Kilo (Espoo)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kilo
Kilo
Espoon kartta jossa Kilo korostettuna
Espoon kaupunginosat
Kaupunginosa nro
Suuralue Suur-Leppävaara
Pinta-ala km²
Väestö
 - Väkiluku 13 571 (2007)
 - Väestötiheys /km²
Postinumerot 02610, 02630
Osa-alueet Kuninkainen, Nuijala, Lansa, Friisinmäki
Lähialueet Viherlaakso, Karakallio, Leppävaara, Laajalahti, Mankkaa, Sepänkylä

Kilo on kaupunginosa Espoossa ja se kuuluu Suur-Leppävaaran alueeseen. Kilon naapurikaupunginosia ovat Viherlaakso, Karakallio, Leppävaara, Laajalahti, Mankkaa ja Sepänkylä. Myös Kauniaisten pieni kaupunki on Kilon naapurina. Kilossa on nykyään runsaasti kerrostaloja, mutta aikaisemmin se oli omakotitaloalue. Asukasmäärä on moninkertaistunut 1980-luvun alusta lähtien.

Kilon koulun lähiympäristössä on edelleen viljelyyn käytettäviä peltoja. Näiden peltojen keskellä on Käärmekalliona tunnettu kallioinen metsäalue, joka nousee parikymmentä metriä pellon tasolta. Kilon maaston tyypillisiä piirteitä ovat suuret korkeuden vaihtelut. Lansan osa-alue sijaitsee suuren mäen päällä, joka laskeutuu suhteellisen jyrkkänä Kilon koululle sekä Inexin varastojen suuntaan. Rantarata sijaitsee matalalla, ja sen molemmin puolin ovat mäet.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset merkinnät Kilosta löytyvät jo 1500-luvulla, esim. Kijlaby (1543), Kiloby (1544) ja Kilo (1547).[1]

Alue oli 1980-luvun alkaessa lähinnä omakotitaloaluetta, mutta tuohon aikoihin alettiin rakentaa kerrostaloja kiihtyvällä tahdilla. Samoin uusia rivi- ja paritaloja rakennettiin. Tämä rakentaminen jatkui läpi 1990-luvun, mikä on muuttanut Kilon luonnetta suuresti. Entiset omakotitaloalueet ovat kuitenkin yhä jäljellä. Lansan ostoskeskus ruokakauppoineen (ensin T-Kauppa, myöhemmin Rabatti, Spar ja Alepa) avattiin vuonna 1988. Sitä ennen Lansasta oli useamman kilometrin pituinen matka lähimpään ruokakauppaan, joskin kauppa-auto kävi alueella toisinaan. Kilon aseman lähellä sijaitsi aikoinaan myös Varuboden kauppa (myöhemmin Penni), jonka toiminta lopetettiin 2000-luvun alussa. Myöhemmin kaupparakennus purettiin paikalle rakennettujen kerrostalojen tieltä. Kilontie alkupäässä vuonna 1933 rakennetussa arvostetun arkkitehdin Tauno Vähäkallion suunnittelemaksi arvellussa keltaisessa funkkistalossa sijaitsi myös Elanto. Myöhemmin Elannon rakennuksessa toimi Posti. Viimeiseksi talossa toimi Rafun elintarvikekioski. Sen toiminta lakkasi, kun talo paloi sisältä pahoin joulukuussa 2008. Omistaja on hakenut kortteliin kaavamuutosta. Tällä hetkellä (keväällä 2013)näyttäisi siltä, että rakennus puretaan tulevina vuosina paritalorakentamisen tieltä.

Vanhimmat Kilon rakennukset ovat puurakenteisia villoja 1900-luvun alusta. Suuri osa niistä sijaitsee radan pohjoispuolella. Rakennushistoriallisesti merkittävimmiksi arvioidut sijaisevat vanhan Kilontien ja Kilontien varrella. Kilon vanhoista taloista mainittavan arvoisia ovat myös Kilon kartano (yksityisomistuksessa, asuin käytössä) sekä arkkitehti Eliel Saarisen taiteilija Albert Edelfeltille suunnittelema Villa Eka. Edelfelt ei tiettävästi asunut talossa kuin muutaman vuoden. Hänen leskensä myi sen toiselle tunnetulle taidemaalarille Magnus Enckelille vuonna 1920. Tarinan mukaan Enckell piti hintaa korkeana, mutta kertoi rahoittavansa kaupan maalaamalla tauluja pihan satoja vuosia vanhasta komeasta tammesta. Enckell asui Kilossa kuolemaansa saakka, vuoteen 1925. Villa Eka sijaitsee radan eteläpuolella. Talon lähellä on taiteilijoiden mukaan nimetyt kujat. Itse talon osoite on Edelfeltinkuja 1 ja Magnus Enckellinkuja on talon toisella puolella (välissä on Lansantie).

