Kampin keskus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kampin keskus Narinkkatorin puolelta kuvattuna.

Kampin keskus on Helsingin keskustassa, Kampin kaupunginosassa sijaitseva joukkoliikenneterminaali ja kauppakeskus. Se sijaitsee vanhan linja-autoaseman bussikentällä, Lasipalatsin takana. Rakennus­ryhmä käsittää Narinkkatorin, Urho Kekkosen kadun, Fredrikin­kadun ja Salomon­kadun välisen korttelin kokonaisuudessaan, jota paitsi katujen ali kulkevat käytävät yhdistävät sen myös viereisissä kortteleissa sijaitsevaan Sähkötaloon, Graniittitaloon ja Scandic Hotelli Simonkentän rakennukseen.

Terminaalin läpi kulkee päivittäin noin 200 000 ihmistä, ja se on yksi Pohjoismaiden vilkkaimmista terminaalialueista. Kampin keskus koostuu erillisestä Espooseen suuntautuvan paikallisbussiliikenteen terminaalista, kaukoliikenteen terminaalista, Kampin kauppakeskuksesta ja Kampin metroasemasta. Rakennusryhmään liittyvät myös samassa korttelissa Urho Kekkosen kadun puolella olevat asuinrakennukset, joiden alimpiin kerroksiin kauppakeskus ulottuu.

Hankkeen perusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnianhimoisen rakennusprojektin tavoitteena oli Kampin suuren maanpäällisen linja-autokentän tehokkaampi hyödyntäminen. Samalla saatiin lisää liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia. Erityisenä tavoitteena oli Espoon suunnan seutubussien sekä kaukoliikenteen linja-autoterminaalin ja tavara-aseman sijoittaminen maanalaisiin tiloihin. Kampin keskuksen asemakaava vahvistettiin 6. kesäkuuta 2000. Helsingin kaupunki ja SRV Viitoset Oy solmivat 14. kesäkuuta 2002 sopimuksen Kampin keskuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Rakennusyhtiö sai tontin käyttöönsä sillä ehdolla, että rakentaa alueen valmiiksi veloituksetta sisältäen ulkotilat sekä linja-autoasemat Espoon liikenteelle sekä kaukoliikenteelle.

Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2006 kauppakeskuksen omistajat, SRV-yhtiöt ja Pontos, myivät sen koko osakekannan Royal Bank of Scotlandille ja Boultbeelle 345 miljoonalla eurolla. Samalla keskuksen toimitusjohtaja Henrik Wiberg jätti tehtävänsä, ja hänen tilalleen nousi Tuomas Sahi.

Maaliskuussa 2008 brittiläinen kiinteistösijoitusyhtiö Protego Real Investors osti kauppakeskuksen 452,5 miljoonalla eurolla hallinnoimansa Nordic Retail Fund -rahaston nimiin.[1]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanalaista terminaalia varten kaivettiin 300×100×10 metrin kaivanto, josta puhkaistiin uusi sisäänkäynti Kampin metroasemalle. Vapaa tila terminaalin päällä (Tennispalatsinaukio) varattiin toriksi jalankulkijoille ja sen ohi kulkeva Salomonkatu kävelykaduksi. Rakennusaikana kaivannon alapuoliselle metroasemalle tihkui sateella kallion läpi vettä. Halkeamien syntyä edistivät osaltaan räjäytystyöt, jotka tärisyttivät maaperää.

Rakennusvaiheen kiihkeimpään aikaan alueella saattoi nähdä liki kymmenen nostokurkea urakoimassa. Pimeän työvoiman käytön ehkäisemiseksi työmaa noudatti urakoitsijoiden henkilökunnan kulunvalvontaa henkilökortteineen. Suljetulle työmaa-alueelle pääsivät ainoastaan valtuutetut työntekijät.

Valmistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti Tarja Halonen avasi terminaalin 2. kesäkuuta 2005 klo 14.00 käynnistämällä metroasemalle johtavat liukuportaat. Avajaisiin osallistui myös valtiovierailulla ollut Tšekin presidentti Václav Klaus puolisoineen.

Kampin keskus valmistui kahdessa osassa. Kesällä 2005 terminaalista valmistui noin viidennes eli kaukoliikenteen terminaali, Espoon-bussiterminaali, uudet liukuportaat Kampin metroasemalle sekä matkakeskus ja Espoon-terminaalin tasolla olevat kaupat (mm. Anttila, K-supermarket, Musta Pörssi, ja kahviloita).

