Suvela
Suvela (ruots. Södrik) on asuinalue Espoon keskuksessa, jonka juuret juontavat keskiajalle asti. Historiankirjoissa ensimmäinen maininta Suvelasta on vuodelta 1433, jolloin aluetta kutsuttiin nimellä Soderrike (Södrik). On arveltu, että Suvelan nimi juontaa juurensa 1500-luvulla käytetystä sanasta Södervik. Nykyään Suvela on pääosin kerrostaloista muodostuva asuinalue, joka rajoittuu Helsinki–Turku-rantarataan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Asuinalue
Vuosien mittaan Suvela on kokenut suuren muodonmuutoksen. Espoon kaupunki alkoi 1970-luvulla rakennuttaa asuintaloja omistamilleen Kirstin kartanon maille, jotka sijaitsivat Suvelassa. Alun perin alueelle oli suunnitelmissa rakentaa matalia kerrostaloja, jotka istuisivat hyvin metsämaisemaan, mutta kuntapoliittiset päätökset lisätä asumistehokkuutta johtivat suunniteltua korkeampiin rakennuksiin. 1980-luvulla alue ajoittain myös kärsi sosiaalisista ongelmista ja huonosta maineesta.
Nykyään Suvela on elinvoimainen asuinalue hyvillä palveluilla ja kulkuyhteyksillä. Alueella suoritetaan kerrostalojen julkisivujen uusimista, mikä parantaa alueen yleisilmettä. 2009 syksyllä Espoon kaupunki julkaisi alustavat suunnitelmat Suvelan ulkoalueiden parantamistoimista. Kunnostettaviin kohteisiin kuuluu Suvelanpuisto, Kirstinkenttä, Kirstinharju, Kirstinpolku, Sokinmäki, Joupinlaaksontie sekä Joupinkallio.
2009 Espoon kaupunki hyväksyi asemakaavan Kirstinmäen pohjoispuolella sijaitsevan Suviniityn rakennuttamiseksi. Suunnittelukilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki. Alueelle rakennetaan kaksi 17-kerroksista tornitaloa Espoon keskuksen maamerkeiksi. Uusi hanke sitoo Suvelan lähemmin Espoon ydinkeskustaan. Suunnitelmissa on mm. uusi kauppakeskus Entresse, Espoontorin kauppakeskuksen modernisointi ja laajentaminen, Espoon rautatieaseman uusiminen, Espoon keskuksen virastotalojen pintaremontit sekä muu uudisrakentaminen radan eteläpuolella.
Espoon keskuksen modernisointiin ja viihtyvyyteen tehtyjen investointien uskotaan nostavan alueen kerrostalojen huoneistohintoja, jotka olivat vuonna 1995 tehdyssä tutkimuksessa Espoon matalimmat.[1]
Aluetta on sanottu hyväksi suomalaiseksi esimerkiksi "valkoisten pako" -ilmiöstä.[2]
[muokkaa] Palvelut
[muokkaa] Suvelan asuinalue
Suvelan asuinalueella on säilynyt useita lähipalveluita, kuten pieniä päivittäistavarakauppoja, joista kaksi on vierekkäin Suvelan ostoskeskuksessa. Ostoskeskuksessa on myös R-kioski, apteekki ja ravintola. Vanhassa K-kaupan kiinteistössä Kirstintien varressa on pub Satulinna, samoin Sunantien risteyksessä on lähiravintola. Alueella on kaksi Alepaa, joista toinen sijaitsee Suvelan kauppakeskuksessa ja toinen Kirstinien alkupäässä, ja joka oli aikaisemmin Valintatalo. K-market Suvelassa vuosia toiminut asiamiesposti (02760) lopetti marraskuussa 2006, ja nyt lähin posti (02770) on Espoontorilla.
Suvelan koulun nimi on Keski-Espoon koulu, jossa on esiluokka ja 1-9:n luokkia. Keski-Espoon koulussa oli Keski-Espoon kirjasto, joka oli ainoa Espoon keskuksen alueella. Kirjasto muutti alkuvuonna 2009 uusiin tiloihin Entressen kauppakeskukseen. Suvelan päiväkodin vieressä on Suvelan asukaspuisto, jonka piha remontoitiin 2006. Alueella on myös kaksi avointa päiväkotia, toinen ruotsinkielinen.
[muokkaa] Espoon keskus
Suvelan asukkaat käyttävät paljon Espoon keskuksen palveluita, jotka ovat lyhyen kävelymatkan päässä ja junalle käveltäessä matkan varrella. Espoon Keskuksessa on kaksi kauppakeskusta, josta uudempi, Entresse, valmistui 2009. Vanhempi Espoontorin kauppakeskus remontoitiin ja modernisoitiin vuoden 2010 aikana. Alueella on useita ravintoloita, kuten Kotipizza, Hesburger, Subway, Jufu (Kiinalainen ravintola), Amasra (välimeren keittiö) sekä Amarillo.
[muokkaa] Liikenneyhteydet
Suvelan asuinalueelta on hyvät liikenne yhteydet muihin Espoon keskuksiin ja Helsinkiin.
- Kävelymatkan päässä Espoon ja Tuomarilan asemat. Espoon asemalla pysähtyvät lähijunien lisäksi myös kaukoliikenteen junat.
- Espoon sisäiset linja-autot 18, 19
- Seutulinja-autot: 154, 156, 213 ja 270
- Alueen lähellä kulkee valtatie 1 (Helsinki–Turku) ja Kehä III.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Raportteja Espoosta 1/2001: Espoon erilaiset alueet – Taustaselvitys Espoon alueellisesta segregoitumisesta (PDF) (Sivu 12, kohta 5.9) Espoon kaupunki. Viitattu 30.12.2007.
- ↑ http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulle+syntyy+maahanmuuttajien+keskittymi%C3%A4/1135265728043
Sivulta puuttuu