Valio
Sivulta puuttuu | Valio Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö |
| Perustettu | 1905 |
| Toimitusjohtaja | Pekka Laaksonen |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Toiminta-alue | Suomi, Ruotsi, Baltia, Venäjä, Yhdysvallat, Kiina, Belgia |
| Toimiala | elintarvike |
| Tuotteet | maitotuotteet |
| Liikevaihto |  1 882 milj. € (2010) |
| Liikevoitto | 39 milj. € (2010) |
| Henkilökuntaa | 4 300 |
| Tytäryhtiöt | Valio Sverige AB, Valio Eesti AS, ZAO Valio Sankt-Peterburg, UAB Valio International, SIA Valio International, Valio-Vache Bleue S.A, Finlandia Cheese Inc |
| Kotisivu | www.valio.fi |
Valio Oy on 18 suomalaisen maidontuottajaosuuskunnan omistama yritys[1], joka jalostaa ja markkinoi pääasiassa maitopohjaisia tuotteita. Valioryhmään näistä 18:sta osuuskunnasta kuuluu 9 osuuskuntaa, joissa on noin 9 000 maidontuottajaa.[1]
Valio on Suomen suurin maidonjalostaja ja vastaanottaa 86 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta.[1] Liikevaihdosta, joka oli 1,8 miljardia euroa vuonna 2010[2], lähes kolmannes kertyy ulkomaantoiminnoista.
Päätuoteryhmät ovat tuoremeijerituotteet, juustot, rasvat, mehut, maitojauheet ja demineralisoidut herajauheet sekä suurkeittiötuotteet. Vuonna 2011 Valio teki päätöksen, että kaikki maitopohjaiset Suomessa Valio-tuotemerkillä myytävät tuotteet valmistetaan suomalaisesta maidosta. Pakkausmerkinnästä voi todentaa tuotteen pakanneen meijerin.
Pääkonttori sijaitsee Helsingin Pitäjänmäessä. Toimitusjohtajana on toiminut Pekka Laaksonen elokuusta 2007 alkaen. Valio työllisti vuonna 2010 Suomessa ja ulkomailla noin 4 400 henkilöä, ja sillä on Suomessa 15 tuotantolaitosta. Virossa tuotantolaitoksia on kaksi ja Belgiassa on yksi juustopakkaamo. Lisäksi Moskovassa on jakeluterminaali ja sulatejuustola.
Valio erosi vuoden 2012 alusta Elintarvikeliitosta ja perusti itse uuden etujärjestön, Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto (MML). Muutoksen tavoitteena on hakea parempia vaihtoehtoja Valion etujen ajamiseksi.[3]
Tutkimuksessa tehdään yhteistyötä yliopistojen kanssa maidon terveysvaikutusten selvittämiseksi.[4] Valion terveysvaikutteinen maitohappobakteeri on lisensoitu LGG-brändillä kymmeniin maihin. Suomessa tätä probioottia käytetään Valio Gefilus -tuotteissa.
Valio on myös Suomen suurin lämpötilasäädeltyjen tuotteiden jakelija.[5]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Valion perusti 1905 17 osuusmeijeriä tavoitteena edistää ja valvoa vientivoin laatua. Silloinen nimi oli Voivienti-osuusliike Valio r.l.[6] Toiminta alkoi Hangossa ja tärkein vientimaa oli Englanti.
Toimiala laajeni voista muihin maitotuotteisiin 1909, ja vasta 1920-luvulla Valion kotimaan kauppa oli laajempaa kuin ulkomaan kauppa. Nykyään tuotteita on noin 1100.
Nobelin kemianpalkinnon ainoa suomalainen saaja Artturi Ilmari Virtanen oli Valion laboratorion johtaja noin 50 vuotta ja Valion tutkimuksen ja tuotekehitysperinteen luoja. Professori Virtanen palkittiin Nobel-palkinnolla 1945, aiheena erityisesti AIV-rehun valmistusmenetelmä ja sen pH-periaate. Säilörehun merkitys karjataloudelle ja sitä kautta koko kansanravitsemukselle pulavuosina tiedostettiin laajalti.
Liikkeen nimi muutettiin vuonna 1955 muotoon Valio Meijerien Keskusosuusliike.[7] Se oli osuuskunta vuoteen 1992 saakka, jolloin se muutettiin Valio Oy -nimiseksi osakeyhtiöksi.[8]
Valio myi jäätelöliiketoimintansa vuonna 2004 sveitsiläiselle elintarvikealan yritykselle Nestlélle. Nestlé sai samalla pitkäaikaisen sopimuksen Valiojäätelö-nimen käyttämiseen. Samana vuonna Valio myi lastenruokaliiketoimintansa hollantilaiselle Royal Numicolle.
Vuonna 2005 avattiin Kampin keskukseen Valion baari. Toinen Valion baari avattiin Helsingissä Linnanmäellä vuonna 2007. Baareissa käytettävän Kukkamaito-kuosin on suunnitellut Paola Suhonen. Kampin baari suljettiin keväällä 2010.
[muokkaa] Valion logon historia
[muokkaa] Tytäryhtiöt
Valio Oy:llä on ulkomailla kahdeksan tytäryhtiöitä; Venäjällä, Ruotsissa, Virossa, Yhdysvalloissa, Latviassa, Liettuassa, Belgiassa ja Kiinassa. Valion henkilöstöstä noin 800 työskentelee ulkomailla.
