Fennovoima

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fennovoima Oy[1]

Fennovoima logo.gif

Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 11. heinäkuuta 2007[1]
Toimitusjohtaja

Juha Nurmi

[2]
Puheenjohtaja Juhani Pitkäkoski[3]
Kotipaikka Helsinki, Suomi[1]
Toimiala Sähkön tuotanto ydinvoimalla[1]
Omistaja Voimaosakeyhtiö SF (66%), RAOS Voima Oy (34%)
Kotisivu www.fennovoima.fi

Fennovoima Oy on vuonna 2007 perustettu energiayhtiö, joka aikoo rakentaa Suomeen uuden ydinvoimalan. Yhtiö jätti periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle tammikuussa 2009. Eduskunta myönsi luvan 1. heinäkuuta 2010 äänin 121–71.[4]

Alun alkaen saksalaisen E.ON-konsernin, useiden kunnallisten energiayhtiöiden sekä monipuolisen suomalaisen yritysjoukon hankkeesta on vuoden 2012 jälkeen vetäytynyt E.ON:in lisäksi valtaosa siinä mukana olleista suomalaisista kaupan ja teollisuuden alan yrityksistä.[5] Rahoituspulaa paikkaamaan tulleen Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseas ja Fennovoima allekirjoittivat joulukuussa 2013 toimitussopimuksen 1200 MW:n ydinvoimalasta. Samalla sovittiin 34% omistusosuuden Fennovoimasta siirtymisestä Rosatomille.[6] Maaliskuun lopussa Fennnovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtyi RAOS Voima Oy:lle.[7] Maaliskuun alussa 2014 tehdyn kyselyn mukaan enemmistö kansanedustajista aikoo äänestää Fennovoiman uuden luvan puolesta, mikäli se tulee eduskuntakäsittelyyn.[8]

Yhtiön tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukko suomalaisia yrityksiä perusti Fennovoiman, koska ne halusivat taata itselleen kohtuuhintaisen sähkön saannin ja tätä kautta turvata oman kilpailukykynsä. Nykyään osakkaat joutuvat ostamaan valtaosan sähköstään pörssistä, jossa sähkö on kallista ja altista hintavaihteluille. Yhtiö toimii Mankala-periaatteella, eli sen osakkaat saavat voimalasta sähköä omistusosuuksiensa suhteessa. Kustannukset hoidetaan vastaavasti.[9]

Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fennovoiman omistavat Voimaosakeyhtiö SF (66%) ja Venäjän valtion ydinvoimayhtiön Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy (34%).[10] Voimaosakeyhtiö SF:n omistavat suurimmalta osin kunnalliset energiayhtiöt, mutta mukana on myös neljä suomalaista teollisuuden ja kaupan alan yritystä.

Fennovoiman omistajista Voimaosakeyhtiö SF:n alle ovat ryhmittyneet Alajärven Sähkö Oy, Haminan Energia Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Oy Herrfors Ab, Imatran Seudun Sähkö Oy, Jylhän Sähköosuuskunta, Keminmaan Energia Oy, Keravan Energia Oy, Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy, Kokemäen Sähkö Oy, Kruunupyyn Sähkölaitos, KSS Energia Oy, Kuoreveden Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lahti Energia Oy, Lammaisten Energia Oy, Lehtimäen Sähkö Oy, Myllyn Paras Oy, Mäntsälän Sähkö Oy, Naantalin Energia Oy, Nurmijärven Sähkö Oy, Outokumpu Oyj, Paneliankosken Voima Oy, Parikkalan Valo Oy, Pietarsaaren Energialaitos, Porvoon Energia Oy, Raahen Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy, Rauman Energia Oy, Rautaruukki Oyj, Sallila Energia Oy, Seinäjoen Energia Oy, Tornion Energia Oy, Oy Turku Energia Ab, Uudenkaarlepyyn Voimalaitos, Valio Oy, Valkeakosken Energia Oy, Vantaan Energia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy, Vetelin Sähkölaitos Oy, VSV-Energiapalvelu Oy ja Ääneseudun Energia Oy.[11]

Alkuperäinen omistuspohja ja hankkeesta vetäytyneet tahot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fennovoiman alkuperäinen omistuspohja muodostui Voimaosakeyhtiö SF:stä (66 %) ja saksalaisesta E.ON-konserniin kuuluvasta E.ON Kärnkraft Finland AB:sta (34 %). E.ON ilmoitti luopuvansa kaikista omistuksistaan Suomessa 24. lokakuuta 2012, mukaan lukien Fennovoiman osakkeista.

