Soukka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Espoon kaupunginosaa. Perniössä on Soukan kylä.
Soukka
Sökö
Soukka Espoonlahdelta, oikealla Kasavuori
Soukka Espoonlahdelta, oikealla Kasavuori
Kaupungin kartta, jossa Soukka korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Soukka korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suuralue Suur-Espoonlahti
Kaupunginosa nro 33[1]
Pinta-ala 8,2 km² [2]
Väkiluku 8 144[3][4] (31.12.2021)
Väestötiheys 993 as./km²
Osa-alueet Ala-Soukka, Kasavuori, Munkkiranta, Soukanniemi, Soukanniitty, Suinonsalmi, Ylä-Soukka
Postinumero(t) 02360
Lähialueet Espoonlahti, Kaitaa, Suvisaaristo
Talvinen ilmakuva Soukasta, lähiö kuvassa keskellä.
Näkymä Kasavuorelta Soukan kerrostalolähiöön.

Soukka (ruots. Sökö) on Espoon 33. kaupunginosa Lounais-Espoossa Suur-Espoonlahden alueella. Noin kahdeksan tuhannen asukkaan Soukka on ilmeeltään heterogeeninen: kaupunginosan pohjoisosassa on kerrostalolähiö ostoskeskuksineen, eteläosa on pientalovaltaista ja verraten metsäistä. Siellä sijaitsee muun muassa Kasavuori, jonka kalliotopografia on erittäin voimakas.[5] Soukka on vanhaa maankohoamisaluetta. Viimeisen jääkauden jälkeen alue oli kokonaan merenpinnan alapuolella. Soukan korkeuserot ovat melko suuria, joten sen matalimmat alueet olivat merenpohjaa vielä tuhansia vuosia sen jälkeen kun korkeimmat kalliot olivat kohonneet luodoiksi ja saariksi.

Soukan lähiön rakentaminen aloitettiin 1960-luvulla. Se perustuu valtaosin yhtenäiseen suorakulmaiseen koordinaatistoon.[6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soukankujan bussipysäkin kalliopintaa.

Sijainti ja osa-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soukka sijaitsee Suomenlahden rannalla. Se rajoittuu mereen kaikissa ilmansuunnissa paitsi luoteessa, jossa se rajoittuu Espoonlahden urheilupuistoon ja koillisessa, jossa se rajoittuu Kaitaaseen. Lännessä Soukka rajoittuu Espoonlahteen, joka on Suomenlahdesta sisämaahan työntyvä noin kuuden kilometrin mittainen kaakkois–luoteissuuntainen merenlahti. Soukan eteläpuolella on harvaanrakennettu Suvisaaristo, joka on pääkaupunkiseudun lounaisin kolkka. Suvisaaristoon kuuluvat saaret Suino, Ramsö ja Pentala sijaitsevat suhteessa Soukkaan siten, että sen rannoilta ei juuri avaudu avomerinäkymiä. Soukan ja Suvisaariston välillä sijaitsee Moisöfjärden, pieni merenselkä, jossa on Suvisaaristoon kuuluvan Moisö-saaren ohella runsaasti pieniä saaria. Moisöfjärdenin pohjoiskolkasta erkanee kapea Suinonsalmi, jonka yli rakennettu maantiesilta yhdistää Soukan Suvisaaristoon. Idässä Soukka rajoittuu Mataskärvikeniin ja Kaitalahteen, joka on maankohoamisen myötä mataloituva maaduntalahti. Soukan kaupunginosaan kuuluu manneralueen ohella muutamia pikkusaaria, kuten Staffan ja Svartholmen lounaassa sekä Granholmen koillisessa.[7]

Soukan osa-alueista tiheimmin rakennettuja ovat Ylä-Soukka ja Ala-Soukka. Niiden alue käsittää Soukan pohjoisosan. Suurimmalta osin 1900-luvun viimeisellä kolmanneksella rakennetun lähiön rakennuskanta koostuu 3–10-kerroksisista asuinkerrostaloista, omakoti- ja rivitaloja on jonkin verran. Soukan asukaspuisto eli Puropuisto sijaitsee keskellä Soukan kerrostalovyöhykettä huomattavasti ympäristöään alempana.

