Kari Rydman

Kari Rydman
Kari Rydman 1960-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt	15. lokakuuta 1936 Helsinki
Kansalaisuus	suomalainen
Ammatti	musiikinopettaja, säveltäjä
Puoliso	Paula o.s. Harve (1958–1967) Elisse Helena Heinimaa (1975–2000)
Aiheesta muualla
Kotisivu
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Kari-Walter Rydman (s. 15. lokakuuta 1936 Helsinki) on suomalainen säveltäjä, musiikinopettaja ja kirjoittaja. Hän asuu ja toimii Valkeakoskella.

Elämä ja ura

Säveltäjänä Rydman on itseoppinut. Konserttimusiikissaan hän on yhdistellyt erilaisia aineksia avantgardesta uustonaalisuuteen. Suurelle yleisölle Rydman on tuttu etenkin lauluistaan, joissa hän on pyrkinyt kaatamaan taiteen ja viihteen välisiä raja-aitoja. 1960-luvun alussa Rydman oli perustamassa Suomen musiikkinuoriso -yhdistystä, jonka muita nimekkäitä jäseniä olivat Erkki Salmenhaara, Seppo Heikinheimo, Ilkka Oramo, Henrik Otto Donner, Ilpo Saunio ja Reijo Jyrkiäinen. Vuosina 1957–1977 Rydman toimi opettajana Helsingin Yhtenäiskoulussa ja vuodesta 1977 Valkeakosken musiikki- ja työväenopistossa.

Rydman on kirjoittanut orkesteri- ja kamarimusiikkia (muun muassa kaksi sinfoniaa ja kuusi jousikvartettoa), pienoisoopperan Slottsmordet (Ruotsin Rikskonserterin tilausteos), tanssinäytelmät Väki ilman valtaa ja Salka Valka (molemmat tanssiteatteri Raatikolle), kuorosävellyksiä, laulusarjoja (muun muassa Topeliuksen ja Maja Rydmanin sanoihin), lauluja omiin sekä muun muassa Aaro Hellaakosken, Jussi Kylätaskun ja Lasse Heikkilän teksteihin (muun muassa Niin kaunis on maa, Kanttorin jenkka ja Kaunein uni omaan tekstiin), liturgista kirkkomusiikkia sekä elokuva- ja teatterimusiikkia. Rydman teki 1960- ja 1970-luvuilla yhteistyötä etenkin Risto Jarvan kanssa; hän sävelsi musiikin muun muassa Jarvan elokuviin Yö vai päivä, Onnenpeli ja Työmiehen päiväkirja. Laulajana hän on levyttänyt omia, tyyliltään liedin ja chansonin välillä sijaitsevia laulujaan. Lisäksi hän on toiminut musiikkikriitikkona ja osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Yhtä suosituimmista lauluistaan, Elämä on kaunis, Rydman on luonnehtinut seuraavasti: ”Runo joka Larin-Kyöstiltä jäi kirjoittamatta, laulu jota Merikanto ei tehnyt eikä Tapsa Rautavaara laulanut; niinpä minun piti se tehdä vuonna -65. Pitkään minä vähän häpesin tätä rallia, olenhan sentään sinfoniantekijä.” Vuonna 1963 erästä illanviettoa varten sävelletty Kanttorin jenkka on Rydmanin mukaan parodinen muunnelma Johann Sebastian Bachin kolmannen brandenburgilaisen konserton teemasta, mutta kappaletta ei uskallettu levyttää tuoreeltaan Hannu Salaman jumalanpilkkaoikeudenkäynnin vuoksi.

Kari Rydman sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1997. Vuonna 1977 Rydman ja Martti Pokela saivat Jussi-patsaat Heikki Partasen elokuvaan Antti Puuhaara säveltämästään musiikista. Rydmanille myönnettiin Suomen Leijonan komentajamerkki vuonna 2022.

1970-luvulta lähtien Rydman on tullut Valkeakoskella tunnetuksi paikallislehti Valkeakosken Sanomien pakina- ja kolumnivieraana. Hänen poikansa oli tiedevaikuttaja Jan Rydman, jonka poika on poliitikko Wille Rydman.

Diskografia

• Niin kaunis on maa  (1976, Love Records)
• Minun on ikävä sinua  (1978, Love Records)
• Viatonten valssi  (1982, EMI)

Sävellyksiä

Kamarimusiikkia

• String Quartet 4
• String Quartet 6 Op. 72
• String Quartet 7 "Autumn" Op. 125
• String Quartet 8 "Winter" Op. 126
• String Quartet 9 "Spring" Op. 130
• String Quartet 10 "Summer" Op. 133
• String Quartet 11 "Epilogue" Op. 131

Yksinlauluja

Ansiktet Op. 5b Barn gråt ej Op. 5a Bitte Op. 6b De som dog små Op. 5c Drömmen om sällhet Op. 45f En liten tid Op. 45d Fiskaren sjunger i sin båt om kvällen Op. 45b Fridsböner i aftonens lugn Op. 45c Hopkrupen sover jag Op. 108b Ikikevät Iltarukous Jag njuter dagens sötma Op. 108d Kansanlaulu Op. 6a Kolme neitoa Op. 27b

