Valio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee yritystä. Valio on myös etunimi.
Valio Oy

VALIO logo RGB53mm.png

Tunnuslause Rakkaudesta suomalaiseen maitoon
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 1905
Toimitusjohtaja Annikka Hurme[1]
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Venäjä, Yhdysvallat, Kiina
Toimiala elintarvike
Tuotteet maitotuotteet
Liikevaihto 2 000 milj. (2012)[2]
Liikevoitto 69 milj. € (2012)[2]
Henkilökuntaa 4 600
Tytäryhtiöt Valio Sverige AB, Valio Baltia, Valio Russia, Finlandia Cheese Inc, Valio China
Kotisivu www.valio.fi

Valio Oy on 18 suomalaisen maidontuottajaosuuskunnan omistama yritys[3], joka jalostaa ja markkinoi pääasiassa maitopohjaisia tuotteita. Valioryhmään näistä 18:sta osuuskunnasta kuuluu yhdeksän osuuskuntaa, joissa on noin 7 900 maidontuottajaa.[3] Valio on Suomen suurin maidonjalostaja ja vastaanottaa 85 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta.[2] Vuonna 2012 konsernin liikevaihto oli 2 miljardia euroa, josta ulkomaantoiminnasta kertyi 727 miljoonaa euroa.[2] Päätuoteryhmiä ovat tuoremeijerituotteet, juustot, rasvat, mehut, maitojauheet ja demineralisoidut herajauheet sekä suurkeittiötuotteet. Vuonna 2011 Valio teki päätöksen, että kaikki maitopohjaiset Suomessa Valio-tuotemerkillä myytävät tuotteet valmistetaan suomalaisesta maidosta.lähde? Pakkausmerkinnästä voi todentaa tuotteen pakanneen meijerin. Pääkonttori sijaitsee Helsingin Pitäjänmäessä. Toimitusjohtajana on toiminut Annikka Hurme lokakuusta 2014 alkaen.[4] Vuonna 2012 Valio työllisti keskimäärin 4 600 työntekijää (tilikauden lopussa 4447), joista Suomessa 3664 ja ulkomailla 936 henkilöä.[2] Suomessa yhtiöllä on 15 tuotantolaitosta, lisäksi Virossa on kaksi tuotantolaitosta ja Moskovassa on jakeluterminaali ja sulatejuustola.[5]

Valio erosi vuoden 2012 alusta Elintarviketeollisuusliitosta ja perusti itse uuden etujärjestön, Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liiton. Muutoksen tavoitteena on hakea parempia vaihtoehtoja Valion etujen ajamiseksi.[6] Tutkimuksessa tehdään yhteistyötä yliopistojen kanssa maidon terveysvaikutusten selvittämiseksi. Valion terveysvaikutteinen maitohappobakteeri on lisensoitu LGG-brändillä kymmeniin maihin. Suomessa tätä probioottia käytetään Valio Gefilus -tuotteissa. Valio on myös Suomen suurin lämpötilasäädeltyjen tuotteiden jakelija.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valion logo 1990-luvulta vuoteen 2008.
Valion logo vuodesta 2008 lähtien.

Valion perusti 1905 17 osuusmeijeriä tavoitteena edistää ja valvoa vientivoin laatua. Silloinen nimi oli Voivienti-osuusliike Valio r.l.[8] Toiminta alkoi Hangossa ja tärkein vientimaa oli Englanti.

Toimiala laajeni voista muihin maitotuotteisiin 1909, ja vasta 1920-luvulla Valion kotimaan kauppa oli laajempaa kuin ulkomaan kauppa. Nykyään tuotteita on noin 1100.

Valion pääkonttori Helsingin Pitäjänmäellä.

Nobelin kemianpalkinnon ainoa suomalainen saaja Artturi Ilmari Virtanen oli Valion laboratorion johtaja noin 50 vuotta ja Valion tutkimuksen ja tuotekehitysperinteen luoja. Professori Virtanen palkittiin Nobel-palkinnolla 1945, aiheena erityisesti AIV-rehun valmistusmenetelmä ja sen pH-periaate. Säilörehun merkitys karjataloudelle ja sitä kautta koko kansanravitsemukselle pulavuosina tiedostettiin laajalti.

