S-ryhmä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
SOK-yhtymä

S-ryhmän logo.svg
Yritysmuoto Osuuskunta
Perustettu 1904
Avainhenkilöt Kuisma Niemelä, pääjohtaja
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Liikevaihto Nousua 9 045 milj. euroa (2010) [1]
Liikevoitto Nousua 264 milj. euroa (2010) [1]
Henkilökuntaa 9 406 (31.12.2010) [1]

S-ryhmä on suomalainen, kaupan alalla toimiva osuustoiminnallinen yritysryhmä. Se käsittää 22 itsenäistä alueellista Osuuskauppaa ja näiden omistaman Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) tytäryhtiöineen. Lisäksi S-ryhmään kuuluu 10 paikallista osuuskauppaa.[2]. Osuuskauppojen jäsenet eli asiakasomistajat omistavat Osuuskaupat. S-ryhmän toiminta-ajatuksena on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen.

SOK:n ja sen tytäryhtiöiden muodostama konserni on nimeltään SOK-yhtymä. S-ryhmän pääkonttori eli Ässäkeskus sijaitsee Helsingin Vallilassa.

S-ryhmän vähittäismyynti oli vuonna 2008 arvoltaan 11,8 miljardia euroa ja asiakasomistajien lukumäärä noin 1,8 miljoonaa.[3] S-ryhmän osuus Suomen päivittäistavarakaupasta oli samana vuonna 42,4 prosenttia, kun sen suurimman kilpailijan K-ryhmän osuus oli 33,7 prosenttia.[4]

S-ryhmä omistaa myös oman sähköyhtiön, jonka tarkoituksena on sijoittaa sähköntuotantoon ja sitä kautta saada halvempaa sähköä S-ketjun toimipisteiden käyttöön. S-voima on mukana muun muassa uudessa Fennovoiman ydinvoimala-hankkeessa sekä Poriin rakennettavissa tuulivoimaloissa. S-ryhmän tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä puolet toimipaikkojen käyttämästä energiasta saadaan S-voiman kautta.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta

S-ryhmän ylintä päätösvaltaa käyttää Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) osuuskunnan kokous, jossa edustettuina ovat kaikki osuuskaupat.

SOK:n päätöksistä vastaavat hallintoneuvosto ja hallitus. Hallintoneuvoston tehtävänä on vastata S-ryhmän toimintaa koskevista yhteistoimintaperiaatteista ja pitkän tähtäyksen suunnitelmista. Hallitus edustaa osuuskuntaa ja huolehtii muun muassa sen hallinnosta. Hallituksen puheenjohtajana toimii osuuskunnan pääjohtaja, filosofian maisteri Kuisma Niemelä (huhtikuusta 2010). Hallintoneuvoston puheenjohtajana on Otto Mikkonen.

  • Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto (SOKL) on perustettu vuonna 1984 jatkamaan vuonna 1904 muodostetun Yleisen Osuuskauppojen Liiton (YOL) toimintaa. Se keskittyy toiminnassaan S-ryhmän toiminta-ajatuksen, arvojen ja vision kehittämiseen ja tarkasteluun sekä analysoi, nostaa esille ja esittää osuustoiminnallisten periaatteiden ja arvojen toteuttamiseen liittyviä linjauksia ja näkemyksiä S-ryhmän eri päättäville elimille ja valvoo niiden käytännön toteuttamista. Liiketoiminnan johtamiseen ja päätöksentekoon liitto ei osallistu. SOKL on S-ryhmän edustaja kansainvälisessä osuustoiminnassa, erityisesti Kansainvälisessä Osuustoimintaliitossa (ICA) ja Euroopan Kuluttajaosuuskuntien Yhteisössä (EuroCoop). SOKL:n käytännön toiminnasta vastaa SOK Kentän ohjaus -yksikkö. Liitolla ei ole omia toimihenkilöitä. Liiton jäseninä ovat kaikki osuuskaupat ja SOK.