Kampin keskuksen toinen vaihe valmistui 2. maaliskuuta 2006, jolloin avattiin Kampin 5-kerroksinen kauppakeskus terminaalin yläpuolelle. Samalla otettiin käyttöön rakennusryhmään liittyvät asunnot sekä piha- ja torialueet.

Laajentuminen Sähkötaloon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampin keskus laajeni Helsingin Energian Sähkötaloon. Laajennusosa avautui asiakkaille 11. lokakuuta 2007. Kampin kauppakeskuksen laajennusosaan kuuluvat Sähkötalon kaksi alinta kerrosta sekä vanhan sähköaseman Malminrinteen puoleinen osa.

Uusissa tiloissa on noin 4 000 neliömetriä vuokrattavaa liiketilaa ja toimintansa siellä aloittaa 16 uutta yrittäjää, muun muassa joka päivä iltamyöhään saakka auki oleva Lidl. Kaiken kaikkiaan Kampin kauppakeskuksessa on nyt liiketiloja noin 40 000 neliömetriä ja yrityksiä 166.

Sähkötalo toimii muutostöiden jälkeenkin Helsingin Energian pääkonttorina. Myös Helsingin Energian asiakaspalvelu jatkaa uusituissa tiloissa, joiden suunnittelussa on kiinnitetty huomiota erityisesti palvelun sujuvuuteen ja monipuoliseen, energiatehokkuutta edistävään energianeuvontaan. Sähkötalossa jatkuvat energianjakelun varmuutta turvaavat valvomotoiminnot.

Peruskorjauksen tuloksena toteutuu Sähkötalon suunnitelleen arkkitehti Alvar Aallon 30 vuoden takainen visio tilojen liittämisestä kiinteäksi osaksi Kampin alueen uutta liikekeskustaa. Samoilla linjoilla alueen kehittämisestä ovat olleet myös Helsingin kaupungin päättäjät.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terminaalissa odotustilat ja lähtölaiturit on erotettu lasiseinällä ja ovilla.
Terminaalia
Espoon bussiterminaali

Keskuksen suunnitteluratkaisu on tehnyt mahdolliseksi linja-autojen valtaaman kentän muuttamisen autottomaksi alueeksi. Alueen koko on noin 3 hehtaaria ja sen rakentaminen kesti noin 4 ½ vuotta. Keskuksen bruttoneliömäärä on 135 000 m², josta liiketilaa on 37 000 m², toimistoja 12 500 m² ja asuntoja 6 000 neliötä. Rakennustyöt aloitettiin elokuussa 2002. Hankkeen pääurakoitsija oli SRV Viitoset Oy ja maanpäällisten osien pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa Ky, joka palkittiin Vuoden teräsrakenne 2006 -palkinnolla.[2] Liikenneterminaalit palkittiin Vuoden betonirakenne 2005 -palkinnolla, pääsuunnittelija oli Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy.[3]

Sisäänkäyntejä Kamppiin on yhdeksän, joista kaksi sijaitsee Narinkkatorilla, kaksi Tennispalatsin aukiolla, kaksi Urho Kekkosen kadulla, yksi Fredrikinkadulla Kampin metroasemaa vastapäätä, sekä yksi Fredrikinkadun ja Urho Kekkosen kadun risteyksessä. Terminaalista on myös suora yhteys Kampin metroasemalle. Terminaalissa odotustilat ja lähtölaiturit on erotettu lasiseinällä ja ovilla. Ovet aukeavat niiden vieressä olevaa nappia painamalla vasta, kun bussi on saapunut laiturille. Laitureilta päin odotustilaan tultaessa ovet aukeavat aina, vaikka bussi ei olisikaan laiturilla.

Terminaalissa on Suomen laajin ja kehittynein liikenteen informaatiojärjestelmä. Se sisältää mm. useita sähköisiä informaatiotauluja, joista näkee esim. milloin ja mistä mikäkin bussi lähtee. Lisäksi terminaalista löytyy kolme suurta ns. kokoojanäyttöä, noin 20 aikataulumonitoria, 52 lähtölaiturimonitoria, 65 kuljettajamonitoria sekä 90 ilmaisin- ja varoitusnäyttöä. Terminaalissa on myös näyttö, joka kertoo Helsingin päärautatieasemalta lähtevät lähijunat. Metron liukuportailla puolestaan on näyttö, joka näyttää minuutteina jäljellä olevan ajan kuuden seuraavan metron lähtöaikaan sekä niiden määränpään.

