Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne
Tunnuslause	Liikuttaa meitä kaikkia
Yritysmuoto	Kuntayhtymä
Perustettu	1. tammikuuta 2010
Toimitusjohtaja	Suvi Rihtniemi
Kotipaikka	Helsinki, Suomi
Toimiala	joukkoliikenne
Kotisivu	www.hsl.fi

Helsingin seudulla käytettävän matkakorttijärjestelmän matkakortti ja lukija

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (lyhenne HSL, ruots. Samkommunen Helsingforsregionens trafik, HRT) aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2010. Uuden kuntayhtymän toiminta perustuu 3. joulukuuta 2009 voimaan astuneeseen uuteen joukkoliikennelakiin. HSL on yksi Suomen suurimmista kuntayhtymistä, jonka seitsemän jäsenkunnan vaikutusalueella asuu noin 1,1 miljoonaa suomalaista.

HSL vastaa lain mukaisesti joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä pääkaupunkiseudulla. Kuntayhtymään siirtyivät Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) liikennetoiminnot sekä Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) suunnittelu- ja tilaajatoiminnot ja kilpailutus.

HSL hankkii jatkossa bussi-, raitiovaunu-, metro-, lautta- ja lähijunaliikennepalvelut ja vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) laatimisesta. HSL huolehtii myös joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta, hyväksyy taksa- ja lippujärjestelmän ja lippujen hinnat sekä vastaa matkalippujen tarkastuksesta.

Jäsenkunnat, liikevaihto ja henkilöstö

Alkuvaiheessa HSL:n jäsenkuntia ovat Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupungit sekä Kirkkonummen kunta ja ne omistavat yhdessä uuden kuntayhtymän. Ne ovat solmineet perussopimuksen, jossa määritellään kuntayhtiön tehtäviä ja hallintoa.

Kuntayhtymään voivat liittyä perustajakuntien lisäksi jatkossa myös muut Helsingin seudun kunnat: Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Vihti ja Sipoo. Helsingin seudun 14 kunnassa on nykyisin yhteensä noin 1,3 miljoonaa asukasta, ja määrän arvioidaan nousevan 1,5 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) perustettiin yhtymäkokouksessa 17. kesäkuuta 2009. Kokouksessa hyväksyttiin HSL:n perussopimus, valittiin HSL:n hallituksen jäsenet ja perustettiin HSL:n toimitusjohtajan virka. HSL:n toimitusjohtajaksi valittiin heinäkuussa 2009 diplomi-insinööri Suvi Rihtniemi. Hän otti viran vastaan 1. syyskuuta 2009.

Toiminnan alkaessa kuuden kunnan voimin liikevaihto on yli 500 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä on noin 350. HSL:n hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi helsinkiläinen Timo Jaatinen. Jaatisen tultua valituksi Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajaksi, HSL:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin joulukuussa 2009 helsinkiläinen Tatu Rauhamäki. Kuntayhtymän toimitilat sijaitsevat Pasilassa osoitteessa Opastinsilta 6 A.

Viralliset nimet eri kielillä ja visuaalinen ilme

Uuden kuntayhtymän virallinen nimi on suomeksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL ja ruotsiksi Samkommunen Helsingforsregionens trafik HRT. HSL:n virallinen nimi englanniksi on Helsinki Regional Transport Authority. Käyttötarkoituksesta riippuen nimistä on myös lyhyemmät muodot HSL Helsingin seudun liikenne, HRT Helsingforsregionens trafik ja HSL Helsinki Region Transport.

HSL:n visuaalisen ilmeen on suunnitellut designtoimisto Kokoro & Moi. Tekijät kuvaavat sitä seuraavasti:

”Ilme kuvastaa luotettavuutta, pirteyttä ja helppoa lähestyttävyyttä. Merkin kahdeksankulmainen muoto symboloi laajenevaa joukkoliikenneverkostoa. Merkin silmukat ilmentävät versovia silmuja, jotka kertovat uusista toimintamuodoista ja kumppanuuksista sekä ekologisista arvoista. Kahdeksan silmukkaa kuvaavat myös kaikkia ilmansuuntia ja viestivät toiminnan laaja-alaisuudesta. Tunnuksen keskellä kulkee kaksi graafista linjaa, jotka symboloivat yhdistyviä organisaatioita ja joukkoliikennettä kiskoineen, renkaineen ja karttalinjoineen.”

Toiminta

Joukkoliikennekaupunki PLJ 1995:stä

HSL:n tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän toimivuudesta, taloudellisuudesta ja ympäristön huomioon ottamisesta. Tämä tapahtuu edistämällä joukkoliikenteen käyttöä ja järjestämällä edullisia ja hyvin toimivia joukkoliikennepalveluja.

HSL suunnittelee ja tilaa joukkoliikenteen jäsenkuntiensa eli Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon alueella. Suunnittelun lisäksi HSL kilpailuttaa bussiyhtiöt. Organisaatiolla ei ole omia busseja.

Jalankulkukaupunki PLJ 1995:stä

HSL huolehtii myös Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) tekemisestä. Siinä määritellään Helsingin seudun 14 kunnan alueelle yhteiset liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet, suunnataan seudullista liikennepolitiikkaa, laaditaan yhteisiä tavoitteita toteuttava ja rahoituskehykseltään realistinen liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelma ja arvioidaan suunnitelman vaikutuksia. Suunnitelma tehdään yhteistyössä, johon osallistuvat muun muassa HSL, sen jäsenkunnat, Tiehallinto, Ratahallintokeskus sekä Liikenne- ja viestintäministeriö. Pääkaupunkiseudun neljän kunnan alueelle tehtiin vastaavia PLJ-suunnitelmia vuosina 1994, 1998, 2002 ja 2007.