[muokkaa] Ryhmän toimialat

S-ryhmä liiketoimintamalli on verkostomainen. Toimialat ovat päivittäis- ja erikoistavarakauppa, liikennemyymälät, polttonestekauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, autokauppa sekä maatalous- ja rautakauppa. Lisäksi S-ryhmään kuuluvat hankinnan ja logistiikan organisaatiot Inex Partners Oy ja Intrade Partners Oy. S-ryhmän omistukseen vuonna 2005 siirtynyt Suomen Spar on lopettanut toimintansa. Asiakkailleen myöntämänsä S-Bonusjärjestelmän osalta ryhmä toimii yhteistyössä useiden siihen kuulumattomien yritysten kanssa.

[muokkaa] Historiaa

Pääartikkeli: Osuuskauppa

Vuonna 1917 suomalainen osuuskauppatoiminta jakautui kahteen ryhmään, kun edistysmielisiksi itseään kutsuvat, jäsenkunnaltaan lähinnä kaupunkien työväestöstä koostuneet osuuskaupat erosivat pellervolaisesta SOK:sta ja perustivat keskusliikkeekseen OTK:n.

S-ryhmän ensimmäinen Sokos-tavaratalo avattiin Helsingissä 1952. Osuuskauppa-aatetta on levittänyt vuodesta 1905 lähtien Yhteishyvä-lehti.

1980-luku merkitsi ryhmässä rakennemuutosta. Sen seurauksena SOK luopui omasta teollisuudesta ja syntyi nykyinen, pääosin alueellisiin Osuuskauppoihin perustuva verkosto, josta SOK-yhtymän kanssa muodostui S-ryhmä.

Vuonna 1992 SOK ja SOKL sekä Eka-yhtymä (entinen OTK) ja Elanto perustivat Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton[5] (SKOL). Samassa yhteydessä SOK erosi Pellervo-Seurasta ja pellervolainen osuuskauppaliike siirtyi historiaan. SKOL:n toiminta puolestaan päättyi ainakin tosiasiallisesti vuoden 2003 lopussa.

2000-luvulla S-ryhmän asema on vahvistunut ja sillä on nykyään selvästi johtava markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa.[4] Myös polttoainekaupassa sekä hotelli- ja ravintola-alalla sillä on nykyään merkittävä asema.[6] S-ryhmä on kerännyt arvostelua kaavoitusasioissa ja elintarvikkeiden hinnanmuodostukseen liittyen. Esimerkiksi tammikuussa 2010 Suomen Elintarviketyöläisten Liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen arvosteli sitä voimakkaasti.[6]

[muokkaa] S-Pankki

Pääartikkeli: S-Pankki

Kehittääkseen rahoituspalvelujaan SOK perusti säästökassojen toiminnan jatkajaksi S-Pankin.

[muokkaa] Osuuskauppa

S-ryhmän lippulaivatavaratalo Helsingissä


Osuuskauppa on yritysmuodoltaan osuuskunta, jonka jokainen jäsen eli asiakasomistaja voi äänestää vaaleissa ja asettua ehdolle joka neljäs vuosi valittavaan edustajistoon. Se valitsee hallintoneuvoston, joka päättää Osuuskaupan toiminnan peruslinjoista ja valitsee hallituksen.

S-ryhmään kuuluu 22 alueellista ja 10 paikallista Osuuskauppaa.[2]

[muokkaa] Alueosuuskaupat

[muokkaa] S-Bonusjärjestelmään kuuluvat paikallisosuuskaupat

  • Lappajärven Osuuskauppa
  • Vesannon Osuuskauppa

[muokkaa] S-Bonusjärjestelmään kuulumattomat paikallisosuuskaupat

  • Bergö Andelshandel
  • Brändö Andelshandel
  • Haapasaaren Osuuskauppa
  • Kumlinge Andelshandel
  • Petsmo Handelslag
  • Småbönders Handelslag
  • Sottunga Andelshandel

[muokkaa] Ketjut

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ a b c S-ryhmän tulos parani maltillisesti S-ryhmä. Viitattu 17.2.2011.
  2. ↑ a b Lista tärkeimmistä termeistä S-ryhmän mediapalvelu, S-kanava
  3. ↑ S-ryhmän vähittäismyynti kasvoi 8 prosenttia viime vuonna S-kanava
  4. ↑ a b Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2007 Lehdistötiedote, A. C. Nielsen Finland Oy
  5. ↑ Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
  6. ↑ a b Sakari Nupponen: S-ryhmän ylivalta pelottaa Taloussanomat.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=S-ryhm%C3%A4&oldid=11100745
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä