Suurpelto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Kerrostalo Espoon Suurpellossa.

Suurpelto (ruots. Storåker) on yhä rakenteilla oleva alue Espoossa Henttaan, Mankkaan ja Olarin välissä.

Suurpellon suunniteltiin valmistuvan vuosina 2010–2015. Kaava-alueita on kaikkiaan seitsemän, joista rakenteilla olevilla alueilla osalla on vahvistettu asemakaava.[1] Rakennusoikeutta on yhteensä noin miljoona kerrosneliömetriä. Asuntoja rakennetaan kerrostaloista pientaloihin, valtaosa taloista on kerrostaloja ja ne ovat niin omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Suunniteltu asukasmäärä on noin 10 000–15 000 asukasta.

Suurpelto on Espoon toiseksi maahanmuuttajavaltaisin asuinalue Suvelan jälkeen. Vuonna 2020 Suurpellon asukkaista vieraskielisiä oli 36,4 prosenttia.[2]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehä II kulkee Suurpellon itäpuolitse.

Suurpelto ulottuu etelässä Olarista Turunväylälle asti ja sen itäosa sijaitsee Kehä II:n länsipuolella, Mankkaan puolella. Lännessä se rajautuu Espoon laajaan ja metsäiseen 880 hehtaarin keskuspuistoon. Suurpellon pinta-ala on kaikkiaan 325 hehtaaria, josta 89 hehtaaria on määrä olla puistoja.

Kehä II:lta on rakennettu oma eritasoliittymä Suurpeltoon.

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudisrakennuksia Suurpellon eteläosassa Olarin rajan tuntumassa

Alueen rakentaminen aloitettiin 18. tammikuuta 2007 espoolaisittain seitsenvartisella lapiolla. Lapion varressa olivat aluksi valtuuston puheenjohtaja Eero Akaan-Penttilä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen, teknisen toimen johtaja Olavi Louko, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen, VVO:n toimitusjohtaja Olli Salakka ja kaupungininsinööri Martti Tieaho, jälkimmäisellä kierroksella seitsenvartista heiluttivat valtuuston aloittava puheenjohtaja Markku Sistonen, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Pekka Vaara, maanomistajien edustaja Bengt Sohlberg, KPMG:n Lasse Lagus, Fennican Pekka Raatikainen ja projekti-insinööri Satu Lehtonen.

Asuntorakentamisen alettua muurattiin Suurpellon peruskivi 20. elokuuta 2009 Klariksentiellä. Kyseistä hetkeä ja aikaa kuvaamaan aikakapseliin tallennettiin lista muuraukseen osallistuneista henkilöistä, muurauspäivänä ilmestyneistä sanomalehdistä Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Länsiväylä, tilaisuuden kutsu, kuva Suurpellosta ennen rakentamista, Olarin päiväkodin lasten helminauha Suurpellon savesta sekä Suomessa 2009 käytössä olevat kolikot. Peruskivi asetettiin Klariksentien päähän, kadulle josta asuntorakentaminen alkoi.

Suurpellon puistokadun ja Henttaan puistokadun varteen suunnitellaan asuntojen lisäksi liike-ja palvelutiloja päivittäisille peruspalveluille ja vapaa-ajan harrastuksille. Toimitiloja on kaavoitettu Kehä II:n varteen. Alueelle on suunnitteilla kansainvälinen koulu ja suomenkielinen peruskoulu sekä useita päiväkoteja.

Alueen maaperä on vanhaa merenpohjaa, joka vajoaa helposti. Esimerkiksi Kehä II:n perustus tehtiin tämän vuoksi upottamalla maahan ohuita sementtiseoksilla täytettyjä paaluputkia.[3]

Viheralueet ja puistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurpellon niittyjä

Suurin alueen puisto on Suurpellon länsipuolella sijaitseva luonnontilainen Espoon keskuspuisto.

Kesällä 2017 avattiin pohjoisosaan ensimmäisenälähde? Suomessa Rakkauden puutarha. Puutarhaan voivat asukkaat itse käydä istuttamassa oman hedelmäpuun rakkautensa merkiksi. Puisto sijaitsee osoitteessa Hentebynkatu 4. Ajatus puutarhasta on syksyltä 2016, jolloin 26 Espoon kaupunginvaltuutettua jättivät valtuustoaloitteen ekologisesti kestävän rakkauden metsän perustamisesta.[4]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opinmäen kampus otettiin käyttöön 12. elokuuta 2015. Koulukeskuksessa on tilat kansainväliselle koululle, suomenkieliselle peruskoululle, varhaiskasvatukselle, liikuntahalli sekä tilat Suurpellon kirjastolle, työväenopistolle ja nuorisotoimelle.[5]

Suurpellon keskus eli Suuris on ostoskeskus Kehä II:n varrella, johon on suunniteltu kaikkiaan 16 000 neliömetriä liiketilaa ja noin 300 parkkipaikkaa. Suurpellon keskuksen rakentaa rakennusyhtiö NCC. Rakennus valmistuu kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe valmistui ja avattiin asiakkaille 16. marraskuuta 2017 ja siinä on noin 4 500 neliömetriä liiketilaa kahdessa kerroksessa. Suurin vuokralainen on K-Supermarket.[6]

Julkinen liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurpeltoon liikennöivät HSL:n bussilinjat ovat

Lisäksi lähelle pääsee linjoilla

Bussit kulkevat Henttaan puistokatua pitkin alueen poikki. Syöttöliikenne busseilla länsimetrolle kulkee Matinkylään linjoilla 133, 520 ja 533, sekä Urheilupuiston kautta Tapiolaan linjalla 118.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurpellon luonto on tyypillistä maalaisympäristön luontoa. Peltoaukeita ympäröivät metsät ja asutusalueet. Metsät ovat suurelta osin Espoon kaupungin ulkoilukäyttöön hankkimia kangasmetsiä, mutta siellä täällä on pieniä vanhan metsän ja lehtometsälaikkuja. Peltojen itäpuolella on suojeltu pähkinälehto. Myös lähiympäristön asukkaat käyttävät Suurpellon aluetta ja Keskuspuistoa virkistysalueenaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suurpelto&oldid=22154244”