Hista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hista (ruots. Hista) on kaavoitusvaiheessa oleva alue Länsi-Espoon Vanha-Nuuksion (ruots. Gamla Noux) ja Siikajärven (ruots. Siikjärvi ja Sikjärv) kaupunginosassa Espoon keskuksen suuralueella. Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaava-alue sijaitsee, Turunväylän varrella, Nuuksion järviylängön eteläpuolella rajautuen Kirkkonummen kuntaan. Hista kytkee Kirkkonummen, Veikkolan, Vihdin ja Lohjan sekä vahvistaa seudullista taajamarakennetta. Hista sijaitsee 10 kilometrin päässä Espoon keskuksesta luoteeseen ja noin 30 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Turunväylällä on alueen kohdalla Histan eritasoliittymä.

1400 hehtaarin kaava-alueesta Espoon kaupunki omistaa noin 360 hehtaaria ja Hista-maatalousyhtymä noin 250 hehtaaria. Yksityisiä maanomistajia on noin 300 ja asukkaita 1.1.2007 oli 800[1].

Rakennussuunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1400 hehtaarin kokoiselle alueelle Histaan suunnitellaan energiatehokasta, yhteisöllistä, vapaa-ajan viettoa tukevaa uutta kaupunginosaa pääkaupunkiseudun väestönkasvun tarpeisiin. Suunnittelussa painotetaan erityisesti monipuolisia ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia luonnossa ja kulttuuri- ja maisemaperinteiden säilyttämistä sekä ekologisten energiaratkaisujen hyödyntämistä kuten kalliolämpöä. Histan kartanon lähelle sijoittuisivat julkiset ja kaupalliset sekä liikenteelliset vapaa-ajan palvelut asukkaille ja siellä vieraileville. Histan kartanon vapaa-ajankeskuksen on tarkoitus palvella ja tukea Nuuksion erämaa-aluetta.

OPUS-hanke kehitti yhteistyössä Espoon kanssa Histan rakennushanketta varten Histan keskustelufoorumin, joka toimii alueen sähköisenä kohtaamispaikkana. Foorumin tarkoituksena on välittää tietoa alueen suunnittelusta ja osallistaa asukkaita mukaan asuinympäristön suunnitteluun. OPUS eli Oppiva kaupunkisuunnittelu ja asumisen arki on Teknillisen korkeakoulun tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää ja tutkia kaupunkisuunnitteluprosesseja ja eri osapuolten vuorovaikutusta oppimista tukevien menetelmien avulla.

Histan eteläisen osan Nupurinkartanon rakentaminen alkaa vuonna 2009. Alueen suunnittelun tavoitteena on, että asuinalueen kaikissa kortteleissa toteutetaan jokin asukkaan toiveita vastaava asia, joka liittyy esimerkiksi rakennukseen, piha-alueeseen tai asumiseen. Asuinalueella sijaitseva Nupurin tilan päärakennus suojellaan ja se kunnostetaan aluetta palvelevaan käyttöön. Nupurinkartanon asuinalueesta tulee Suomen ensimmäinen kalliolämpöön liitettävä asuinalue, jonka lämpöpumpuissa käytetään vain vihreää sähköä ja asunnot ovat matalaenergiataloja. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat: YIT, Fortum ja Uponor.

Kaavoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaavan kokoukseen 13.12.2010. 18 valtuutettua jätti eriävän mielipiteen. Espoon poliittiset ryhmät ovat sopineet keskenään, että asemakaavoitus ja rakentaminen käynnistetään, kun Espoon ja Lohjan välille suunniteltu rata on kirjattu Helsingin seudun liikennejärjestelmään. Espoon kaupunginhallitus esittää 14.12.2010, että rataa aikaistettaisiin suunnitelmassa toteutettavaksi vuosina 2020-2035.

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Hista-Siikajärvi-Nupurin osayleiskaavaehdotusta kokouksessaan 16. kerran 10.6.2009 ja jätti ehdotuksen yksimielisesti pöydälle. Ehdotusta käsitellään syksyn ensimmäisessä kokouksessa 2.9.2009. Asian eteneminen vaatii ratkaisut raidesuunnittelusta ja alueen luontoarvoista.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Nupurinkartanon asemakaavan kokouksessaan 23.2.2009.

Espoon kaupunginhallitus on 9.10.2001 hyväksynyt Hista-Siikajärvi-Nupuri-osayleiskaava-alueen tavoiteohjelman ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Alue kuuluu 2002–2005 kaavoitusohjelmaan sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan 16.6.2005 hyväksymään kaavoitusohjelmaan 2005–2009. Koko alue on alustavasti suunniteltu valmistuvaksi vaiheittain vuoteen 2030 mennessä.

Historia ja taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hista-nimi on peräisin 1500-luvulta Histan tilan toisen omistajan talonpoika Jaakko Laurinpojan nimessään käyttämästä sanasta Hista. Kaikki tilan omistajat tiedetään vuodesta 1540 lähtien, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa määräsi pidettäväksi maakirjat maanomistajien verottamista varten. Vuonna 1641 Kustaa II Aadolfin kuuluisa sotapäällikkö Gustav Horn hankki tilan ja kolme muutakin itselleen rälssiksi ja yhdisti ne omistamaansa Espoonkartanoon. Tuona aikana Histalla toimi mylly ja saha, joka on antanut nimen tilan alueella olevalle Sahajärvelle (ruots. Kvarnträsk).

