Nuuksio

Wikipedia

Nuuksio
Noux

Espoon kaupunginosat
Kaupunginosa nro
Suuralue	Vanha-Espoo
Pinta-ala	km²
Väestö
- Väkiluku
- Väestötiheys	/km²
Postinumerot
Osa-alueet	Haukkalampi, Kaitakorpi, Kattila, Meerlampi, Nuuksionpää, Punjo, Ruuhijärvi, Solvalla, Solvik, Takala
Lähialueet	Karhusuo, Kunnarla, Röylä, Siikajärvi, Vanha-Nuuksio, Velskola

Nuuksio (ruots. Noux) on Espoon kaupunginosa ja järviylänkö Uudellamaalla, jonka länsiosassa oleva Nuuksion kansallispuisto on pääkaupunkiseudun ainoa kansallispuisto. Kansallispuisto sijaitsee osittain Espoon, osittain Vihdin ja pieni osa myös Kirkkonummen alueella. Pääosa kansallispuistosta sijaitsee Espoon Nuuksion kylästä saadusta nimestä huolimatta Vihdin Tervalammen kylässä ja on kuulunut aikanaan Tervalammen kartanoon.

Nuuksion maisemalle ovat tyypillisiä rikkonaisen kallioperän muovaamat jyrkkäreunaiset laaksot ja niiden pohjilla olevat suot ja lammet, sekä korkeat kallioselänteet. Nuuksion vaikeakulkuisuuden takia se on säilynyt melko koskemattomana, ja niinpä siellä tavataan muualla harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja, muun muassa liito-oravaa, jonka kuva on myös kansallispuiston tunnuksessa. Nuuksion nimen pohjana arvellaan olevan saamelaiskielten joutsenta merkitsevä sana (esim. pohjoissaamen njukča, inarinsaamen njuhčâ ja koltansaamen njuhčč).^[1]

Nuuksion ylängöllä sijaitsee Solvallan urheiluopisto ja talviurheilukeskus, useita leirikeskuksia ja jonkin verran maalaistaloja. Solvallan alueelle on suunniteltu rakennettavan kansallispuiston luontokeskus.

Sisällysluettelo 1 Nimen alkuperä 2 Järvet ja lammet 3 Katso myös 4 Viitteet 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Nimen alkuperä

Käsitys Nuuksio-nimen saamelaiskielisestä alkuperästä on yleisesti hyväksytty. Lappalaiset pysähtyivät kulkumatkoillaan alueella toisen vuosituhannen alkupuolella ja antoivat nykyiselle Nuuksion Pitkäjärvelle laulujoutsenta tarkoittavan nimen njukča. Järven eteläpäässä olevan kylän nimi muotoutui sen perusteella muun muassa muotoihin Noox, Nousby ja Nuoksi. Nykyisen nimen keksi paikallisen suomenkielisen kansakoulun opettaja 1920-luvulla, ja se vakiintui vähitellen seuraavalla vuosikymmenellä.^[2][3]

[muokkaa] Järvet ja lammet

Nuuksion Pitkäjärvi rajaa kaupunginosaa eli pienaluetta lounaan puolelta. Nuuksion Pitkäjärven pohjoispään länsipuolelta löytyvät Haukkalampi, Mustalampi ja Valklampi. Haukkalammen rannalla on luontotupa. Sekä Haukkalammen että Mustalammen rannoilla on tulentekopaikkoja, Mustalammen länsirannan kalliolla on katoksellinen tulentekopaikka, jossa on mahdollisuus grillata myös metsäpalovaroituksen aikana. Haukkalammen ympäristössä on kolme eri pituista viitoitettua luontopolkua, ja pahimpiin paikkoihin on laitettu pitkospuita tai portaikkoja – auttamaan retkeilijöitä ja suojelemaan luontoa kulumiselta.

Alueen pohjoisosassa oleva Ruuhijärvi on luoteislaidoiltaan Vihdin kunnan puolella. Ruuhijärvessä on kaksi pientä saarta, Pikkusaari sekä rauhoitettu Isosaari, joka ei ole paljonkaan pienempäänsä isompi. Isosaari jää niukin naukin Velskolan kaupunginosan puolelle.

Orajärvi sijaitsee Ruuhijärven kaakkoispuolella ja sen koillispuoli on niin ikään Velskolan puolella. Orajärven eteläosan liepeillä, länsipuolella, on pienoinen Pikku Orajärvi. Samoin Orajärven itäpuolella olevan Urjan eteläosa osuu Nuuksion alueelle. Urjan itäpuolella on Kattilajärvi, jonka itärannalla on Kattilaniemen leirikeskus.

Itäisimpänä, alueen koilliskulmassa, on Velskolan Pitkäjärvi, jonka eteläosa työntyy Nuuksion alueelle. Velskolan Pitkäjärven poukamat ovat myös nimetty: Karhulahti keskivaiheilla, Haralahti järven eteläosasta lounaaseen pistävän haarakkeen keskivaiheilla, ja Pääskyslahti samaisen haarakkeen lounaispäässä. Pääskyslahden pohjukassa oleva Pääskysvuori on rauhoitettu alue.

Urjan länsipuolella on Karjakaivo, ja sen rannalla on Karjakaivon ulkoilumaja. Karjakaivosta pistävä kapeasuinen uloke itäpäässä on nimetty Lehmänämpäriksi. Urjan eteläpuolella ovat Kolmperä ja Valkialampi, Kolmperän lounaispuolella on Meerlampi. Urjan kaakkoispuolella – Kattilajärven lounaispuolella – ovat pikkuinen Häränsilmä ja isompi Hauklampi. Pääskyslahden länsipuolella sijaitsevat Iso Sikalampi ja Pikku Sikalampi, ja Pääskyslahden eteläpuolella ovat Hynkänlampi ja Sultingsträsk.

[muokkaa] Katso myös

• Nuuksion kansallispuisto

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Hautala, H. & Suominen, T.: Laulujoutsen. Otava, 1991. ISBN 951-1-11576-6.
2. ↑ Mauri Leivo: Nuuksio – Miljoonan ihmisen erämaa, s. 18. Tammi, 2004. ISBN 951-31-2669-2.
3. ↑ Sirkka Paikkala: Kuka keksi Nuuksion?. Helsingin Sanomat, 25.1.2000. Artikkelin verkkoversio (html) Viitattu 25.6.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Nuuksion kansallispuiston sivut
• Tietoa Nuuksion alueen palveluista

Tämä Espooseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.