Kilo (Espoo)
Sivulta puuttuu
|
|||
| Espoon kaupunginosat | |||
| Kaupunginosa nro | |||
| Suuralue | Suur-Leppävaara | ||
| Pinta-ala | km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 13 571 (2007) | ||
| - Väestötiheys | /km² | ||
| Postinumerot | 02610, 02630 | ||
| Osa-alueet | Kuninkainen, Nuijala, Lansa, Friisinmäki | ||
| Lähialueet | Viherlaakso, Karakallio, Leppävaara, Laajalahti, Mankkaa, Sepänkylä | ||
Kilo on kaupunginosa Espoossa ja se kuuluu Suur-Leppävaaran alueeseen. Kilon naapurikaupunginosia ovat Viherlaakso, Karakallio, Leppävaara, Laajalahti, Mankkaa ja Sepänkylä. Myös Kauniaisten pieni kaupunki on Kilon naapurina. Kilossa on nykyään runsaasti kerrostaloja, mutta aikaisemmin se oli omakotitaloalue. Asukasmäärä on moninkertaistunut 1980-luvun alusta lähtien.
Kilon koulun lähiympäristössä on edelleen viljelyyn käytettäviä peltoja. Näiden peltojen keskellä on Käärmekalliona tunnettu kallioinen metsäalue, joka nousee parikymmentä metriä pellon tasolta. Kilon maaston tyypillisiä piirteitä ovat suuret korkeuden vaihtelut. Lansan osa-alue sijaitsee suuren mäen päällä, joka laskeutuu suhteellisen jyrkkänä Kilon koululle sekä Inexin varastojen suuntaan. Rantarata sijaitsee matalalla, ja sen molemmin puolin ovat mäet.
Sisällysluettelo |
Historiaa
Ensimmäiset merkinnät Kilosta löytyvät jo 1500-luvulla, esim. Kijlaby (1543), Kiloby (1544) ja Kilo (1547).[1]
Alue oli 1980-luvun alkaessa lähinnä omakotitaloaluetta, mutta tuohon aikoihin alettiin rakentaa kerrostaloja kiihtyvällä tahdilla. Samoin uusia rivi- ja paritaloja rakennettiin. Tämä rakentaminen jatkui läpi 1990-luvun, mikä on muuttanut Kilon luonnetta suuresti. Entiset omakotitaloalueet ovat kuitenkin yhä jäljellä. Lansan ostoskeskus ruokakauppoineen (ensin T-Kauppa, myöhemmin Rabatti, Spar ja Alepa) avattiin vuonna 1988. Sitä ennen Lansasta oli useamman kilometrin pituinen matka lähimpään ruokakauppaan, joskin kauppa-auto kävi alueella toisinaan. Kilon aseman lähellä sijaitsi aikoinaan myös Varuboden kauppa (myöhemmin Penni), jonka toiminta lopetettiin 2000-luvun alussa. Myöhemmin kaupparakennus purettiin paikalle rakennettujen kerrostalojen tieltä. Nykyään aseman vieressä, sen pohjoispuolella, toimii Siwan valintamyymälä. Pari sataa metriä Turuntielle päin sijaitsi myös Elanto. Myöhemmin Elannon rakennuksessa toimi Posti.
Vanhimmat Kilon rakennukset ovat vanhoja puurakenteisia villoja 1900-luvun alusta. Kilon vanhoista taloista mainittavimpia ovat Kilon kartano sekä taiteilija Albert Edelfeltin talo.
Palvelut
Ensimmäinen koulu, Kilon koulu, rakennettiin 1980-luvun puolivälissä. Se kävi pian ahtaaksi yhä lisääntyneen kerrostalojen rakentamisen myötä. Nykyisin Kilon koululla on jo lisärakennus, joka silloin teki Kilon koulusta Espoon suurimman koulun. Kiloon on rakennettu myöhemmin myös toinen koulu, Kilonpuiston koulu. Kilossa sijaitsevia palveluita ovat myös terveyskeskus, Espoon poliisilaitos ja Espoon käräjäoikeus. Kilosta puuttuu sen sijaan posti, joka lakkautettiin 1990-luvun alussa. Kilon ratsastustallit sijaitsevat Kilon ja Leppävaaran rajalla. Kilossa on myös Kilo-seuran ylläpitämä kierrätyskeskus, joka toimii vanhassa huvilassa, Villa Granlidenissä (Puistomäki 3) ja on yleensä auki sunnuntaisin kello 15-17. Samassa talossa kierrätyskeskuksen kanssa kokoontuu myös partiolippukunta Kilon Kipinät. Rantaradan pohjoispuolella sijaitsee vapaapalokunnan vanha puinen talo.
Trillakadun korttelissa on 4 erillistä lasten päiväkotia, mukaan lukien englanninkielinen ja kristillinen, muut kaksi ovat ns. 'ekumeenisia.'