Hista toimi suurkartanon lampuotitilana vuoteen 1833, jonka jälkeen Hista muotoutui kartanoksi. Silloin Espoon kirkkoherra Ezekiel Hilden osti Histan ja kolme muuta rekisteritilaa irti Espoonkartanosta. Hilden kuoli samana vuonna, mutta hänen leskensä poikineen pystytti uuden päärakennuksen nykyiseen paikkaansa. Rakennus on kuitenkin purettu jostain syystä ja nykyinen Histan kartanorakennus on rakennettu vuosina 1880-1900. Hildenin ja seuraavien omistajien aikana raivattiin 50 hehtaaria uutta peltoa, samalla kartanolle annettiin uusi ruotsalainen nimi Nygård.

Vuosina 1833–1885 Histan tilan omistajina oli useita eri aatelissukuja: Hilden, von Essen, Aschan ja Evenius. Vuonna 1843 tilalla pidettiin historiasta tunnetut kaksoishäät, joihin herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen osallistui.[2] Häissä oli morsiamina silloisen omistajan, suomalainen papin ja herännäisyysliikkeen vaikuttajan Carl Gustaf von Essenin lähisukulaiset.

Vuonna 1885 suurmaanomistaja Jacob Vavulin hankki tilan ja maita Nuuksiosta ja häneltä Histan kartano siirtyi 1904 Ihamuotila-suvun omistukseen fil. maist. Artturi Ihamuotilalle. Tilan pinta-ala oli silloin noin 1 200 ha. Hän muutti tilan nimen alkuperäiseksi Histaksi ja Nygårg nimi lakkasi olemasta. Artturi Ihamuotila perusti tilan maille Espoon ensimmäisen suomalaisen kansakoulun. Hän kuoli jo 35-vuotiaana ja kartano velkoineen jäi hänen vaimolleen Hilda Ihamuotilan harteille. Hän myi maata lähes 300 hehtaaria ensimmäisen maailmansodan aikana. Hilda Ihamuotila jatkoi miehensä kulttuurityötä ja rahoitti kansakoulun toimintaa aina vuoteen 1926 saakka, jolloin Espoon kunta otti koulun hoidettavakseen. Nuuksion ala-aste toimii nyt 1950-luvulla uusitussa rakennuksessa. Sotien jälkeen syntyivät omakotitaloalueet, Siikajärvi, Kotimäki ja Kolmiranta.

Hilda Ihamuotila siirsi kartanon vuonna 1933 ainoalle lapselleen Veikko Artturi Ihamuotilalle. Tänä aikana tilaa kehitettiin mm. salaojittamalla kaikki pellot pääosin jo 1930-luvulla. Kartanossa oli yli 50-päinen lypsykarja. Histasta muodostui harjoittelutila, jossa kymmenet agronomit ja kotitalousopettajat hankkivat käytännön kokemuksensa. Nykyisin kartanon päätuotantosuuntana on erikoiskasvien viljely mm. siementuotantoa varten sekä metsätalous.

Vuonna 1961 Histan tilasta muodostettiin maatalousyhtymä, jonka osakkaina olivat Veikko Artturi Ihamuotilan lisäksi hänen neljä lastaan, jotka hänen kuolemansa (v. 1979) jälkeen jäivät tilan omistajiksi. Vuonna 2000 omistus siirtyi seuraavalle sukupolvelle. Histan maita on kuluneen 20 vuoden aikana myyty Espoon kaupungille noin 250 hehtaaria.

Histan kartanon mailla Nupurintiellä sijaitsee vuonna 1936 rakennettu nuorisoseuran talo Honkamaja. Vuonna 2008 Honkamajalla esitettiin herännäisyyden historiaan liittyvä musiikkinäytelmä Histan häät. Professori Heikki Ylikangas kirjoitti tekstin näytelmään Espoon 550-vuotisjuhliin ja sen toteuttivat Espoon Kaupunginteatteri ja Musiikkiteatteri Tapiola yhteistuotantona. Ohjaajana oli Jussi Helminen ja pääroolissa Paavo Ruotsalaisena näyttelijä Taisto Reimaluoto. Katselijoille tarjottiin näytelmän aikana hääateria. Histan häät nähdään vuonna 2009 uudelleen Lapuan tuomiokirkossa, eli näytelmän tapahtumien aikaisessa Nils Gustav Malmbergin kotikirkossa. Ensi-ilta on 26.6.2009 ja esityksiä on yhteensä kuusi.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Histan luonto on vanhaa järviylänköä, jossa maisemat ovat vaihtelevia ja korkeuserot suuria. Alueella on useita järviä ja lampia, kuten Heinäslampi, Vuohilampi, Pitkänen, Kivilampi, Nupurinjärvi sekä osittain alueella sijaitsevat Sahajärvi ja Siikajärvi. Alue on monimuotoista kallioista metsää, rinteitä, lehtipuuvyöhykkeitä, lehtolaikkuja, pähkinäpensaslehto ja pienvesistöjen ranta-alueiden reheviä lehtoja.

Histassa korkeuserojen vaihtelut vaikuttavat siihen, että vuodenajat erottuvat toisistaan selkeästi.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisärakentamisen edellytyksenä on tehokas ja kattava joukkoliikenne sekä turvallinen kevyen liikenteen verkoston rakentaminen. Rakentamisen alkaessa Histasta on tiivis bussiyhteys Espoon keskukseen. Myöhemmässä vaiheessa Histaan tulee mahdollisesti oma rautatieasema. Alueen palvelut ovat kevyen liikenteen väylien varrella.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 60.25129072°N, 24.562681°E