Soukan kerrostalolähiön eteläpuolella sijaitsevat Soukansalmi ja Suinonsalmi ovat pientalovaltaisia, suuri osa niiden pinta-alasta on metsää. Eteläisin osa-alue on Soukanniemi, joka on niin ikään pientaloaluetta. Se sijaitsee Espoonlahden ja Moisöfjärdenin merialueiden välissä, alueen vanhaa huvila-asutusta edustavat muun muassa Villa Fridhem ja Villa Frosterus. Soukanranta Soukan kerrostalolähiön länsipuolella on lähinnä pientalojen täplittämä metsäinen niemimaa. 2010-luvulla myös Soukan eteläosaan on rakennettu kerrostaloja: Kilvoituksentielle vain kivenheiton päähän Moisöfjärdenin rannasta on kohonnut viisikerroksisia asuinkerrostaloja.[8]

Soukanpohjan kartano sijaitsee virallisesti Espoonlahden kaupunginosassa aivan Soukan pohjoisrajan tuntumassa. Jugendia edustava Villa Miniato puolestaan sijaitsee Soukanrannassa.[9]

Soukan pääuimarannat ovat Klobben ja Suinonsalmi eli Hanikan uimaranta.[10]

Kallioperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soukan kallioperä on osa svekofennistä vuorijonovyöhykettä, kuten koko Etelä-Suomi. Vuoret ovat kuluneet pois satoja miljoonia vuosia sitten ja jäljellä on vuoriston syvälle kuluneita juuriosia. Niiden vallitsevat kivet ovat punainen graniitti ja suonigneissi. Soukan gneissit ovat iältään noin 1880–1860 miljoonaa vuotta. Kaupunginosan kallioperän erikoisuutena on poimuttunut tumma juoni, joka on punaista graniittia nuorempaa. Sitä on havaittavissa muun muassa Ala-Soukassa kirjaston linja-autopysäkin kallioseinämässä. Soukasta löydettiin 1970-luvun alussa myös pieni malmiesiintymä, "Soukan malmi".[11]

Soukassa on useita siirtolohkareita. Suuret rapakivigraniittilohkareet ovat kulkeutuneet jäävuorten mukana Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueilta. Luoteesta päin puolestaan on kulkeutunut lohkareita mannerjäätikön pohjassa.[11]

Metsät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soukassa on runsaasti karuja kalliomänniköitä, silokallioita ja mustikkatyypin tuoreita kankaita. Sekametsää on paljon. Rannoilla on lehtomaisia kankaita ja rantalehtoja. Soukan länsiranta on laajalti rakennettu ja kaupunginosan rannat ovat suurelta osin ruovikoituneet. Alueen itäosa on verraten luonnontilaista ja siellä on useita erilaisia biotooppeja lehtometsistä rantaniittyihin ja tervaleppämetsiin. Soukan soistumat ovat suurelta osin isovarpurämettä, myös vehkaa, mustikkakorpea ja saniaiskorpea esiintyy.[12]

Soukan itäosassa Suinonsalmessa sijaitsee Hanikan luontopolku; Hanikka on mäntyvaltaista kallioaluetta. Yli 40 metrin korkeuteen kohoava Kasavuori puolestaan sijaitsee Soukan länsiosassa. Se on pitkälti harvamäntyistä kangasta ja silokalliota.[13] Kasavuori on erinomainen näköalapaikka ja toisen maailmansodan aikana siellä suoritettiin ilmavalvontaa.[14] Litorinameren aikaan 3000–4000 vuotta sitten Soukan kalliot olivat saaria, muinaisrantaa voi havaita Hanikan luontopolun varrella. Kasavuoren itäpuolella on suoalue, Mätäjärvi, jonka kohdalla oli vielä keskiajan lopulla puolisen tuhatta vuotta sitten meren salmi, joka erotti Hanikan ja Soukanniemen mantereesta. Mätäjärven keskiosa on puutonta nevaa, alueella on myös tervaleppäluhtaa sekä saniais- ja lehtokorpea.[15][16][12]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soukka on Espoon vanhinta aluetta. Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Soukassa ovat varhaiselta rautakaudelta. Vanhan Soukan kylän alueelta on löytynyt pronssikauden hautaröykkiöitä.