Valtatie 1:n Kilon liittymän tuntumaan Tarvontien pohjoispuolelle valmistui huhtikuussa 1972 Moottorihotelli Tarvo. Hotellin tilavuus oli 18 600 kuutiometriä ja sen 94 huoneeseen voi majoittua 280 vierasta [1]. Hotellin nimi on nykyään Scandic Hotel Espoo. Alue tunnetaan nimellä Nihtisilta samannimisen sillan mukaan. Scandic-hotellin lähellä sijaitsee ABC Nihtisilta-liikenneasema, joka avattiin kesällä 2006. Asemaa vastapäätä on uusi K-Market, joka avattiin 16.6.2011.
Kilossa toimii Merivoimien Tutkimuslaitoksen (MerivTL) osia sekä Puolustusvoimien Tiedustelukeskus (PVTK).[2]
Rautatieasemat
Kilon aseman asemarakennuksena ollut iso puutalo purettiin 1980-luvun alussa. Sen tilalle tuli moniksi vuosiksi pelkkä pieni puinen koppi, kunnes uusi asema alikulkutunneleineen ja kellotorneineen valmistui 1990-luvun alussa. Asemalta lopetettiin lipunmyynti 2000-luvun alussa, jonka jälkeen asemarakennuksessa toimi kioski, joka siirrettiin Lansanpurontien toiselle puolelle pellolle ja kesällä 2010 poistettiin kokonaan. Nykyään asemalla ei ole palveluja eikä muita kiinteitä rakennuksia kuin katokset. Vanha radanvartijan valkoinen talo on vielä pystyssä Kilon ja Keran asemien välissä kohdalla, jossa sijaitsi ennen tasoristeys. Kilon infrastruktuurissa tapahtui merkittävä muutos 1990-luvun puolivälissä, kun radan tasoristeys lopetettiin ja liikenne ohjattiin kiertämään toiselta puolen Kilon asemaa tuolloin valmistuneen alikulkutunnelin kautta, mikä toi noin puoli kilometriä lisää matkaa radan ylittäjille.
Kilon länsipuolella on teollisuusalue, jonka yhteydessä on Keran asema. Teollisuusalueella sijaitsee esimerkiksi Inexin varasto, jonka hyvin monet pääkaupunkiseudun asukkaat tuntevat suurena työnantajana kesätyöläisille ja vähänkoulutetuille. Samoin alueella oli AGAn kaasutehdas, joka siirsi tehdastoimintansa 1990-luvun lopulla Riihimäelle. Kevyenliikenteenväylä Kilon asemalta Keran asemalle ja sieltä edelleen Kauniaisten asemalle valmistui 2000-vuosikymmenen puolivälissä. Leppävaaran ja Kilon aseman välissä ei ole kulkureittiä radan varrella, mutta vuonna 2007 tehtiin kunnollinen soratie Kilonpuiston koulun takana sijaitsevasta metsiköstä pellon yli Leppävaaraan. Vuonna 2009 ko. kävelytietä parannettiin entisestään asfaltoinnilla nykyisen golfkentän syrjään asti, josta tie jatkuu hiekkapolkuna/kevyen liikenteen väylänä aina Leppävaaraan asti, noin kilometri.
Liikenne
Kilo sijaitsee rantaradan varrella ja Kilon asemalla pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen paikallisjunat E, L, S ja U. Bussit 3, 5, 22, 23, 110, 206 ja 220N tarjoavat yhteyden Kiloon/Kilosta.
Lähteet
- Helsingin Sanomat 16.10.1971 s. 11
Viitteet
- ↑ Espoon kaupunginosien nimet: nimien juuret
- ↑ Puolustusvoimat Muita yhteystietoja.
Aiheesta muualla
| Pohjois-Espoo: Bodom – Kalajärvi – Kunnarla – Lahnus – Lakisto – Luukki – Niipperi – Perusmäki – Röylä – Vanhakartano – Velskola |
| Suur-Espoonlahti: Espoonlahti – Kaitaa – Latokaski – Nöykkiö – Saunalahti – Soukka – Suvisaaristo |
| Suur-Kauklahti: Espoonkartano – Kauklahti – Kurttila – Vanttila |
| Suur-Leppävaara: Karakallio – Kilo – Laaksolahti – Leppävaara – Lintuvaara – Lippajärvi – Sepänkylä – Viherlaakso |
| Suur-Matinkylä: Henttaa – Matinkylä – Olari |
| Suur-Tapiola: Haukilahti – Laajalahti – Mankkaa – Niittykumpu – Otaniemi – Pohjois-Tapiola – Tapiola – Westend |
| Vanha-Espoo: Espoon keskus – Gumböle – Högnäs – Järvenperä – Karhusuo – Karvasmäki – Kaupunginkallio – Kolmperä – Kuurinniitty – Muurala – Nupuri – Nuuksio – Siikajärvi – Vanha-Nuuksio – Ämmässuo |