HSL:n reittioppaan eräät "Kamppi(M)"-merkitsemät[4] bussilaiturit kuten 71[5] ja 72 ovat kuitenkin Kampin keskuksen ulkopuolella "Autotalon" edessä Salomonkadulla.

Kaukoliikenneterminaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaukoliikenteen terminaali on Helsingin linja-autoasema. Sieltä lähtevät kaikki Helsingistä lähtevät kaukoliikenteen bussit. Terminaali avattiin maanantaina 6. kesäkuuta 2005. Se sijaitsee K-kerroksessa eli –1-kerroksessa, maan alla, noin kuusi metriä maanpinnan alapuolella. Kaukoliikenneterminaali on noin 14 metriä leveä ja 125 metriä pitkä. Päivittäin terminaalista lähtee n. 700 bussivuoroa eri puolille Suomea. Ruuhkaisimpina aikoina terminaalissa saattaa olla odottamassa jopa 300–350 henkilöä yhtä aikaa. Kaukoliikenneterminaalissa on opastetaulujen lisäksi myös kuulutusjärjestelmä, joka kuuluttaa kaikki pikavuorot, mutta se on poistettu käytöstä. Terminaalissa on 35 laituria.

Espoon-bussiterminaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon-terminaali on Espoon suuntaan, Länsiväylää kulkevien bussien lähtöpaikka. Se avattiin liikenteelle sunnuntaina 5. kesäkuuta 2005. Terminaali sijaitsee E-kerroksessa eli katutasossa. Terminaalista lähtee talviaikaan yli 1 000 ja kesäaikaan n. 900 bussivuoroa päivässä, sekä ruuhka-aikaan yli 100 bussia tunnissa. Espoon-bussiterminaalissa on 17 lähtölaituria. Terminaalin odotushallin viereen avataan iltaisinkin avoinna oleva uusi kauppahalli.

Kauppakeskus Kamppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kauppakeskus Kamppi
Kauppakeskuksen keskipiste
Bussilaiturille johtava ovi. Oven yläpuolella on iso numero (esim. tässä kuvassa 3), joka kertoo laiturin numeron. Vieressä on rasti, joka kertoo, että bussi ei ole laiturilla, eivätkä ovet aukea. Kun bussi saapuu laiturille, punaisen rastin tilalle syttyy vihreä nuoli. Nuolen vieressä on näyttö, joka kertoo bussin määränpään, reitin ja lähtöajan.

Kauppakeskus Kamppi on Suomen viidenneksi suurinlähde? kauppakeskus, Ideaparkin, Itiksen, Jumbon ja Sellon jälkeen. Se sijaitsee terminaalissa kerroksissa 1–5, Espoon-bussiterminaalin yläpuolella. Kauppakeskuksen avasi torstaina 2. maaliskuuta 2006 kello 9 Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Kauppakeskuksessa on arvioitu käyvän ihmisiä jopa 100 000 päivässä ja 35 miljoonaa vuodessa. Vuosimyynniksi on arvioitu yli 200 miljoonaa euroa. Kauppakeskuksessa toimii yli 150 liikettä ja ravintolaa. Ravintoloita on yli 20.

Kauppakeskuksen ensimmäisessä kerroksessa on suurin osa kahviloista ja ravintoloista. Ne sijoittuvat pääosin Tennispalatsinaukion puolelle, missä niillä on kesäisin terassi. Ensimmäinen ja toinen kerros on teemoitettu muotiin ja vaatetukseen erikoistuneisiin liikkeisiin. Kolmannessa kerroksessa puolestaan on mm. lastentarvikeliikkeitä ja kodin sisustusta myyviä liikkeitä. Neljäs kerros on teemoitettu urheilulle ja kuntoilulle. Urheiluliikkeiden lisäksi kerroksessa sijaitsee mm. kuntokeskus ja keilahalli. Viides kerros on kohdistettu nuorille; siellä on mm. nuorisomuotia myyviä liikkeitä, pelejä, nettikahvila ja tanssikoulu. Sedu Koskisen yökerho the Tiger (ent. Lux) sijaitsee kauppakeskuksen viidennessä ja kuudennessa kerroksessa.

Kauppakeskuksen bruttopinta-ala on 135 000 neliömetriä, mistä liiketilaa on 35 000 neliötä. Terminaalissa on maanalaisia tiloja noin 3 hehtaaria.

Kampin keskuksesta on maanalainen yhteys kauppakeskus Forumiin ja rautatieasemalle. Kampin pysäköintihallissa on paikkoja 250 autolle. Se sijaitsee kaukoliikenneterminaalin alapuolella, mihin sieltä on suora hissiyhteys. Pysäköintihalliin pääsee Olavinkadun rampista. Lisäksi kaukoliikenneterminaaliin on varattu neljä taksin otto- ja jättöpaikkaa.

