisin tunnettu muoto on persiasta arabiaksi käännetty versio 900-luvulta nimellä Hezär afsäneh, Tuhat kertomusta. Nykyisen muotonsa kokoelma sai Egyptissä viimeisten mamelukkisulttaanien aikana (1300–1400-luvuilla), jolloin tuntematon toimittaja järjesti sadut kokoelmaksi Alf laila wa laila, Tuhat yötä ja yksi yö. Kokoelman persialaista alkutekstiä tai kokoonpanoltaan alkuperäistä arabilaista käsikirjoitusta ei ole löydetty. Euroopassa Tuhat ja yksi yötä tuli laajemmin tunnetuksi vasta 1700-luvun alussa, kun ranskalainen Antoine Galland käänsi sen ranskaksi 1500-luvulta peräisin olevasta käsikirjoituksesta. Myöhemmin Euroopassa lapsille toimitetuissa versioissa alkuperäisten tarinoiden avointa seksuaalisuutta ja raakaa väkivaltaa on karsittu.

Satujen kerrostumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhannen ja yhden yön saduista on löydettävissä useita eri kerrostumia eri aikakausilta ja maantieteellisiltä alueilta.

Intialais-persialainen kerrostuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämän kerrostuman saduille on löydettävissä vanhempia persialaisia tai intialaisia rinnakkaissatuja. Tähän kerrostumaan kuuluvat esimerkiksi kehyskertomus, Kauppias ja henki, Kalastaja ja henki, Kantaja ja kaunottaret, Kolme kalenteriderviššia, Bagdadin naiset, Kyttyräselkä, Taikaratsu, Besralainen kultaseppä Hasan, Djanšah, Saif el-Muluk, Kamar-ez-Zeman sekä Prinssi Bedr Basim ja prinsessa Dźauhara.

Bagdadilainen kerrostuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävä osa kokoelman novellisaduista ja kaskuista kuuluu Bagdadilaiseen kerrostumaan. Näistä suurin osa on sepitetty viidennen abbasidien dynastian kalifin Harun al-Rašidin (786909) ympärille. Intialais-persialaisen kerrostuman saduista poiketen näissä saduissa ei ole mitään yliluonnollista vaan ne ovat useimmiten rakkausnovelleja.

Egyptiläinen kerrostuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun mongolit valloittivat Bagdadin vuonna 1258, menetti arabialainen kalifikunta taloudellisen ja poliittisen merkityksensä ja Lähi-idän henkiseksi keskukseksi nousi Kairo. Tällöin kokoelmaan liitettiin jälleen uusia satuja. Alkuperäisegyptiläisen kerrostuman sadut ovat pääsääntöisesti veijarinovelleja kuten mm. Meren Abdallah ja maan Abdallah, Abu-Kir ja Abu-Sir, Kairolainen kauppias Ali, Delila, Džaudar, Ibrahim ja Dšamila, Kamar-Ez-Zeman ja jalokivikauppiaan vaimo, Maruf, Mesrur, visiiri Nureddin ja hänen veljensä Šemseddin, Nureddin Ali, Nureddin ja Mirjam vyöntekijä sekä Kalastaja Kalifa.

Egyptiläis-juutalaisen kerrostumaan kuuluvat juutalaisista henkilöistä kertovat sadut tai vanhaan juutalaiseen kirjallisuuteen rinnasteiset kertomukset. Tähän kerrostumaan kuuluvat mm. Hyveellinen juutalainen aviopari eli palkittu hyve, Jumalaan turvautujan palkinto eli Kielletty vala, Kertomus Jemenin sulttaanista ja hänen kolmesta pojastaan, Tekopyhä ja uskottu omaisuus, Hurskas israelilainen, Sokea ja rampa, Kiusaus, Seppä ja hyveellinen tyttö, Pilvimies ja kuningas, Ali Khodža, Aleksanteri Suuri sekä Kuoleman enkelit.