Kommen, mina systrar Op. 108a Lätt skall du vara Op. 108e Marienlied Op. 6c Neljä varhaista laulua Op. 6 (Laulusarja) När min älskade kommer Op. 108c Romans Op. 45e Sataa Op. 27c Satakieli laulaa hyvin hiljaa Små gudar av lera Op. 108f Sånger till ord av Maja Rydman Op. 108 ”Mitt namn är Blindhet och Klarsyn” Tre sånger till ord av Elmer Diktonius Op. 5 (Laulusarja) Täällä Op. 6d Under rönn och syren Op. 45a

Sekakuorolauluja

Aamulla varhain Op. 84a SAB Aamusella kun herään Op. 84b SATB Aukaise tyttö sun aittasi ovi Op. 78 No 12 TTBB Ave Maria Op. 102a SATB Cantate cantica socii SAB Chorlieder Op. 132 SATB / SAATBB Dagen svalnar mot kvällen Op. 12b SATB Der Schmetterling ist in die Rose verliebt Op. 132d SATB Ensimmäisenä iltana Op. 84c SSA Dich lobet der hôhen engel schar Op. 109b SAAB + urut En voi sua unhottaa poies Op. 84q SATB Gethsemane Op. 129 SATB / SAATBB Hahhah hahhah harmittaakos Op. 84o SAB Heilani on kuin helluntai Op. 78 No 20 TTBB Herrat hiljaa kun mestarit puhuu Op. 80 SATB Hyvää iltaa, lintuseni Op. 84d SATB Istuppas nyt ystäväin Op. 84e SATB Itköy n'eitšoi Op. 84t SATB Ja niin on käynyt Op. 78 No 15 SS + piano Jos sinä kultani eron teet Op. 78 No 19 Soprano soolo + piano Kai mua luullaan iloseksi Op. 78 No 18 TTBB Kauneudesta Op. 132b SAATBB Kaurapellon pientareella Op. 84f SAB + 2 viulua Kun sinä heilani meille tulet Op. 78 No 7 SSA + viulu Kun tulis lauvantaiehtoo Op. 78 No 6 TTBB Kuules kuinka laulan sulle Op. 78 No 21 SATB + piano Laki ennen mua syntynyt Op. 80b SATB Laetetur Ierusalem SAB Likka se lauloi lauvantaina Op. 78 No 14 TTBB Läksin minä kesäyönä käymään Op. 84g SSA Maalla puhu, maa kuulee Op. 80a SATB Meren kosijat Op. 53 SSA/TB Metsän korvess' kulkeissani Op. 84h

Mi Pater, si possibile est Op. 129b SSATBB Mikä lintu sirahutti Op. 84i SAA/TB Minkähän laisia tässä kylässä Op. 78 No 2 SATB Minun kultan' kaunis on Op. 84j SAA/TB Minä olen se pikkanen likka Op. 78 No 13 SSAA + piano Mull' on heila tässä kylässä Op. 78 No 16 TTBB Nû biten wir die muoter Op. 109c SAAB + urut Nû loben wir die süezen maget Op. 109a SAAB + urut Palapan Killi Op. 84r SAA/TB Pater mi, si non potest / fiat voluntas tua SSATBB Pitkä päivä Op. 84k SATB Pyhät on pihlajat pihalla Op. 85f SATB Rakkauden ikävä Op. 78 No 17 Rakkauden rieha Op. 78 (Näyttämöllinen kantaatti) Rakkaus rinnassa raksuttaa Op. 78 No 1 SATB + piano Salve flos SATB Seittemän ämmää seinän takana Op. 78 No 8 SATB Si vere tu exsistis Op. 135 SSAATTBB Talapakan Nikolai Op. 84u SATB Taltrasten Op. 132c SATB Totta vaan ma sinut saan Op. 84l SATB Tristis est anima mea Op. 129a SSATBB Tule, mun ystäväni Op. 84m SATB Tuomi on virran reunalla Op. 84n SATB Tämän kylän pojat Op. 78 No 5 SSAA + piano Tän kylän likkojen muoto Op. 78 No 4 TTBB + piano + klarinetti / viulu Tän kylän ämmille tarttis panna Op. 78 No 11 TTBB + piano Tän kylän ämmät, kletsuhännät Op. 78 No 10 Sopraanosoolo + piano Vigilate et orate Op. 129c SSATBB Yhden kerran, tunnin verran Op. 78 No 9 unisono kuoro Yksin kasvoi koivu Op. 84p SATB Zum neuen Jahr Op. 132a SATB Älkää te luulko Op. 78 No 3

Kirjat

• Musiikin maailma. Amerikkalaisen D. Ewenin teoksen Music for Millions (1935) pohjalta suomeksi toimittaneet Oiva Talvitie ja Kari Rydman. Porvoo: WSOY, 1956.
• Ihmisen ääni. Kirja koostuu pääosin Rydmanin kirjeistä ja esseemäisistä pohdiskeluista. Vastaanottajien joukossa ovat muun muassa Hannu Tarmio, Erik Tawaststjerna, Kaj Chydenius, Björn Kurtén, Lassi Nummi ja Reijo Frank. Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-09590-7.
• Pakinoita. Valkeakoski: Valkeakosken sanomat, 1996. ISBN 952-90-8025-5.

Aiheesta muualla

• Kari Rydmanin blogi
• Kansallisbiografian artikkeli (maksullinen)