[muokkaa] Valion tuotteita
Valion levitteitä ovat Valio Oivariini ja Valio KevytLevi. KevytLeviä on valmistettu vuodesta 1987 lähtien[9]. Vuonna 1999 Voilevin nimi muutettiin KevytLeviksi voimaan tulleen EU-säädöksen takia, jonka mukaan voi-sanaa saa käyttää vain tuotteissa, joiden rasva on kokonaan maitorasvaa.[9] Valio KevytLevi sisältää rasvaa 40 % ja Valio KevytLevi 30 sisältää rasvaa 30 %. Pääasiallinen ainesosa on vesi, ja rasvan lisäksi siinä on maitojauhetta, suolaa, stabilointiainetta (E402), emulgointiaineita (E471, E476), säilöntäainetta (E202), nimeämätöntä aromia, A- ja D-vitamiini.[10]
1990-luvun lopulla Valio tutki ja kehitti laktoosittomien tuotteiden valmistusmenetelmää. Ensimmäinen laktoositon tuote, kevytmaitojuoma, tuli myyntiin 2001. EU:n lainsäädännön mukaan maitoa, josta laktoosi on poistettu, on kutsuttava maitojuomaksi. Seuraavina vuosina laktoositon tuoteperhe laajeni sisältämään muun muassa ruuanvalmistustuotteita ja välipaloja.
Valio Evolus 2-teho on Valion terveysvaikutteinen maitovalmiste, jonka sanotaan alentavan kolesterolia ja auttavan hallitsemaan verenpainetta. Tuote on kehitetty aiemmin kehitetystä Evoluksesta vuonna 2008. Tuoteperheeseen kuuluu piimä, jogurtteja ja tehojuomia. Valio Evolus 2-teho tuotteen vaikuttavat ainesosat ovat maitoproteiinista pilkotut peptidit ja kasvisteroliesteri. [11][12]
[muokkaa] Muita tuotteita
Suluissa vuosi, jolloin tuote on tullut markkinoille.
Tuotemerkkejä:
- Gefilus (1990, Gefilus MAX 2008)
- HYLA (1978)
- Valio Kidius (2006, alun perin Gefilus Kidius 2004)
- Valio Luomu
- ProFeel (2005)
- Valio Vanilla (2006)
- Valio Plus
Juustoja:
- Aamupala (1980)
- Aura (1935)
- Koskenlaskija (1933)
- Mustaleima (1971)
- Mustapekka (1969)
- Oltermanni (1981)
- Valio Polar (1979) – Sarjaan kuuluvat 15 %, 10 %, 5 % ja tammikuussa 2011 markkinoille tullut täysrasvainen Polar. Kaikki Polar-juustot valmistetaan Valion Joensuun tehtaalla.[13] Ne ovat laktoosittomia ja tuoteryhmä on toiseksi suosituin juusto "leivänpäälle"-juustojen segmentissä Suomessa vuonna 2010 heti Oltermannin jälkeen.[14] Lisäksi tuoteryhmään kuuluu myös 9%-sulatejuustolevite.
- Ritari (2001)
- Salaneuvos (1964)
- Turunmaa (1931)
- Luostari (1951)
- Finlandia (2005)
- Viola (1934, aikaisempi nimi Valio Hovi)
- Valio Edam
Juomia:
- Grandi (1971)
- Valio HeVi Shot
- Valio Laktosfri (Ruotsiin lanseerattu laktoositon maitojuoma)
- Valio Play (2003)
- RealGoodness (2009, USA:n markkinoille lanseerattu laktoositon maitojuoma)
- Zero Lactose (kansainvälisille markkinoille lanseerattu laktoositon maitojuoma)
Jogurtti:
- Valiojogurtti (1968)
- Valio A+ (2005, aikaisempi nimi Valio A vuodelta 1982)
- Valio Olo (2011) Vähälaktoosinen, probiootteja sekä kuitua
Maitorahka:
- Valio pehmeä maitorahka (2011)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b c Valioryhmän toiminta tuloutti Suomeen rahaa yli miljardi euroa Valio. Viitattu 21.6.2011.
- ↑ Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2010 (pdf) Valio. Viitattu 21.6.2011.
- ↑ Kauppalehti, 3.10.2011, Valio erosi Elintarvikeliitosta
- ↑ Valio maailmanluokan edelläkävijä Valio Oy. Viitattu 4.11.2010.
- ↑ Jakelu huomioi ympäristön Valio Oy. Viitattu 11.10.2011.
- ↑ Voinvientiosuusliike Valio Valio. Viitattu 11.10.2011.
- ↑ Valio Meijerien keskusosuusliike Valio. Viitattu 11.10.2011.
- ↑ Valio Oy Valio. Viitattu 11.10.2011.
- ↑ a b Valio KevytLevi Valio. Viitattu 12.5.2010.
- ↑ Valio, KevytLevi
- ↑ Valio, Uutinen: Valio Evolus 2-teho tuotteiden tutkimusnäyttö lisääntyy
- ↑ Valio, Ravitsemustutkimus: Sydämen terveydeksi
- ↑ Joensuussa tehdään menestysjuustoa 22.5.2003. Karjalan Maa. Viitattu 26.8.2009.
- ↑ Nielsenin tutkimus, Huhtikuu 2010, Liikkuva vuosi
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valio Wikimedia Commonsissa- Valion kotisivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