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakauppoja Kilossa on neljä: K-Supermarket, Siwa, Alepa (Lansa) ja S-market (Nihtisilta). Kilonpuistossa palvelee myös elintarvikekioski Primo ja eksoottisten tuotteiden pikkukauppa Emon Shop.

Terveyspalvelut paranivat merkittävästi vuonna 2004, kun Kiloon avattiin oma terveysasema. Kilossa toimii myös neuvola (Kilonpuiston neuvola Kilon lastentalossa) ja hammashoitola Kilon koulun yhteydessä (Lansan hammashoitola). Yksityinen hammaslääkäri asema; Kilon hammaslääkärit sijaitsee Lansassa.

Järjestyksestä pitää huolen "Kilon poliisi" eli Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen komisariot. Laitoksen pääpoliisiasemalla voi hoitaa myös kaikki lupa-asiat passeja myöten. Samassa talossa on Espoon käräjäoikeus. Espoon keskuspaloasema sijaitsee Nihtisillan kupeessa Sepänkylässä.

Ev.lut. seurakunnan toimipisteessä Kilon ristissä järjestetään niin ristiäisiä, muskareita, kerhoja kuin hartaushetkiäkin.

Radan pohjoispuolelle, " Villa rinteeseen " valmistui vuonna 2010 Kilo Svenska stiftelsen rakennuttama hieno kurssikeskus Villa K.. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy suunnittelema talo toimii kokous- ja juhlapaikkana, lounasravintolana ja ruotsinkielisenä päiväkotina.

Alueella on kymmenisen ravintolaa. Suuri osa niistä on lounaspaikkoja ja ne sijaitsevat muutamaa lukuunottamatta Nihtisillassa. Lounaspaikat: pakistanilainen Peshawar, Blueberry, Carte, Kutoja, Pitopalvelu PJ-Catering ja Villa K. Muutakin kuin lounasta: Kilon ravintola (Lansa), Pizza Makers (Lansa) ja ABC (Nihtisilta), Scandic hotellin Colonial Bar & kitchen (Nihtisilta).

Kilon maineikkaimpiin anniskeluravintoloihin kuuluu Ravintola & Bar Oregano. (ent. Banana Leaf, Makers Bar, Golden Dragon, Li Du, Kilon Ravintola & Bar) Ravintolassa on muun muuassa internet-yhteys, kisastudio, karaoke, livemusiikkia, disko sekä lukuisia peliautomaatteja.

Muita palveluita: parturi-kampaamo Hius-imago, Vaasan Oy:n leipomomyymälä, Nesteen huoltamo, ABC, kolme autokorjaamoa, Pelican Self Storage-pienvarasto, ratsastusharrastuskeskus Kilon tallit (Kilon kartanon mailla, alueella myös kodikas siilokahvila, joka on avoinna ratsastustuntien aikana), iso ratsustarvikemyymälä Hippossport, Kilo seuran kierrätyskeskus vanhassa huvilassa (Villa Granliden, Puistomäki 3, avoinna sunnuntaisin 15-17). Samassa talosssa kokoontuu tyttöpartio Kilon kipinät. Radan pohjoispuolella Kilontien varressa sijaitsee VPK:n vanha puinen talo, jota vuokrataan sekä yhtiökokousten että juhlien pitopaikaksi. Postia Kilossa ei sen sijaan enää ole. Se lakkautettiin 1990-luvun alussa.

Kouluja Kilossa on kaksi. Kilon koulu (luokat 1-6) rakennettiin 1980-luvun puolivälissä. Se kävi pian ahtaaksi yhä lisääntyneen kerrostalojen rakentamisen myötä. Nykyisin Kilon koululla on jo lisärakennus, joka silloin teki Kilon koulusta Espoon suurimman koulun. Kiloon on rakennettu myöhemmin myös toinen koulu, Kilonpuiston koulu (luokat 0-9). Kilonpuiston koulussa voi suorittaa peruskoulun myös englanniksi. Ruotsinkielisten perheiden lapset käyvät koulua juuri (2012) täysin remontoidussa melkein Kilossa sijaitsevassa Karamalmens skolassa tai lyhyen auto- ja lähijunamatkan päässä Kauniaisissa. Karamalmens skolan vieressä toimii myös ruotsinkielinen päiväkoti.

