Westend

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Espoon kaupunginosasta. West End on Lontoon kaupunginosa. Nimien Westend ja West End muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Westend
Westend
Kaupungin kartta, jossa Westend korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Westend korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Tapiola
Kaupunginosa nro 13[1]
Pinta-ala 8,4 km² [2]
Väkiluku 3 117 [3]  
Osa-alueet Hanasaari
Karhusaari
Korkeasaari
Käärmesaari
Linholm
Mäenrinne
Niittysaaret
Småholm
Tvijälp
Varsasaari
Vehksaari
Westendinkulma
Westendinpuisto
Postinumerot 02160
Lähialueet Haukilahti, Niittykumpu, Otaniemi, Tapiola

Westend on Etelä-Espoossa sijaitseva Espoon kaupunginosa merenrannalla. Alue sijaitsee noin kilometrin päässä Tapiolasta ja noin 10 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Westendistä on hyvät yhteydet Helsinkiin Länsiväylää pitkin. Westend on tunnettu vauraista asukkaistaan. Se on Suomen suurituloisin postinumeroalue[4], ja se kuuluu Espoon halutuimpiin arvoasuntoalueisiin[5].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella sijaitsi aikoinaan Hirbölen kylä. Myöhemmin Hirböle-nimelle muodostettiin suomenkielinen vastine Hiirala. Hiirala-nimitys on jäänyt elämään muun muassa kadunnimissä (Hiiralantie). Westendin ja Haukilahden rajalla on ensimmäisen maailmansodan aikaiseen linnoitusketjuun kuuluvia juoksuhautoja.

Westendin alueen omisti ja kaavoitutti Hagalundin kartanon isäntä, lääketieteen lisensiaatti ja tennismestari Arne Grahn,[6] jonka mukaan on nimetty puistotie. Kaavoitustyön teki Ragnar Gustafsson vuonna 1934.[7] Westendin katuverkko on nykyisinkin lähes identtinen Gustafssonin 1930-luvun kaavan kanssa. Westendin uudisrakentaminen on paljolti edennyt vanhaa rakennuskantaa purkamalla jolloin alkuperäinen kaava on säilynyt.

Westendin kehitys liittyy läheisesti yhteen sen pohjoispuolelle rakennetun Tapiolan puutarhakaupungin synnyn kanssa. Grahn teetti vuonna 1945 Otto-Iivari Meurmanilla vastaavanlaisen suunnitelman Hagalundin maille rakennettavaksi n. 12 000 asukkaan "kaupungiksi" ja 1950-luvun alussa hän myi alueen Väestöliitolle, joka osti sen perustettavan säätiön (Asuntosäätiö) lukuun. Westendin rakenne perustui Meurmanin ideaaliin englantilaisesta puutarhakaupungista kun taas Tapiolaa alettiin kehittää Asuntosäätiön johtajan Heikki von Hertzenin ja nuoremman arkkitehtipolven (Aarne Ervi, Viljo Revell, Markus Tavio) johdolla kohti uudenlaista kaupunkinäkemystä.

Westendin aluetta rakennettiin 1930-luvulta lähtien. Grahn rakennutti kaksikenttäisen Westendin tennishallin johon liittyi 8 massaulkokenttää.[8] Halli toimi Helsingin Olympialaisten 1952 miekkailun kisapaikkana. Grahn möi hallin 1949 Maataloustuottajien Keskusliitolle, jolla se oli mm. koulutuskäytössä. Olympialaisten jälkeen valmistui MTK:n koulutuskeskus ja Tennishalli palautui alkuperäiseen käyttöönsä. 1960-luvun lopussa tennishalli oli Espoon kauppalan kansakoulukäytössä. Halli paloi vuonna 1967.[6] 1970-luvulla alueelle kertyi varakkaampaa väkeä, ja nykyisin Westend on yksi Suomen kalleimmista asuma-alueista.

Kylpylähotellihanke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Westendin uimarannan ja Länsiväylän väliin jäävälle alueelle, osin entiselle huoltoasematontille suunnitellaan kylpylähotellia, jonka hotelliosa olisi 18-kerroksinen torni. Hotellin nimeksi ollaan suunniteltu Marriot Westend Helsinki. Yleinen uimaranta jää nykyiseen käyttöönsä. Hotellin ja meren välin jää varaus Espoon merenrantoja kiertävälle rantaraitille.[9][10] Kaavamuutos hotellia varten tehtiin vuonna 2009 ja sen rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2012, jonka jälkeen hotellin avaamisen olisi tarkoitus tapahtua vuonna 2014.[11] Hanke kylpylähotellin rakennuttamisesta on viivästynyt, sillä marraskuussa 2013 missinäkin tunnettu Heini Wathén kanteli hankkeesta Euroopan komissiolle. Hänen mukaansa kongressikeskuksen saapuminen suunnittellulle paikalleen rikkoisi Euroopan unionin luontodirektiiviä.[12]

Tunnettuja westendläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.espoo.fi/download/noname/%7B93C01BB3-655D-43CC-8985-F650B5842D65%7D/30523
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2013/2014 (PDF) (Sivu 2) 11.4.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 28.8.2014.
  4. Honkanen, Veera: Suomen rikkaat ja köyhät asuvat Espoossa 7.7.2014. Taloussanomat. Viitattu 28.8.2014.
  5. Arvoasuntokatsaus 2012 3.5.2012. Huoneistokeskus. Viitattu 28.8.2014.
  6. a b Rahikainen, Lauri: Kauan, kauan, kauan, sitten Otaniemessä, Polyteekkari 7/2002
  7. Katsaus Westendin historiaan (s. 3) Viitattu 28.4.2013.
  8. http://www.marsky.fi/eu/megaevents/MESSUHALLI.htm
  9. Espoo varasi Westendistä tontin kylpylähotellille. Helsingin Sanomat 13.6.2007 A12 HS Arkisto (maksullinen)
  10. Westendin kylpylähotellin soveltuvuus alueelle tutkitaan , Helsingin Sanomat 31.1.2008, HS Arkisto, maksullinen
  11. Ultivista: Marriott kongressi- ja kylpylähotelli Westendiin
  12. Westendin tornihotellista kantelu Euroopan komissiolle
  13. Näin hulppeasti tunnetut suomalaiset asuvat Iltasanomat.fi. 15.7.2012. Sanoma Media Finland. Viitattu 19.7.2014.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Espoon Kaupunginmuseon julkaisu: Westend Huvilakaupunki

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Westend.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.