Joukkoliikenteen osuus suhteessa muihin liikennemuotoihin on Helsingissä korkeampi kuin muissa Suomen kaupungeissa. Tähän mahdollisesti vaikuttavat Helsingin asukastiheys, joka on Suomen oloissa korkea, sekä joukkoliikennettä tukeva yhdyskuntasuunnittelu ja perinteenä säilynyt joukkoliikenteen käyttökulttuuri.

Lippujärjestelmä

Helsingin, Espoon ja Vantaan välisessä liikenteessä kelpaava seutulippu otettiin käyttöön 1. kesäkuuta 1986.

Vuoden 2006 maaliskuun alussa 30 vuoden neuvottelujen ja teknisten järjestelyjen jälkeen seutulippu laajeni Keravalle kattaen junat ja bussit. Alkuvaiheessa otettiin käyttöön henkilökohtaiset kausiliput aikuisille, lapsille ja erityisryhmille sekä arvon lataus. Keravan sisäiset kerta- ja arvoliput otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2007, tosin Keravalla seutulippu ei kelpaa linjoilla 850 ja 853 (31. joulukuuta 2011 asti).

Kahden vyöhykkeen lähiseutulipulla voi Keravan lisäksi matkustaa Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa, Sipoossa (1. tammikuuta 2012 alkaen) ja Kirkkonummella, mutta ei kuitenkaan Helsingissä. Kolmen vyöhykkeen lähiseutulipulla voi matkustaa Keravalla ja koko HSL-alueella Helsinki mukaan lukien.

Seutulippu laajeni myös Kirkkonummelle 1. tammikuuta 2007, jonne sillä voi matkustaa junalla sekä Veikkolan suunnan busseilla. Aluksi lippu kelpasi vain Pohjolan Liikenne Oy:n linja-autoissa, mutta 1. toukokuuta 2007 alkaen lippu alkoi kelvata myös Vainion Liikenne Oy:n ja M. Tervo Oy:n linja-autoissa. Maaliskuun 2008 alusta alkaen matkakortin kausi- ja arvoliput kelpaavat kaikissa Kirkkonummen alueen busseissa. Vuoden 2012 alusta HSL:n liput ovat kelvanneet myös Sipoon alueella.

Helsingin liikenteestä tarkemmin

Pääartikkeli: Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne

Helsingin kantakaupungin joukkoliikenne tukeutuu pääosin raitiovaunuihin, joita ajetaan 10–12 linjalla laskentatavasta riippuen. Helsingin sisäiset bussilinjat sekä muualle pääkaupunkiseudulle Helsingin keskustasta säteittäisesti suuntautuvat seutulinjat on reititetty kantakaupungista ulos pääväyliä pitkin ja ne palvelevat kantakaupunkia pääosin ainoastaan pääväylien varrella, pysäkkivälien ollessa tyypillisesti harvempia kuin raitiovaunuilla. Lisäksi metrolla on kantakaupungin alueella seitsemän asemaa. Kantakaupungin liikenteeseen voidaan lukea myös Suomenlinnan lauttaliikenne, jonka liikennöintisopimukset HSL tekee Suomenlinnan Liikenne Oy:n kanssa.

Helsingin esikaupunkien liikenne perustuu pääosin tihein vuorovälein kulkevaan raskaaseen raideliikenteeseen sekä seutubusseihin. Itä-Helsingin joukkoliikenneyhteydet perustuvat 4–5 minuutin vuorovälein kulkevaan metroon. Metron suurimmille aluekeskuksiin sijoitetuille asemille on niitä ympäröiviltä asuinalueilta järjestetty linja-autoilla toimiva liityntäliikenne. Liityntäliikenne tarjoaa alueen asukkaille yhteyden myös omiin aluekeskuksiinsa.

Koillisen sekä läntisen Helsingin joukkoliikenneyhteydet perustuvat bussilinjojen lisäksi VR:n lähiliikenteeseen, jota liikennöidään tihein vuorovälein Keravan, Vantaankosken sekä Leppävaaran kaupunkiradoilla. Suurempien asemien ympäristössä ajetaan liityntäbussilinjoja. Helsingin keskustasta säteittäisesti esikaupunkeihin suuntautuvat bussilinjat avustavat myös vähäisenä liityntäliikenteenä esikaupunkien rautatieasemille.

Säteittäisen liikenteen lisäksi Helsingissä on poikittaisia bussilinjoja, jotka palvelevat kaupungin itä-länsisuuntaista liikennettä. Joukkoliikenteen käyttöaste poikittaismatkoilla on heikkoa 14 prosentin luokkaa, ja HSL:n tavoitteena on nostaa käyttöastetta poikittaisliikenteessä tuntuvasti. Tärkein parannus poikittaisliikenteessä lähivuosina on ollut Jokeri-runkolinjan perustaminen Itäkeskuksen ja Westendinaseman välille. Linja on ollut hyvin suosittu, keräten kyytiinsä yli 20 000 matkustajaa päivittäin, ja sen muuttaminen pikaraitiotieksi on suunnitelmissa.

Aiheesta muualla ja lähteitä

• HSL – Helsingin seudun liikenne
• HKL:n kotisivut
• Helsingin seutuportaalin tiedote Rihtniemen valinnasta
• Helsingin seutuportaalin tiedote HSL:n visuaalisesta ilmeestä
• Uutinen Tekniikka ja talous -lehdessä 2.7.2009

Helsingin seudun joukkoliikenne

Metro, paikallisjuna	Pääkaupunkiseudun lähiliikenne - Helsingin metro
Pikaraitiotie, raitiotie	Helsingin raitiotiet
Lautta	Suomenlinnan lautta
Liikenteenharjoittajat	Helsingin seudun liikenne