Taiteilijaeläke

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Valtion taiteilijaeläke eli valtion ylimääräinen taiteilijaeläke voidaan myöntää tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana taiteilijalle, joka asuu tai on asunut pysyvästi Suomessa.

Eläkettä ei ilman erityistä syytä myönnetä 60 vuotta nuoremmalle henkilölle. Taiteilijaeläke voidaan myöntää valtion talousarvioon tarkoitusta varten otetusta määrärahasta. Eläke on veronalaista tuloa ja se voidaan myöntää täytenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä. Vuonna 2011 täysi eläke oli 1 260,71 euroa kuussa ja osaeläke siitä puolet.[1] Eläkettä myönnettäessä otetaan huomioon hakijan varallisuus sekä hänen toimeentulomahdollisuutensa.

Eläkettä ei myönnetä hakijalle, jonka eläketulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta ovat korkeammat kuin kaksi kertaa täysi taiteilijaeläke. Enintään osaeläkettä on myönnetty hakijalle, jonka eläketulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta ylittävät täyden taiteilijaeläkkeen tason. Eläkkeen myöntää opetusministeriö hakemuksesta saatuaan asiasta taiteen keskustoimikunnan lausunnon. Eläkettä koskevat hakemukset käsitellään kerran vuodessa. [2]

Vuoden 2010 lopussa taiteilijaeläkettä sai 1017 taiteilijaa.

Taiteilijaeläkkeen historia [muokkaa]

Suomessa taiteilijaeläkejärjestelmä luotiin 1800-luvulla. Silloin alettiin maksaa kansallisesti merkittäville taiteilijoille eläkettä (pension) heidän työskentelymahdollisuuksiensa turvaamiseksi. Silloin eläke oli enemmän apurahan kaltainen kuin eläke nykyisessä mielessä, koska saajan ikä tai varallisuus ei vaikuttanut eläkkeen saamiseen. Eläke oli käytännössä elämänikäinen apuraha, jolla valtiovalta halusi turvata lahjakkaan taiteilijan työskentelymahdollisuudet. 1920- ja 1930-luvuilla tällaista eläkettä nauttivat monet merkittävät taiteilijat.

Nykyisin voimassa oleva apurahajärjestelmä luotiin pääosin niin sanotun Ahon komitean eli Valtion taidekomitean mietinnön ehdotusten perusteella vuonna 1965. Silloin muutettiin taiteilijaeläkejärjestelmääkin siten, että myönnettävissä olevien eläkkeiden eläkeluonteisuus korostui.[3]

Mihin taiteilijaeläke perustuu? [muokkaa]

Taiteilijaeläkkeet perustuvat säädöksiin:

  • Valtioneuvoston päätös ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä 75/1974 (muut. 929/1984, muut. 974/1992)
  • Laki taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista (734/28.11.1969)
  • Laki taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta (947/18.12.1981)
  • Laki taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta (143/1.1.1995) [4]

Viitteet [muokkaa]

  1. Vain pieni osa hakijoista sai taiteilijaeläkkeen YLE Uutiset, viitattu 23.5.2011
  2. Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke, Opetusministeriö. Viitattu 10.11.2008.
  3. Tytti Isohookana-Asunmaa, Vastaus kysymykseen Taiteilijaeläkkeiden määrän säilyttämisestä nykyisellään, Valtiopäivät 15.12.1992. Viitattu 29.11.2008.
  4. Taiteilijaeläkkeet, Valtiokonttori. Viitattu 29.11.2008.