Intialais-persialaisen kerrostuman tavoin myös egyptiläisessä kerrostumassa yliluonnollisilla olennoilla on merkittävä rooli. Mutta vanhemmasta kerrostumasta poiketen henget eivät ole itsenäisiä olentoja vaan ihmisen tahdottomia orjia kuten Aladdinin lampun henki.

Luettelo Tuhannen ja yhden yön saduista J. A. Hollon käännöksessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuningas Šahriar ja hänen veljensä Šahzeman
  • Aasi ja härkä
  • Kauppias ja henki
  • Kalastaja ja henki
  • Aladdin Abuś-Šamat
  • Kaksi vesiiriä ja kaunis persialainen nainen
  • Abdallah ibn Fadil ja hänen veljensä
  • Seitsemän vesiiriä
  • Sinbadin retket
    • Ensimmäinen retki
    • Toinen retki
    • Kolmas retki
    • Neljäs retki
    • Viides retki
    • Kuudes retki
    • Seitsemäs retki
  • Saif el-Muluk ja Badiat el-Dżemal
  • Kolme omenaa
  • Vesiiri Nureddin ja hänen veljensä Šemseddin
  • Ali Šar ja naisorja Smaragdi
  • Kalastaja Khalifa
  • Ibrahim ja Džamila
  • Kantaja ja kaunottaret
  • Prinssi Bedr Basim ja prinsessa Džauhara
  • Džaudar
  • Aladdin ja taikalamppu
  • Laiska Abu Muhammed ja kalifi Harun ar-Rašid
  • Lemmenorja Ghanem
  • Vaskikaupunki
  • Basralainen kultaseppä Hasan
  • Abu-Kir ja Abu-Sir
  • Kairolainen kauppias Ali
  • Prinssi Ahmed ja haltiatar Peribanu
  • Ali Baba ja neljäkymmentä ryöväriä
  • Ali Khodža ja Bagdadin kauppias
  • Taikaratsu
  • Kalifi Harun ar-Rašid, sokea mies, ratsastaja ja rikas köyden punoja
    • Sokeasta miehestä Baba Abdallahista
    • Sidi Numanista
    • Köydenpunoja Khodźa Hasanista
  • Tadź-El-Mulukista ja prinsessa Dunjasta
  • Viekas Delila
  • Väärä Kalifi
  • Kun nukkuva herätettiin
  • Meren Abdallah ja maan Abdallah
  • Viisas Haikara
  • Kamar-Ez-Zeman ja prinsessa Budur
    • Nugnista ja Nigmasta
  • Kyttyräselkä
  • Petetyt veijarit
  • Rajasuutari Maruf
  • Päätössanat

Suomenkieliset käännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko Hämeen-Anttilan suomennos Tuhat ja yksi yötä ilmestyi 2010. Kuvitus Heli Hieta.
Tuhannen ja yksi yötä 1 (1878), suomennos G. E. Eurén

Tuhannen ja yhden yön tarinoiden eri osista on tehty lukuisia käännöksiä suomeksi. Näistä varhaisin on F. Hoffmanin vihkonen Tuhat ja yksi yötä, kokous itämaan satuja (1874–1877). Ensimmäinen yritys suomentaa kaikki tarinat oli vuosina 1878-80, joilloin ilmestyi kolmiosainen kirjasarja G. E. Eurénin suomentamana. Tällöin nimenä oli Tuhannen ja yksi yötä. Sarjan suomentaminen jäi kuitenkin kesken. Toistaiseksi kattavimman käännöksen muodostaa J. A. Hollon Tuhatyksi yötä -käännös vuodelta 1959, joka on käännetty tanskalaisen J. Østrupin laatimasta skandinaavisesta käännöksestä, joka taas pohjautuu Kairossa 1890 toimitettuun neliosaiseen standardipainokseen. Vuonna 1975 julkaistiin Veijo Meren valikoimana ja Heidi Järvenpään suomentamana osa kokoelman eroottisista kertomuksista ja veijaritarinoista Richard Burtonin vuosina 1885–1888 ilmestyneen englanninkielisen laitoksen The Book of the Thousand Nights and a Night pohjalta.