Narinkka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Narinkka on Kampin keskuksen vieressä oleva torialue. Se sijaitsee kauppakeskuksen ja vanhan linja-autoaseman välissä. Narinkka sai nimensä Simonkadun yläpäässä, nykyisen Scandic Hotel Simonkentän paikalla vuosina 1870-1930 sijainneen juutalaisten torikojualueen mukaan (venäjäksi на рынке, na rynkatorilla’). Narinkkatorilla on järjestetty lukuisia tapahtumia, kuten katusähly-, tossulätkä- ja beachvolleyturnauksia. Helsingin Euroviisujen 2007 aikaan Narinkka toimi virallisena viisutorina.

Gekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gekko on kampin terminaalissa sijaitseva, pienistä keltaisista laatoista valmistettu keramiikkataideteos. Se on rakennettu katutason keskusaulasta, kaukoliikenteen bussiterminaalin läpi, alas metroasemalle vievien liukuportaiden kuilun päälle. Teos on halkaisijaltaan noin neljä metriä ja siinä on keramiikkaosia noin 275 m². Sen ovat valmistaneet keramiikkataiteilijat Pekka Paikkari, Kristina Riska ja Kati Tuominen.

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampin keskuksen turvallisuutta valvoo turvavalvomo ympäri vuorokauden kameravalvonnalla ja poikkeustilanteita varten tiloissa on kuulutuslaitteet yleisön ohjaamista varten. Myös näyttötaulut saadaan viestittämään poikkeustilanneinformaatiota. Kampin terminaalissa on maakaasubusseilla liikennöinti turvallisuussyistä kielletty, koska terminaalin suunnittelussa ei tätä polttoainevaihtoehtoa huomioitu. HSL onkin tämän vuoksi kieltänyt maakaasubussien käyttämisen niillä linjoilla, joiden lähtöpaikka on Kampin keskuksessa. Kiellon syy on pelko räjähdysvaarasta tulipalotilanteessa. Mikäli maakaasubussin lähettyvillä syttyy tulipalo, laskevat autossa olevat varolaitteet kaiken kaasun kerralla ulos. Tämä on hyvä ulkoilmassa, mutta sisätilassa äärimmäisen huono, kun kaasu ei pääse vapaasti leijailemaan taivaalle.

Sokeain kunniamaininta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampin keskus palkittiin marraskuussa 2005 Sokeain viikon "Hyvin tehty" -kunniamaininnalla.lähde? Terminaalissa näkövammaisen liikkuminen sujuu rakennuksen kokoon nähden hyvin. Rakennus on suunniteltu turvalliseksi ja toiminnalliseksi. Terminaalin pääovien luona on sokeille tarkoitettu kohokuvioinen kartta, johon on merkitty liukuportaat, hissit ja muu tarpeellinen kohokirjaimin. Jokainen laituri on myös merkitty kohokirjaimin, jotta näkövammaiset kykenisivät helpommin tunnistamaan ne. Lattioissa on sokeille tarkoitetut metalliset pienet kohoumaviivat, jotka johdattavat kaikille bussiterminaalin lähtölaitureille. Katoissa on pitkä, viivamainen valaistus, joka johdattaa hämäräsokeita Espoon-bussiterminaalista kaukoliikenneterminaaliin sekä Kampin metroaseman liukuportaille.