Alueella on yli 10 päiväkotia (9 kunnallista ja muutamia yksityisiä) sekä muutamia ryhmiksiä eli ryhmäperhepäiväkoteja (Raide ja Torppa). Trillakadun korttelissa on 4 erillistä lasten päiväkotia, mukaan lukien englanninkielinen ja kristillinen. Villa K:ssa toimii ruotsinkielinen päiväkoti. Kilon lastentalossa toimii avoinpäiväkoti, joka tarjoaa kohtaamispaikan kotona lapsiaan hoitaville.

Valtatie 1:n Kilon liittymän tuntumaan Tarvontien pohjoispuolelle valmistui huhtikuussa 1972 Moottorihotelli Tarvo. Hotellin tilavuus oli 18 600 kuutiometriä ja sen 94 huoneeseen voi majoittua 280 vierasta [1]. Hotellin nimi on nykyään Scandic Hotel Espoo. Alue tunnetaan nimellä Nihtisilta samannimisen sillan mukaan. Scandic-hotellin lähellä sijaitsee ABC Nihtisilta-liikenneasema, joka avattiin kesällä 2006.

Kilossa toimii Merivoimien Tutkimuslaitoksen (MerivTL) osia sekä Puolustusvoimien Tiedustelukeskus (PVTK).[2]

Rautatieasemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilon aseman asemarakennuksena ollut iso puutalo purettiin 1980-luvun alussa. Sen tilalle tuli moniksi vuosiksi pelkkä pieni puinen koppi, kunnes uusi asema alikulkutunneleineen ja kellotorneineen valmistui 1990-luvun alussa. Asemalta lopetettiin lipunmyynti 2000-luvun alussa, jonka jälkeen asemarakennuksessa toimi kioski, joka siirrettiin Lansanpurontien toiselle puolelle pellolle ja kesällä 2010 poistettiin kokonaan. Nykyään asemalla ei ole palveluja eikä muita kiinteitä rakennuksia kuin katokset. Vanha radanvartijan valkoinen talo on vielä pystyssä Kilon ja Keran asemien välissä kohdalla, jossa sijaitsi ennen tasoristeys. Kilon infrastruktuurissa tapahtui merkittävä muutos 1990-luvun puolivälissä, kun radan tasoristeys lopetettiin ja liikenne ohjattiin kiertämään toiselta puolen Kilon asemaa tuolloin valmistuneen alikulkutunnelin kautta, mikä toi noin puoli kilometriä lisää matkaa radan ylittäjille.

Kilon länsipuolella on teollisuusalue, jonka yhteydessä on Keran asema. Teollisuusalueella sijaitsee esimerkiksi Inexin varasto, jonka hyvin monet pääkaupunkiseudun asukkaat tuntevat suurena työnantajana kesätyöläisille ja vähänkoulutetuille. Samoin alueella oli AGAn kaasutehdas, joka siirsi tehdastoimintansa 1990-luvun lopulla Riihimäelle. Kevyenliikenteenväylä Kilon asemalta Keran asemalle ja sieltä edelleen Kauniaisten asemalle valmistui 2000-vuosikymmenen puolivälissä. Leppävaaran ja Kilon aseman välissä ei ole kulkureittiä radan varrella, mutta vuonna 2007 tehtiin kunnollinen soratie Kilonpuiston koulun takana sijaitsevasta metsiköstä pellon yli Leppävaaraan. Vuonna 2009 ko. kävelytietä parannettiin entisestään asfaltoinnilla nykyisen golfkentän syrjään asti, josta tie jatkuu hiekkapolkuna/kevyen liikenteen väylänä aina Leppävaaraan asti, noin kilometri.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilo sijaitsee rantaradan varrella ja Kilon asemalla pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen paikallisjunat E, L, S ja U. Bussit 3, 5 ja 206 tarjoavat yhteyden Kilon länsiosaan, bussit 110, 110T, 110TA, 206A koko Kiloon. Yöllä Kiloon pääsee bussilla 220N.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingin Sanomat 16.10.1971 s. 11

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]