Soukka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Soukka
Sökö
Espoon kartta jossa Soukka korostettuna
Espoon kaupunginosat
Kaupunginosa nro
Suuralue Suur-Espoonlahti
Pinta-ala km²
Väestö
 - Väkiluku noin 8 000
 - Väestötiheys /km²
Postinumerot 02360
Osa-alueet Ala-Soukka, Kasavuori, Munkkiranta, Soukanniemi, Soukanniitty, Suinonsalmi, Ylä-Soukka
Lähialueet Espoonlahti, Kaitaa, Suvisaaristo

Soukka (ruots. Sökö) on Espoon 33. kaupunginosa Lounais-Espoossa Suur-Espoonlahden alueella.

Varhaishistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Övergård Soukassa, joka on antanut Yläkartanontielle nimen

Soukka on Espoon vanhinta aluetta. Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Soukassa ovat varhaiselta rautakaudelta. Vanhan Soukan kylän alueelta on löytynyt pronssikauden hautaröykkiöitä.

Asiakirjalähteissä Soukka mainitaan ensimmäisen kerran 1540 – kirjoitusmuotona Soijckoby. Aikojen saatossa kylän nimeksi vakiintui kuitenkin ruotsinkielinen Sökö. Maanmittaushallitus (nyk. Maanmittauslaitos) vahvisti suomenkieliseksi nimeksi Soukka vuonna 1965.

1590-luvulla Soukan kylä muodostui yhdestä itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä oli Soukan väkiluku kasvanut 103:een. 1700-luvun jälkipuoliskolla oli Helsingin edustalle ryhdytty rakentamaan Viaporin linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myös Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta 1800-luvun lopulla, jolloin Espoonlahden pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ym. lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan.

1870-luvulla Soukanniemelle kasvoi tiivis puuseppien yhteisö, jonka toiminta jatkui 1930-luvun alkuun asti. Ensimmäisenä heistä oli Anders Viktor Lindström, menestyneimpänä Soukanniemen edustalla olevan Staffanin saaren eteläpuolen ostanut Johan Syrjänen. – Talvisin valmiit huonekalut kuljetettiin Helsinkiin reellä jäitä pitkin, kesäisin höyrylaivalla.

Soukan kauppakeskus

Lähiön synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvun lopulla kartanot myivät peltoalueen eteläpuoliset metsät rakennusliikkeille. Solmittiin aluerakennussopimus, jonka mukaisesti kaupunki rakensi kunnallistekniikan ja aluerakentajat asunnot ja liikehuoneistot.[1] Syntyneen lähiön eteläosaa kutsuttiin Ala-Soukaksi ja pohjoisosaa Ylä-Soukaksi. Ala-Soukan palveluihin kuuluivat urheilukenttä ja kaksikerroksinen liikerakennus, jossa toimivat kirjasto, työväenopisto ja Elanto. Ylä-Soukkaan nousi ensin Yläkartanontien pohjoispuolelle pienempi liikerakennus, jossa oli HOKin ruokakauppa, kioski, pesula ja seurakuntasali. Yläkartanontien eteläpuolelle nousseeseen isompaan ostoskeskukseen tuli sitten enemmän palveluita, muun muassa kangaskauppa, kirjakauppa ja kolme pankkikonttoria sekä kaksi ruokakauppaa.

Kansakoulu, nykyinen Soukan koulu valmistui 1971 jokseenkin keskelle Soukkaa.[2] Ensimmäisinä vuosina rinnakkaisluokkia oli jopa H-kirjaimeen asti. Koulua laajennettiin parakkikoululla. Koulun itäpuolelle tehtiin urheilukenttä ja länsipuolelle pururata. Siitä länteen jatkui Puropuiston virkistysalue.

Oppikouluun soukkalaislapset ja -nuoret kulkivat Vapaaniemen yhteiskouluun (nyt, Kaitaan lukio) asti, kunnes lähiön pohjoispuolelle nousi Espoonlahden yhteiskoulun uusi rakennus, johon muutti Helsingin suomalainen yksityislyseo.

Veikko Martikaisen suunnittelema kappeli valmistui koulun viereen vuonna 1978.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Soukan Huolto 40 v
  2. a b Soukka Espoon kaupunkipolut

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 60.140556°N, 24.671944°E