Soukan nimi on alun perin ennen ruotsalaisten tuloa alueelle ollut Soukko.[17] Asiakirjalähteissä Soukka mainitaan ensimmäisen kerran 1540 – kirjoitusmuotona Soijckoby. Ruotsinkieliseksi nimeksi vakiintui myöhemmin Sökö. Maanmittaushallitus (nyk. Maanmittauslaitos) vahvisti suomenkieliseksi nimeksi Soukka vuonna 1965.

Soukan Övergård, joka on antanut Yläkartanontielle nimen.

Soukan kylä muodostui 1590-luvulla itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä Soukan väkiluku oli kasvanut 103:een. Helsingin edustalle oli 1700-luvun jälkipuoliskolla ryhdytty rakentamaan Viaporin linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myös Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta 1800-luvun lopulla, jolloin Espoonlahden pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ynnä muut lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan, kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan.

Soukanniemelle kasvoi 1870-luvulla tiivis puuseppien yhteisö, jonka toiminta jatkui 1930-luvun alkuun asti. Ensimmäisenä heistä oli Anders Viktor Lindström, menestyneimpänä Soukanniemen edustalla olevan Staffanin saaren eteläpuolen ostanut Johan Syrjänen. – Talvisin valmiit huonekalut kuljetettiin Helsinkiin reellä jäitä pitkin, kesäisin höyrylaivalla.

Lähiön synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soukan ostoskeskus vuonna 1972.
Soukan ostoskeskus vuonna 2022.

1960-luvun lopulla kartanot myivät peltoalueen eteläpuoliset metsät rakennusliikkeille. Solmittiin aluerakennussopimus, jonka mukaisesti kaupunki rakensi kunnallistekniikan ja aluerakentajat asunnot ja liikehuoneistot.[18] Syntyneen lähiön eteläosaa kutsuttiin Ala-Soukaksi ja pohjoisosaa Ylä-Soukaksi. Ala-Soukan palveluihin kuuluivat urheilukenttä ja kaksikerroksinen liikerakennus, jossa toimivat kirjasto, työväenopisto ja Elanto. Ylä-Soukkaan nousi ensin Yläkartanontien pohjoispuolelle pienehkö liikerakennus, jota kutsuttiin nimellä Puotitalo. Siinä oli HOKin ruokakauppa, kioski, pesula ja seurakuntasali. Puotitalo purettiin metroaseman tieltä keväällä 2018.[19] Yläkartanontien eteläpuolelle nousseeseen isompaan ostoskeskukseen tuli sitten enemmän palveluita, muun muassa kangaskauppa, kirjakauppa ja kolme pankkikonttoria sekä kaksi ruokakauppaa.

Kansakoulu, nykyinen Soukan koulu valmistui 1971 jokseenkin keskelle Soukkaa.[9] Ensimmäisinä vuosina rinnakkaisluokkia oli jopa H-kirjaimeen asti. Koulua laajennettiin parakkikoululla. Koulun itäpuolelle tehtiin urheilukenttä ja länsipuolelle pururata. Siitä länteen jatkui Puropuiston virkistysalue.

Oppikouluun soukkalaislapset ja -nuoret kulkivat Vapaaniemen yhteiskouluun (nyk. Kaitaan lukio) asti, kunnes lähiön pohjoispuolelle nousi Espoonlahden yhteiskoulun uusi rakennus, johon muutti Helsingin suomalainen yksityislyseo.

Veikko Martikaisen suunnittelema kappeli valmistui koulun viereen vuonna 1978.[9]

Soukantoria ja ostoskeskuksen ympäristöä alettiin uudistaa 2020-luvun alussa. Yläkartanontietä ja Soukantietä on uudistettu.

Lähiön ilme[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kastevuorenraitti on Ala-Soukan keskeinen kävely- ja pyöräilyakseli.

