Ganges

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ganges
Ganges Varanasissa
Ganges Varanasissa
Alkulähde Gangotri-jäätikkö, Himalaja
30°59′N, 78°55′E
Laskupaikka Gangesin suisto, Bengalinlahti
25°13′N, 89°42′E
Maat Intia ja Bangladesh
Pituus 2 510 km
Alkulähteen korkeus 7 100[1] m
Virtaama 14 270 /s
Valuma-alue 907 000 km²
Gangesin (kellertävä taustaväri), Brahmaputran (violetti) ja Meghnan (vihertävä) valuma-alueet tärkeimpine sivujokineen
Gangesin (kellertävä taustaväri), Brahmaputran (violetti) ja Meghnan (vihertävä) valuma-alueet tärkeimpine sivujokineen
Ganges Haridwarissa

Ganges (sanskritiksi गङ्गा, Gaṅgā, hindiksi गंगा, Gaṃgā, urduksi ‏گنگا‎, Ganga, bengaliksi গঙ্গা, Gônga, Intiassa engl. Ganga) on suuri joki, jonka pääuoma virtaa Intiassa ja Bangladeshissa, sivujoet myös Kiinassa ja Nepalissa. Se on 2 510 kilometriä pitkä. Joki saa alkunsa Himalajalta, Gangotrijäätikön sulamisvesistä. Alakanandajoen yhdyttyä siihen se virtaa Pohjois-Intian tasangoille. Bangladeshissa Ganges ja Brahmaputra yhdistyvät muodostaen yhden maailman suurimmista suistoalueista ennen laskemistaan Bengalinlahteen.

Indus- ja Gangesjoen alue on hedelmällistä Indo-Gangesin tasankoa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gangesin tasanko on pääosin erittäin hedelmällistä maata, mikä on luonut jo varhain edellytykset kaupungistumiselle ja väestönkasvulle. Nykyään noin kymmenen prosenttia maailman ihmisistä on riippuvaisia Gangesin vedestä.[2][3] Ganges on kuitenkin pahoin saastunut, ja juoma- ja kasteluveden saaminen on haastavaa. Alue on myös herkkä luonnonkatastrofeille. Metsien hakkuun takia monsuunisateet aiheuttavat usein tuhoisia tulvia, kuten heinä-elokuussa 2007.[4] Pahiten tulvat koettelevat Gangesin-Brahmaputran laajaa (83 000 km²) suistoaluetta. Myös trooppiset hirmumyrskyt saavat aikaan valtavia tuhoja osuessaan alueelle, kuten vuonna 1991, jolloin arviolta 138 000 ihmistä kuoli myrskyn seurauksena.

Kasvillisuus ja eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joen yläjuoksulla vuoristossa on 3 600 metristä alaspäin vuoristometsää. Gangesin laaksoon tultaessa metsät vähenevät raivattujen riisipeltojen tieltä. Gangesjoen suistossa Bengalinlahden rannikolla on tiheitä mangrovemetsiä, joissa elää muun muassa bengalintiikeri eli intiantiikeri. Joessa esiintyy kahta jokivalaslajia, krokotiilejä ja gaviaaleja, joita ei tavata missään muualla.

Uskonnollinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ganges on hinduille pyhä joki. Sen uskotaan tulevan taivaasta ja voivan siten pestä pois synnit, jos siinä kylpee. Merkittävin pyhiinvaelluskohde on Shivan pyhä kaupunki Varanasi (ent. Benares), jonne tullaan erityisesti viimeiselle pyhiinvaellukselle ennen kuolemaa, sillä Varanasissa kuolemisen katsotaan olevan oikotie taivaaseen. Samasta syystä monet haluavat tuhkansa ripoteltavan jokeen.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valpola, Veli (päätoim.): Uusi tietosanakirja, osa 6 (Ganges). Tietosanakirja Oy, 1961.
  • Valpola, Veli (päätoim.): Uusi tietosanakirja, osa 5 (Etu-Intia). Tietosanakirja Oy, 1961.
  • Asko Parpola (toim.): Intian kulttuuri. Otava Oy, 2005. ISBN 951-1-18365-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Marwah, Gyan: Ganges – A River of No Return? elokuu 2004. The-south-asian.com. Viitattu 17.8.2007.
  2. http://plaza.fi/ellit/tyo-ja-yhteiskunta/ymparisto-yhteiskunta/sokkona-ganges-joen-kuohuissa (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Sokkona Ganges-joen kuohuissa (Arkistoitu) archive.is. 26.9.2007. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 2.2.2021.
  4. Bangladesh flood death toll rises to 156 6.8.2007. Xinhua News Agency. Viitattu 17.8.2007.
  5. Encyclopedia Britannica: Ganges river 2007. Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 17.8.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]