Asuntosäätiö
| Asuntosäätiö sr[1] | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1951 |
| Kotipaikka | Espoo[1] |
| Tarkoitus | asuntopulan voittaminen ja yleisen asumistason kohottaminen[1] |
| Johtaja | Esa Kankainen[2] |
| Säätiön sivut | |
Asuntosäätiö on suomalainen yleishyödyllinen säätiö, joka on keskittynyt yhteiskuntasuunnitteluun ja rakennuttamiseen.[3] Säätiön tavoitteena on tuottaa kohtuuhintaisia ja monipuolisia asuntoja.[4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1951–1969[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heikki von Hertzen halusi rakentaa Hagalundin kartanon maille puutarhakaupungin. Voidakseen lunastaa maa-alueen hän otti yhteyttä sosiaalisiin kansalaisjärjestöihin, jotka kannattivat vuonna 1949 voimaantulleen aravalakia ja sen edellyttämää edullista asumista. Kaupat alueesta tehtiin vuonna 1951, ja Tapiolan rakennuttajaksi perustettiin Asuntosäätiö.[5]
Perustajajärjestöihin kuuluivat Väestöliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Vuokralaisten keskusliitto, Invalidiliitto, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) ja sittemmin lakkautettu Virkamiesliitto.[6][7]
1950-luvun lopussa säätiö pääsi mukaan Rovaniemen Korkalorinteen asuntoalueen toteuttamiseen, ja toimi 1960-luvulla myös Jyväskylässä.[7]
1970–1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1970-luvulla säätiö suunnitteli Espoon Kivenlahden aluetta.[7]
1980-luvulla Asuntosäätiö on suunnitellut 1980-luvulla Pickalan aluetta Siuntiossa.[7]
1990-luvulla Asuntosäätiö alkoi kehittää Tuusulan Klaavonkallion aluetta sekä Espoon Leppävaaran aluetta.[7]
2000–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2000-luvulla säätiöllä oli projekteja Espoon Saunalahdessa ja Suurpellossa, Helsingin Alppikylässä ja Arabianrannassa, Vantaan Leinelässä ja Ulrikanpuistossa.[7] Asuntoja rakennettiin muun muassa Ouluun ja Helsingin Pikku-Huopalahteen ja Ruoholahteen.[7]
Esa Kankainen aloitti säätiön toimitusjohtajana vuonna 2011.[4]
Huhtikuussa 2014 Asuntosäätiö osti VVO:n ja Saton yhdessä omistaman Suomen Asumisoikeus Oy:n (Asokodit). Asuntosäätiöllä oli ennestään 1500 asumisoikeusasuntoa ja noin tuhat vuokra-asuntoa.[8] [7] Säätiö aloitti uudistuotantoprojekteja pääkaupunkiseudulla (Kruunuvuorenranta ja Keimolanmäki Helsingissä, Kivistö Vantaalla), Tampereella ja Lahdessa.[7]
Vuonna 2018 Asuntosäätiö kertoi rakennuttavansa Espoon Tapiolaan täysin puurakenteisen ja -runkoisen kerrostalon. Kyseessä oli Espoon ensimmäinen puukerrostalo ja[9] se valmistui tammikuussa 2020.[4]
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asuntosäätiö-konserni on yksi Suomen suurimmista asuinkiinteistöjen omistajista. Vuonna 2020 sillä oli sata työntekijää ja sen liikevaihto oli 191,5 miljoonaa euroa.[10]
Vuonna 2022 se toimi 32 paikkakunnalla ja sen asunnoissa asui noin 35 000 asukasta. Yrityksen toiminta on yleishyödyllistä, eli se ei tavoittele välitöntä voittoa vaan käyttää toiminnastaan saadut varat kiinteisöjen kehittämiseen ja rakennuttamiseen.[10] Sen tytäryhtiö Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on Suomen suurin asumisoikeusyhtiö.[7]