Soukan lähiön ilme perustuu kerrosluvultaan vaihteleviin taloihin ja avoimeen korttelirakenteeseen. Korkeimmat kerrostalot on rakennettu kallioselänteille maaston muotoja myötäillen. Talot ovat vaaleita ja muotokieleltään pelkistettyjä. Matalat lamellitalot ja rivitalot puolestaan perustuvat rakennusten keskinäiseen koordinaatistoon. Ostoskeskuksen alueen tornitaloja pidetään Soukan maamerkkeinä. Soukan keskustaa ympäröi luonnonmukainen vihervyöhyke.[6]

2020-luvulla Soukan kaupunkikuvaa on pyritty kehittämään aktivoimalla kivijalkakerroksia. Soukantorista ja Soukanraitista rakennetaan vehreää ja palveluiltaan monipuolista kaupunkitilaa.[6] Tosin Soukantorin koko puusto kaadettiin vuonna 2021 ja Soukan kirjasto lakkautetaan 2022[20].

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soukan asukaspuisto talviasussaan.

Soukan väkiluku on noin 8 100 (vuodenvaihde 2021/2022). Se on osa Kanta-Espoonlahden tilastoaluetta, jonka pienalueet ovat Espoonlahden keskus, Soukanmäki, Kivenlahti, Laurinlahti ja Soukanniemi. Kanta-Espoonlahden väkiluku on noin 25 000. Koko Suur-Espoonlahden väkiluku on noin 57 000.[3]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soukan ostoskeskus ja tornitaloja huhtikuussa 2015.

Ylä-Soukan ostoskeskuksen palveluja ovat muun muassa useat ravitsemusalan liikkeet, erinäiset erikoisliikkeet sekä valintamyymälä ja palvelutalo. Lisäksi on huoltoasema, grilli ja kioski. Ostoskeskuksen keskusaukiota elävöittää suihkulähde. Ala-Soukassa on myös Alepa. Soukantoria ja Ala-Soukan Alepaa yhdistää Soukan lähiön keskeinen kävelyakseli, vajaan kilometrin pituinen Soukanraitti. Sen reitti kulkee luoteis–kaakkoissuuntaisesti Yläkartanontien pohjoispuolelta Alakartanontielle. Soukanraitin varrella sijaitsevat myös Soukan koulu ja Soukan kappeli.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soukan pienvenesatama

Soukan lähiövyöhykkeellä on laaja kevyen liikenteen verkosto useine yli- ja alikulkuineen. Soukanraitin reitti jatkuu Yläkartanontieltä edelleen Espoonlahden puolelle urheilupuiston halki uimahallin ohi aina Lippulaivan kauppakeskukseen. Reitillä Alakartanontieltä Lippulaivaan ei ole moottoriliikenteen kanssa samantasoisia risteyksiä Soukankujan korotettua suojatietä lukuun ottamatta.

Länsiväylän Soukan liittymä eli Martinsillan liittymä sijaitsee noin kilometrin verran Soukan ostoskeskuksesta pohjoiseen. Kokoojatienä on nelikaistainen Soukanväylä. Soukan liittymä sijaitsee noin 14 kilometriä Ruoholahdesta länteen. Etäisyys päinvastaiseen suuntaan, Kirkkonummen keskustaan, on niin ikään noin 14 kilometriä.[21]

Soukan julkinen liikenne perustuu Länsimetroon. Soukan metroasema avattiin liikenteelle 3. joulukuuta 2022,[22] ja se on metroradan kolmanneksi läntisin asema. Metrolinjan itäisiin ääripäihin Mellunmäkeen ja Vuosaareen matka kestää 45 minuuttia. Puolen tunnin raja kulkee arvion mukaan Sörnäisissä, jonne matka-aika on 29 minuuttia. Soukan metroasema rakennettiin Yläkartanontien alapuolelle.[23]