Vuonna 2010 tarinoista ilmestyi uusi, Jaakko Hämeen-Anttilan suomennos Tuhat ja yksi yötä (Otava, 2010), jonka on kuvittanut Heli Hieta. Se on ainoa suoraan alkutekstistä ilman välikieliä tehty suomennos lukuun ottamatta Hämeen-Anttilan aiemmin suomentamaa kokoelmaa Kuka murhasi Kyttyräselän?.[1] Se pohjautuu pääosin Kairossa vuonna 1835 ilmestyneeseeen Bulaq I -laitokseen ja 1800- ja 1900-lukujen vaihteen editioihin.[2][3]

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuhannen ja yhden yön tarinoita Suomen lapsille 1–3. toim. Helmi Setälä (Krohn). Otava.
    • 1. painos 1904–1907
    • 4. p. yhtenä niteenä, kuv. Julien Moe
  • Tuhannen ja yhden yön satuja 1–2, mukaillen nuorisolle kertonut K. Merikoski, kuv. Rudolf Koivu, somistanut Heikki Paaer. Valistus
    • 1–2; 1. painos 1945
    • 3. painos yhtenä niteenä 1947.
  • Tuhat ja yksi yötä, suomeksi toim. Valfrid Hedman, kuv. René Bull. Karisto, 1922.
  • Tuhannenyhden yön satukirja, suom. Eeva-Liisa Manner, kuv. Janusz Grabianski. WSOY, 1965.
    • 2.p. 1973
  • Tuhannen ja yhden yön tarinoita. Kirjalito, 1967
  • Tuhannen ja yhden yön tarinat 1-6 osaa. Waldemar Bröggerin norjankielisestä suurteoksesta [Boken om tusen og en natt] suomennos. Kustantaja Dovre D. Magnus Andersen Copyright Nasjonalforlaget A.S. Oslo 1968.
    • 1. osa: suom. Kaija Rainerla
    • 2. osa: suom. Laila Järvinen
    • 3. osa: suom. Seppo Heikinheimo ; runot suom. Kaija Rainerla
    • 4. osa: suom. Kaija Rainerla
    • 5. osa: suom. Laila Järvinen
    • 6. osa: suom. L. ja R. Orispää
  • Tuhat ja yksi yötä, Richard Burtonin v. 1885-1888 ilmestyneestä engl. laitoksesta valinnut Veijo Meri, suom. Heidi Järvenpää, kuv. Unto Koistinen. Otava, 1975 ISBN 951-1-01259-2
  • Tuhatyksi yötä. Kuvittanut Unto Kaipainen. Suom. J. A. Hollo, runot suomentanut Elina Vaara. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994.
  • Tuhannen ja yhden yön tarinoita, kuv. Riikka Juvonen, suom. J. A. Hollo, runot suom. Elina Vaara]. WSOY, 1977 ISBN 951-0-08196-5
  • Kuka murhasi Kyttyräselän? Tarinoita Tuhannesta ja yhdestä yöstä. (Alf layla wa-layla.) Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Basam Books klassikko. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-50-3.
  • Tuhannen ja yhden yön tarinoita, kuvittanut ja uudelleen kertonut Riikka Juvonen, runot suomentanut Elina Vaara, WSOY, 2010 ISBN 978-951-0-35047-8
  • Tuhat ja yksi yötä. Kuvittanut Heli Hieta. Suom. Jaakko Hämeen-Anttila.. Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-951-1-23507-1.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hämeen-Anttila, 2010 s. 8
  2. Savon Sanomat, 10.11.2010
  3. Milla Autio: Hämeen-Anttila karsi erotiikkaa Tuhannen ja yhden yön tarinoista, HS 13.10.2010, viitattu 10.11.2010

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuhannen ja yhden yön tarinoita -kirjasarjan osat 2 ja 3Helmi Krohnin suomentamina Guttenberg-projektissa.