Espoon-bussiterminaalista lähtevät bussit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bussien sisäänkäynti kaukoliikenneterminaaliin.
Bussilinja Lähtölaituri Reitti/Määränpää
102 41 Otaniemi (102T Lauttasaaren kautta)
103 42 Otaniemi – Pohjois-Tapiola (103T Lauttasaaren kautta)
105 43 TapiolaMankkaa (105B Orioniin)
106 44 Tapiola – LaajalahtiLeppävaara (106T Lauttasaaren kautta)
107 47 Suurpelto
109 45 Tapiola – KauniainenJorvi (109T Lauttasaaren kautta)
110 44 Tapiola – Kilo – Leppävaara (110A ja 110TA Mäkkylään, 110T ja 110TA Lauttasaaren kautta)
111 46 WestendHaukilahti (111T Lauttasaaren kautta)
112 46 Haukilahti – Matinkylä
121 47 Kuitinmäki (121A ja 121AT Puolarmetsään, 121K Henttaalle, 121N, 121NK (Henttaan kautta) ja 121NT Mankkaalle, 121AT, 121NT ja 121T Lauttasaaren kautta)
122 48 Friisilänaukio (122A Holmanmäkeen)
132 49 Matinkylä – Friisilänaukio
143 50 Soukka (143A Soukanniemeen, 143AT Soukanniemeen Lauttasaaren kautta, 143K Suomenojan teollisuusalueen kautta)
145 50 Suvisaaristo (145N Soukanniityn kautta)
147 51 Soukka – Kivenlahti (147K ja 147KT Kipparinkadun kautta, 147KT ja 147T Lauttasaaren kautta)
150 52 Kamppi – Kivenlahti (150A Saunalahden kautta Tillinmäkeen)
154 53 SuomenojaTuomarila (154T Lauttasaaren kautta)
156 53 Sunanniitty
158 54 Nöykkiönlaakso
160 54 Latokaski (160K ja 160KT Kattilalaakson kautta, 160KT ja 160T Lauttasaaren kautta)
165 55 Saunalahti – Kauklahti – Espoonkartano (165N Vanttilan, Kauklahden aseman ja Espoonkartanon kautta Mankinjoelle, 165V Kivenlahden ja Kauklahden teollisuusalueiden kautta)

Laiturit 56 ja 57 ovat varalla sekä 58–60 Espoon terminaaliin saapuvien bussien laitureita.

Kampin kaukoliikenteen bussien reitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla mainittu kaikkien tiesuuntien bussit, niiden reittikadut Helsingin kantakaupungista lähdettäessä ja kyseessä olevien bussien tärkeimmät kohdekaupungit.

(*) Yöaikaan (n. 23-05) lähes kaikki bussit muualle Suomeen kulkevat Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta, jolloin bussit Kampista kulkevat Tuusulanväylän reitin kautta

Kaukoliikenneterminaalista lähtevät seutulinjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaukoliikenneterminaalista lähtevät linjat ovat U-linjoja.

Bussilinja Kautta Määränpää
167 Länsiväylä, Evitskog [1] Siuntio
175 Länsiväylä, Kirkkonummi (Linjalla useita eri kautta kulkevia versioita) Kantvik
176 Länsiväylä, Kirkkonummi, Kantvik (Linjalla useita eri kautta kulkevia versioita) Pikkalan tehdas
177 Länsiväylä, Kirkkonummi, Kantvik (Linjalla useita eri kautta kulkevia versioita) Upinniemi
180 Länsiväylä (Linjalla useita eri kautta kulkevia versioita) Kirkkonummi
181 Länsiväylä, Kirkkonummi (Linjalla useita eri kautta kulkevia versioita) Gesterby
182 Länsiväylä, Kirkkonummi, Gesterby (Linjalla useita eri kautta kulkevia versioita) Ravals
186 Länsiväylä, Kirkkonummi (Linjalla useita eri kautta kulkevia versioita) Pikkalan tehdas
189 Länsiväylä, Kirkkonummi (Linjalla useita eri kautta kulkevia versioita) Pikkalan tehdas
190 Länsiväylä, Jorvaksentie [2] Inkoo
280 Turunväylä, Veikkola [3] Nummela, Somero, Lohja ja Ojakkala
290 Turuntie, Bemböle, Kolmperä, Veikkola [4] Nummela, Lohja ja Vihdin kirkonkylä
339 Lahnus [5] Klaukkala
346 Kalajärvi [6] Vihti
485–495-sarja Hämeenlinnanväylä / Klaukkala / Nurmijärvi Hyvinkää
640 Maantiekylä [7] Hyrylä
760–780-sarja Lahdenväylä Nikinmäki
830–870-sarja Itäväylä, Itäsalmi Porvoo / Sipoo

[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Brittiyhtiö rahasti Kampista sata miljoonaa parissa vuodessa Kauppalehti 17.3.2008. Viitattu 2010-07-06.
  2. Kampin keskukselle teräsrakenne-palkinto. Turun Sanomat, 30.11.2006. TS-yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.9.2012.
  3. Aiemmat kilpailut: Vuoden betonirakenne on valittu vuodesta 1970 lähtien Betoniteollisuus ry. Viitattu 29.9.2012.
  4. http://aikataulut.hsl.fi/pysakit/fi/1040141.html
  5. https://foursquare.com/v/hsl-1238-kamppi-m-lait-71/4c9a07909c663704f8e454fd
  6. Seutulinjat Helsingin seudun liikenne. Viitattu 2.11.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kampin keskus.

Koordinaatit: 60°10′10.5″N, 024°56′00.4″E