Putkinotko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Putkinotko
Kansikuva Otavan julkaisemasta painoksesta
Kansikuva Otavan julkaisemasta painoksesta
Kirjailija Joel Lehtonen
Genre romaani
Kustantaja Karisto
Julkaistu 1919–1920
Sivumäärä 288 + 357 s.
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Putkinotko on Joel Lehtosen tunnetuin teos. Se on kolmas teos Putkinotko-sarjassa, johon kuuluvat myös romaani Kerran kesällä (1917) ja novellikokoelma Kuolleet omenapuut (1918)[1]. Teos on sarjan tärkein teos ja ilmestyi alun perin vuosina 19191920 kahdessa osassa, Putkinotkon metsäläiset ja Putkinotkon herrastelijat.[2] Kirjan kustantaja oli aluksi Karisto, vuonna 1933 sen julkaisi Otava.

Roland af Hällström on ohjannut kirjaan pohjautuvan elokuvan Putkinotko (1954) ja Reima Kekäläinen kolmiosaisen televisiosarjan Putkinotko (1998).[3]

Putkinotko kertoo omintakeisen vuokraviljelijä ja viinatrokari Juutas Käkriäisen monilapsisesta metsäläisperheestä ja näiden "herraskaisesta" vuokraisännästä, kirjakauppias Aapeli Muttisesta. Romaani käsittelee yhtä heinäkuista päivää, jolloin Juutaksen vaimo Rosina lähtee kaupunkikäynnille Savonlinnaan ja Aapeli Muttinen saapuu tarkastamaan tiluksiaan samalla, kun Juutas suunnittelee viinanmyyntibisneksiään.

Putkinotkoa pidetään suomalaisen kirjallisuuden toisena suurena yhdenpäivänromaanina Volter Kilven Alastalon salissa -romaanin ohessa. Yhteistä niille on, että kriitikko- ja tutkijapiireissä ne lasketaan kuuluviksi suomalaisten romaanien parhaimmistoon, mutta toisin kuin Alastalon salissa, on Putkinotko ollut varsin suosittu myös suuren yleisön keskuudessa. Tapahtumat tosin ovat yhtä päivää käsittelevässä romaanissa vähissä, mutta suomalaista luontoa, kansanuskoa ja henkilöitä siinä kuvataan erittäin värikkäästi. Lopun ampumakohtauksen on sanottu enteilevän kirjoitusajankohtaa edeltänyttä kansalaissotaa, mutta selvää poliittista kantaaottavuutta muutaman vuoden takaisiin tapahtumiin kirjasta ei juuri löydy. Putkinotkona mainostetaan myös Joel Lehtosen aikoinaan omistamaa nykyisin Savonlinnassa sijaitsevaa Inhan tilaa.

Joel Lehtonen omisti vuosina 1905–1922 Putkinotkon tilan, oikealta nimeltään Inhanmaan tila Säämingin Tolvanniemessä. Tila oli kirjailijalle sekä taloudellinen sijoitus että kesänviettopaikka. Tilan asuinrakennus jaettiin kahtia, niin että velipuoli Aleksander Muhonen perheineen asui sen toista päätyä ja toinen puoli oli Joelin käytössä. Muhoset asuivat tilalla ympärivuotisesti, Joel Lehtonen enimmäkseen kesäisin. Muhosten kuului huolehtia tilan maanviljelystä ja myös huolehtia Lehtosen täyshoidosta silloin kun hän asui tilalla. Tätä yhteiseloa Lehtonen käytti materiaalina Putkinotko-sarjaa kirjoissaan.[4] Nykyisin Putkinotko tilaa ylläpitää Joel Lehtosen seura ja tila toimii kesäteatterin esityspaikkana.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Putkinotko-sarja, Savonlinnan kirjasto, viitattu 29.6.2014
  2. Joel Lehtosen Putkinotko, Savonlinnan kirjasto, viitattu 21.9.2010
  3. Elonet.fi, viitattu 21.9.2010
  4. Lehtonet, viitattu 29.5.2012