Bussilla 145 pääsee Suvisaaristoon ja Espoonlahteen. Linjalla 147 pääsee Ala-Soukasta Laurinlahteen ja Espoonlahteen. Linjalla 544 pääsee Kivenlahteen ja Leppävaaraan. Linjalla 542 pääsee Soukanniemeen ja Jorviin Espoon keskuksen kautta.[24]

Soukan venesatama sijaitsee kaupunginosan luoteiskolkassa Klobbenilla, venepaikkoja on noin 370.[25]

Kuvia Soukasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. a b Ladattavat tiedostot : Tietoisku 2/2022 ESPOON ASUKASLUKU VUODENVAIHTEESSA 2021/2022 : Tietoisku 2/2022. 14.4.2022. Viitattu 28.4.2022.
  4. Arja Munter: Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2015/2016. Tietoisku 5/2016. Espoon kaupunki, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.4.2017). (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Liidia Petrell: [espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 - Esbo stad (pdf) Liite 2 / 6.12.] Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006. Viitattu 3.4.2017.
  6. a b c Soukan keskustan kehittämisen. tavoitteet. Kaupunkisuunnittelukeskus/asemakaavayksikkö Kaupunkisuunnittelulautakunta docplayer.fi. 3.3.2021. Viitattu 11.12.2021.
  7. Espoon kaupunki: Espoon karttapalvelu kartat.espoo.fi. Viitattu 3.4.2017.
  8. Espoon asunnot: Kilvoituksentie 7 Espoonasunnot.fi. Arkistoitu 8.4.2017. Viitattu 5.4.2017.
  9. a b c Pauli Saloranta: Espoon kaupunkipolut Tietotori.fi. Viitattu 5.4.2017.
  10. Uimarannat Espoon kaupunki. Viitattu 16.11.2021.
  11. a b Martti Lehtinen: Soukan kivet – graniitista siirtolohkareisiin ja kalliolta kappeliin Soukka-seura.fi. 12.5.2004. Viitattu 5.4.2017.
  12. a b Suvisaariston luontoselvitys / pdf-sivut 9–12/56 Suvisaariston luontoselvitys. 22.9.2003. Arkistoitu 8.4.2017. Viitattu 6.4.2017.
  13. Petrell, Liidia: 6.12. KASAVUORI, SOUKKA Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 34/99. Viitattu 5.4.2017.
  14. Vuorinen, Asko: [Espoonlahti, merellinen kaupunginosa - Asko Vuorinen Kasavuori] Espoonlahti - Merellinen kaupunginosa / pdf-sivu 84/97. 29.9.2016. Viitattu 6.4.2017.
  15. 4.21 Mätäjärvi Espoo.fi. Arkistoitu 8.4.2017. Viitattu 3.4.2017.
  16. Liidia Petrell: 10.17. MUINAISRANTA, SOUKKA Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 65/99. Viitattu 5.4.2017.
  17. Terhi Ainiala, Minna Saarelma ja Paula Sjöblom: Nimistöntutkimuksen perusteet, s. 127. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2008.
  18. Soukan Huolto 40 v
  19. Yläkartanontien sisäänkäynnin rakentaminen alkaa: purkutöitä maaliskuussa, louhintaa toukokuussa 2018 Länsimetro. 21.2.2018. Viitattu 5.5.2018.
  20. Espoon kulttuurilautakunta päätti sulkea Soukan kirjaston pikavauhtia Länsiväylä. 28.10.2021. Viitattu 19.1.2022.
  21. Grönroos, Matti: Kantatie 51, Länsiväylä, Jorvaksentie, Helsinki-Karjaa 75 km kolumbus.fi. Viitattu 6.4.2017.
  22. Karppi, Tiina: Länsimetron jatkeen liikenne alkaa joulukuussa – metro pitenee viidellä pysäkillä, seitsemällä kilometrillä ja saa 78-metriset liukuportaat Yle Uutiset. 13.10.2022. Viitattu 15.10.2022.
  23. Metron matka-aikataulukko lansimetro.fi. Viitattu 6.4.2017. [vanhentunut linkki]
  24. HSL: [hsl.fi/reittiopas Reittiopas]
  25. Soukan venesatama Venesatamat. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 7.4.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Soukka.