Svekokarelidit
Svekokarelidit on Ruotsista Suomen kautta Venäjän Karjalaan ulottuva muinaisvuoristo, jonka lounaisosaa nimitetään svekofennideiksi ja koillisosaa karelideiksi. Svekokarelidit sijaitsevat osittain vanhemman (n. 2,7 miljardia vuotta) presvekokarelidisen pohjakompleksin (granuliitti, gneissi, liuskeet) päällä. Karelidit syntyivät vajaat 2 mrd. vuotta sitten Jatulimantereelle ja tämän reunalle kerrostuneista muodostumista.
Karelidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karelidit ovat muinainen vuorijono, joka kulki Itä-Suomesta Länsi-Lappiin. Se muodosti nykyisen Itä-Suomen vaara-alueen ja Lapin tunturialueet halkoen Keski-Suomea. Karelidien synty on ajoitettavissa noin kaksi miljardia vuotta taaksepäin, kun paksut hiekkakivikerrostumat kivettyivät ja sen jälkeen poimuttuivat mannerlaattojen törmätessä. Tässä tapahtumassa syntyi kvartsiittinen selänne, joka on uhmannut ympäristöään paremmin jääkausien kulutusta ja rapautumista. Käsivarren Lapin tunturit kuuluvat kuitenkin uudempaan Skandien vuoristoon ja ovat tämän takia myös muita Suomen tuntureita korkeampia. Kolmas vuoristo on Svekofennidit, joka kulki Etelä-Suomen poikki Ruotsiin.
Karelidien arvioidaan ulottuneen noin neljän kilometrin korkeuteen, eli arvioidaan olleen samankorkuisia kuin nykyiset Alpit. Kuitenkin vuosimiljardien aikana eroosio on kuluttanut vuoret niin, että jäljellä on enää peneplaani, puolitasanko.[1]
Svekofennidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Svekofennidit oli nykyisten Alppien kaltainen poimuvuoristo Suomessa noin 1800–1700 tai 1900-2000 miljoonaa vuotta sitten. Maanjäristykset olivat tuolloin yleisiä. Vuosimiljoonien kuluessa tuo vuoristo on kulunut pois, ja siitä on muistona enää sen syvät juuriosat. Muinaisista tulivuorista kertovat eräät tulivuorten tuhkasta ja sulasta laavasta syntyneet kivilajit kuten tuffiitit ja erilaiset amfiboliitit. [2][3] Svekofennidien jäljiltä olevissa muodostumissa kallioperässä on graniitin granoliitin ja tonaliitin eri muotoja. Näihin muodostumiin kuuluu myös Keski-Suomen laaja karkean graniitin alue.[4] Etelä-Suomessa Svekofennidien alueelle on muodostunut rapakivigraniittia ja Satakuntaan myös hiekkakiveä. Näiden kivilajien muodostumiseen vaikuttivat maaperän lohkoliikunnot ja mahdollisesti myös kemiallinen rapautuminen.[5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- WSOY facta, Suuri tietosanakirja
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen muinaisvuoristot - Svekokarelidit, Karelidit ja Svekofennidit Tiedonportailla.fi. Viitattu 16.11.2022.
- ↑ Minä tutkin | "Tutkin, miten Svekofennidit syntyivät ja tuhoutuivat" Helsingin Sanomat. 8.3.2011. Viitattu 6.8.2022.
- ↑ Muinaisen vuorijonon synty ja tuho (Käskyvuori, Muut retkikohteet) Metsähallituksen Lauhanvuoren alueen mobiiliopas. Metsähallitus. Arkistoitu 19.12.2022. Viitattu 6.8.2022.
- ↑ Mikko Turunen: Suomen kallioperä Geologia.fi. 25.4.2018. Viitattu 16.11.2022.
- ↑ Suomen kallioperä Kaiva.fi. Viitattu 16.11.2022.