Vuoden 2012 aikana osuudestaan Voimaosakeyhtiö SF:stä ja siten Fennovoimasta luopuivat[12][13]

Vuoden 2013 aikana hankkeesta päättivät vetäytyä[14]

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ilmoitti 21.02.2014 olevansa kykenemätön sitoutumaan Fennovoiman jatkorahoitukseen.[17] Kesko päätti 27. maaliskuuta 2014 tytäryhtiönsä Kestra Kiinteistöpalvelut Oy:n vetäytymisestä Fennovoiman jatkorahoituksesta hankkeen taloudellisten, sopimuksellisten ja aikataulullisten epävarmuustekijöiden vuoksi.[18]Keskon vetäydyttyä ydinvoimahankkeesta putosi Fennovoiman varma suomalainen omistusosuus alle puoleen.[19]

Sijoituspaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fennovoima ilmoitti lokakuussa 2011, että se on valinnut ydinvoimalansa rakennuspaikaksi Pyhäjoen Hanhikiven.[20]

Fennovoiman voimalalla oli aiemmin kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pyhäjoki sekä Etelä-Lapissa sijaitseva Simo. Itäisellä Uudellamaalla oleva Ruotsinpyhtää putosi pois vaihtoehdoista jo aiemmin.[21] Fennovoima toteutti vuonna 2008 kaikilla kolmella paikkakunnalla ympäristövaikutusten arvioinnin. [22]

Ydinvoima-asioissa yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö antoi helmikuussa 2009 Fennovoiman YVA-selostuksesta hyväksyvän loppulausunnon. Ministeriö totesi loppulausunnossaan, että Fennovoiman YVA-selostus kattaa lainsäädännön sisältövaatimukset ja se on laadittu säädösten vaatimalla tavalla. Ministeriö sai Fennovoiman YVA-selostuksesta eri viranomaisilta, järjestöiltä ja muilta organisaatioilta noin 80 lausuntoa, jotka se otti huomioon lausunnossaan.[23]

Fennovoiman hankkeen perustelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fennovoima jätti tammikuussa 2009 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen, jolla yhtiö haki lupaa uuteen ydinvoimalaan. Hakemuksessaan yhtiö perusteli hankkeensa taustat. Lisäksi hakemus sisältää Fennovoiman tekemät selvitykset uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. [24]

Fennovoiman alkuperäiset osakkaat käyttävät kolmanneksen Suomen sähköstä, mutta niillä on hyvin vähän omaa sähköntuotantoa. Fennovoiman ydinvoimala tulisi paikkaamaan tätä tarvetta. Oma sähköntuotanto laskee kuluja, jotka osakkailla tällä hetkellä menevät kalliiseen ja hinnaltaan vaihtelevaan pörssisähköön. Fennovoiman periaatepäätöksen mukaan sähköntuotannon hajauttaminen Suomessa on eduksi, sillä se parantaa huoltovarmuutta. Ydinvoimalan rakentaminen tuo tuhansia työpaikkoja ja miljoonien verotulot sijoitusalueelleen Pohjois-Pohjanmaalle.