Liikkeen nimi muutettiin vuonna 1955 muotoon Valio Meijerien Keskus­osuus­liike.[9] Se oli osuuskunta vuoteen 1992 saakka, jolloin se muutettiin Valio Oy -nimiseksi osakeyhtiöksi.[10]

Valio myi jäätelöliiketoimintansa vuonna 2004 sveitsiläiselle elintarvikealan yritykselle Nestlélle. Nestlé sai samalla pitkäaikaisen sopimuksen Valiojäätelö-nimen käyttämiseen. Samana vuonna Valio myi lastenruokaliiketoimintansa hollantilaiselle Royal Numicolle.

Vuonna 2005 avattiin Kampin keskukseen Valion baari. Toinen Valion baari avattiin Helsingissä Linnanmäellä vuonna 2007. Baareissa käytettävän Kukkamaito-kuosin on suunnitellut Paola Suhonen. Molemmat Valion baarit suljettiin myöhemmin.lähde?

Valio pyrki vuodesta 2010 hävittämään maitoalan kilpailijansa Suomen markkinoilta niin sanotuilla "saalistushinnoilla". Alihinnoittelulla pyrittiin etenkin estämään Arla Ingmanin tulo Suomen markkinoille.[11] Monopoliaseman tavoittelun paljastuttua Kilpailuvirasto esitti Valiolle 70 miljoonan euron sakkoja määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.[12] Valio vei Kilpailuviraston määräämät sakot markkinaoikeuteen, joka kuitenkin määrisi Valiota maksamaan ne. Kilpailuvirasto on lunnehtinut Valion monopoliaseman tavoittelua Suomen siihen asti laajamittaisimmaksi määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi.[13]

Tytäryhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio Oy:llä on ulkomailla seitsemän tytäryhtiötä; Venäjällä, Ruotsissa, Virossa, Yhdysvalloissa, Latviassa, Liettuassa ja Kiinassa. Valion henkilöstöstä noin 1 000 työskentelee ulkomailla.

Valion tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valion levitteitä ovat Valio Oivariini ja Valio KevytLevi. KevytLeviä on valmistettu vuodesta 1987 lähtien[14]. Vuonna 1999 Voilevin nimi muutettiin KevytLeviksi voimaan tulleen EU-säädöksen takia, joka kielsi rasvatuotteiden harhaanjohtavan markkinoinnin. Esimerkiksi voin kaltainen tuote, joka ei ole tehty kokonaan maidosta, ei saa olla nimetty siten, että sitä voisi luulla voiksi. Koska Voimariini ja VoiLevi eivät ole voita, vaan maitorasva-kasviöljyseoksia Valio muutti niiden nimet Oivariiniksi ja KevytLeviksi.

1990-luvun lopulla Valio tutki ja kehitti laktoosittomien tuotteiden valmistusmenetelmää. Ensimmäinen laktoositon tuote, kevytmaitojuoma, tuli myyntiin 2001. Koska laktoosi on maidon merkittävä aineisosa, EU-lainsäädäntöä on tulkittu niin että laktoositonta maitoa tulisi kutsua maidon sijaan laktoosittomaksi maitojuomaksi. Seuraavina vuosina laktoositon tuoteperhe laajeni sisältämään muun muassa ruuanvalmistustuotteita ja välipaloja.

Vuonna 2010 markkinoille tuli enemmän proteiinia, kalsiumia ja D-vitamiinia sisältävä Valio Plus Maito sekä Valio Olo -jogurtti.

Vuonna 2012 Valio aloitti jälleen imeväisikäisten tuotteiden valmistuksen Turengin tehtaassaan.

Muita tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suluissa vuosi, jolloin tuote on tullut markkinoille.

Tuotemerkkejä:

Juustoja:

Juomia:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]