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja on Esa Kankainen.[2]
Perustajajärjestöt ovat mukana säätiön toiminnassa, heillä kaikilla on edustaja Asuntosäätiön valtuuskunnassa ja hallituksessa.[10]
Kohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Säätiö omistaa vuokra- ja asumisoikeusasuntoja.[7] Eniten niitä sijaitsee Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä.[4]
Esimerkiksi Helsingin Sompasaareen Asuntosäätiö on rakennuttanut Hitas-kohteen, korkotuetun vuokra-asuntokohteen sekä asumisoikeuskohteen.[11]
Espooseen se on rakennuttanut muun muassa Tapiolan puutarhakaupungin[3], Soukan ja Kivenlahden merikaupungin[3]. Se rakennuttaa kohteita myös Suurpeltoon, Saunalahden Finnooseen, Kivenlahteen ja Espoonlahteen.[4]
Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuonna 1991 Asuntosäätiön pitkäaikaiselle ylipuutarhurille Carl-Johan Gottbergille myönnettiin puutarhaneuvoksen arvonimi. Hän vastasi muun muassa Tapiolan puutarhakaupungin vihersuunnittelusta ja toteutuksesta.[12]
- Heikki von Hertzenille tehtiin Tapiolaan muistopatsas, joka paljastettiin vuonna 1992.[13]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Asuntosäätiö sr Kauppalehti. Viitattu 14.4.2022.
- ↑ a b Asuntosäätiön yhteystiedot www.asuntosaatio.fi. Viitattu 19.4.2022.
- ↑ a b c Aho Kaija: Asuntosäätiö tahtoo rakentaa Vantaan Petikon "Kunnallistekniikkaan ei ole rahaa" Helsingin Sanomat. 3.9.1991. Viitattu 14.4.2022.
- ↑ a b c d e Espoon ensimmäinen puukerrostalo varattiin heti – Asuntosäätiön toimitusjohtaja kaipaa enemmän valtion tukemia asuntoja Länsiväylä. 5.4.2020. Viitattu 19.4.2022.
- ↑ Hackzell Kaija: Kivuliaasti syntynyt Tapiola täyttää 40 Helsingin Sanomat. 8.5.1992. Viitattu 19.4.2022.
- ↑ Tarkka-Tierala Hannele: Suomen kuuluisin puutarhakaupunki henkii yhä 50- ja 60-lukua 40-vuotias Tapiola syntyi halusta luoda uudenlainen tapa asua Helsingin Sanomat. 13.5.1992. Viitattu 19.4.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k Asuntosäätiön historia www.asuntosaatio.fi. Viitattu 19.4.2022.
- ↑ Asuntosäätiö ostaa Suomen Asumisoikeus Oy:n 8.4.2014. Kaleva. Viitattu 17.4.2022.
- ↑ Huusko, Maria: Asuntosäätiö lähtee mukaan puurakentamiseen ja rakennuttaa puukerrostalon Espoon Tapiolaan. Rakennuslehti, 27.11.2018. https://www.rakennuslehti.fi/2018/11/asuntosaatio-lahtee-mukaan-puurakentamiseen-ja-rakennuttaa-puukerrostalon-espoon-tapiolaan/ [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio]. Viitattu 28.4.2022.
- ↑ a b c Asuntosäätiön yritysesittely www.asuntosaatio.fi. Viitattu 19.4.2022.
- ↑ Asuntosäätiölle uusia asumisoikeus- ja vuokrakoteja Helsingin Sompasaareen. Rakennuslehti, 3.9.2020. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Himma Katri: logo: arvonimiä Asuntosäätiön pitkäaikaiselle... Helsingin Sanomat. 22.12.1991. Viitattu 14.4.2022.
- ↑ Heiskanen Riitta: LYHYESTI Heikki von Hertzen saa Tapiolaan muistopatsaan Helsingin Sanomat. 18.5.1991. Viitattu 14.4.2022.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heikki von Hertzen: Raportti kaupungin rakentamisesta – Tapiolan arkea ja juhlaa, 1985
- Tuomas Nevanlinna ja Jukka Relander (toim.): Espoo – totuus Suomesta, Tammi, 2000