Rosatom[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fennovoima ja Rusatom Overseas, Venäjän valtion omistaman Rosatomin tytäryhtiö, allekirjoittivat 21.12.2013 toimitussopimuksen Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta. Rusatom Overseasin kanssa sovitun aikataulun mukaan voimala tuottaa sähköä vuonna 2024.[25] Rosatom täyttää E.ON:in poistumisen jättämän aukon taloudessa. Samalla reaktori vaihtui Toshiban tai Arevan toimittamasta 1800 MW:n reaktorista Rosatomin 1200 MW:n reaktoriin.[26]. Rosatom on lupautunut hankkimaan kaiken tarvittavan ulkopuolisen rahoituksen Fennovoimalle sekä toimittaa polttoaineen ja huoltaa reaktorin koko reaktorin eliniän. Ainakin alkuvaiheessa polttoaine on kierrätettyä uraania.[27] Maaliskuussa 2014 Fennovoiman omistuksesta 34% siirtyi Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy:lle.[28]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä Patentti- ja rekisterihallitus ja verohallinto. Viitattu 7.10.2011.
  2. http://www.fennovoima.fi/uutiset/uutiset/fennovoimalle-nimitetty-uusi-toimitusjohtaja
  3. Juhani Pitkäkoski vetämään Fennovoiman hallitusta Yle Uutiset. 15.4.2014. Viitattu 15.4.2014.
  4. YLE: Eduskunta myönsi ydinvoimaluvat selkein luvuin
  5. Fennovoima on jäämässä kuntien kontolle. Talouselämä, 24.11.2013. Viitattu 27.03.2014.
  6. Fennovoima valitsi Rosatomin. Yle Uutiset, 21.12.2013. Viitattu 27.03.2014.
  7. http://www.fennovoima.fi/uutiset/uutiset/fennovoiman-omistuksesta-34-prosenttia-siirtynyt-rosatomille
  8. Enemmistö kansanedustajista kannattaa Fennovoiman uutta lupaa. Yle Uutiset, 05.03.2014. Viitattu 27.03.2014.
  9. http://www.fennovoima.fi/fennovoima
  10. Fennovoiman omistavat Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oyj. Viitattu 27.03.2014.
  11. Voimaosakeyhtiö SF - Osakkaat. Viitattu 27.03.2014.
  12. Fennovoiman omistukseen muutoksia uuden vaiheen myötä. 29.8.2012. Viitattu 4.9.2012
  13. Muutoksia Voimaosakeyhtiö SF:n omistajissa. 14.3.2012. Viitattu 4.9.2012
  14. Fennovoima etenee laitossopimuksen allekirjoitusta kohti. 14.11.2013. Viitattu 27.03.2014.
  15. http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kuopion-kaupunki-irtautumassa-fennovoimasta/623288/
  16. HS 26.3.2013
  17. Talvivaara tukee Fennovoiman ydinvoimahanketta, mutta ei voi tässä vaiheessa sitoutua hankkeen rahoittamiseen. 21.02.2014. Viitattu 27.03.2014.
  18. Kestra Kiinteistöpalvelut Oy ei osallistu Fennovoima-hankkeen jatkorahoitukseen. 27.03.2014. Viitattu 27.03.2014.
  19. Fennovoiman ydinvoimalan varma suomalaisosuus putosi alle puoleen. Yle Uutiset, 27.03.2014. Viitattu 27.03.2014.
  20. Fennovoiman ydinvoimala tulee Pyhäjoelle YLE Uutiset. 5.10.2011. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 5.10.2011.
  21. Ruotsinpyhtää putosi pois Fennovoiman listalta 11.12.2009. Viitattu 16.7.2010
  22. Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointiselostus
  23. TEM:n lausunto Fennovoima Oy:n YVA-selostuksesta valmistui
  24. Fennovoiman periaatepäätöshakemus
  25. Fennovoima ja Rusatom Overseasin laitostoimitussopimus allekirjoitettu. 21.12.2013. Viitattu 27.03.2014.
  26. Reuters: Finland's Fennovoima signs reactor deal with Rosatom
  27. Vihreä lanka: Rosatom tuo Fennovoimalle paitsi reaktorin myös polttoaineen
  28. Fennovoiman omistuksesta 34% siirtynyt Rosatomille. 27.03.2014. Viitattu 27.03.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]