Leppävaara

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Leppävaara
Alberga
Kaupungin kartta, jossa Leppävaara korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Leppävaara korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Leppävaara
Kaupunginosa nro 51[1]
Pinta-ala 6,4 km² [2]
Väkiluku 28 448 [3]  
Osa-alueet Mäkkylä, Säteri, Vallikallio, Perkkaa, Vermo, Puustellinmäki, Veräjäpelto
Postinumerot 02600, 02650
Lähialueet Karakallio, Lintuvaara, Kilo, Laajalahti
Näkymä Turuntielle ja kauppakeskus Gallerialle päin.
Uutta Etelä-Leppävaaran aluetta.
Kauppakeskus Gallerian sisäänkäynti.

Leppävaara (ruots. Alberga) on kaupunginosa itäisessä Espoossa lähellä Helsingin rajaa. Leppävaaran naapurikaupunginosia ovat Karakallio, Kilo, Lintuvaara ja Laajalahti. Suur-Leppävaara on asukasluvultaan Espoon suurin suuralue ja Leppävaaran alueen keskus.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävaarassa sijaitsevat vanhat Albergan ja Leppävaaran kartanot. Lähellä on myös Kilon kartano.

Sen jälkeen, kun rantarata Helsingistä Turkuun vuonna 1903 valmistui, Leppävaara alkoi kehittyä huvilaesikaupunkina. Pääosa asutuksesta oli rautatien pohjoispuolella, eteläpuoli oli edelleen suurimmaksi osaksi maatalouskäytössä. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Leppävaaran alueelle rakennettiin Krepost Sveaborgiin liittyneitä Helsingin puolustusasemia, joista on vielä jäännöksiä maastossa. Leppävaara muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi vuonna 1921, ja sellaisena se pysyi siihen saakka, kunnes kaikki sellaiset vuoden 1956 alussa lakkautettiin. 1960-luvun alussa suunniteltiin Leppävaaran, samoin kuin Tapiolankin erottamista Espoosta kauppalaksi, mutta suunnitelmat hylättiin, kun Espoo vuoden 1963 alussa muodostettiin kokonaisuudessaan kauppalaksi.

Jo Eliel Saarisen Suur-Helsinki-suunnitelmassa vuodelta 1918 ehdotettiin Leppävaaran rautatieaseman ympärille huomattavan laajaa rakentamista. Varsinkin rautatien eteläpuolinen alue pysyi kuitenkin harvaan rakennettuna 1990-luvulle saakka. Alueen kaavoitusta hidastivat erityisesti kuntien väliset erimielisyydet, sillä laaja osa alueesta oli pitkään Helsingin kaupungin omistuksessa, vaikka sijaitsikin Espoon alueella.

Leppävaaraan avattiin 4. marraskuuta 1971 Suomen ensimmäinen automarket, Rake Oy:n ja Osuusliike Elannon ja muiden liikkeiden muodostama Maxi-Market. Arkkitehtitoimisto Toivo Korhosen suunnittelema rakennus oli 130 metriä pitkä, 80 metriä leveä, kerrosalaltaan 15 800 neliömetriä ja tilavuudeltaan 95 000 kuutiometriä. Rakennus purettiin uuden kauppakeskus Sellon 2. vaiheen tieltä vuonna 2003, ja Maxi ehti noin vuoden verran olla kauppakeskus Sellon 1. vaiheessa, kunnes Elannon lopetettua sen paikalla jatkoi HOK-Elannon Prisma.

Liikenteen solmukohta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävaara on merkittävä liikenteen solmukohta. Se sijaitsee paikalla, jossa Kehä I ylittää Helsingistä Turkuun johtavan rantaradan, jonka alkuosa Helsingistä Leppävaaran asemalle saakka on nykyisin rakennettu kaupunkiradaksi. Aivan rautatien vieressä kulkee Leppävaaran kautta myös seututie 110 eli Turuntie, joka nimensä mukaisesti on osa vanhaa Turkuun johtava maantietä. Nykyinen Turunväylä eli valtatie 1 kulkee moottoritienä Leppävaaran ohi noin kaksi kilometriä etelämpänä. Leppävaaran asemalla pysähtyvät lähijunat A, E, L, S, U ja Y. Radan pohjoispuolella sijaitsee Gallerian kauppakeskus ja eteläpuolelle valmistui vuonna 2005 suuri kauppakeskus Sello entisen Maxi-Marketin tilalle. Kehä I ja Turun moottoritie aiheuttavat Leppävaaraan melu- ja saastehaittoja.

Oppilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruskoulujen sekä lukion lisäksi Leppävaarassa on Metropolian teknillisiä linjoja ja Laurea-ammattikorkeakoulu sekä työväenopisto. Omnian ammattiopiston Leppävaaran toimipisteessä voi opiskella metalli- ja sähköaloilla. Vuosina 2010 ja 2011 rakennettujen uusien ja saneerattujen vanhojen tilojen myötä Leppävaarassa voi opiskella merkonomiksi, datanomiksi ja LVI-asentajaksi uusissa opetustiloissa. Tapiolan kelloseppäkoulu muutti Leppävaaran vanhaan kirjastoon. Musiikkiopisto Juvenalia sijaitsee nykyään kauppakeskus Sellon yhteydessä.

Puustellinmäessä sijaitsee valtakunnallinen erityisoppilaitos, koulutus- ja kehittämiskeskus Arlainstituutti.

Kulttuuritarjonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Leppävaarassa sijaitseva Sellosali tarjoaa erilaista kulttuuritarjontaa laidasta laitaan. Ohjelmistossa on niin klassisen kuin populaarimusiikin konsertteja, näyttelyitä, elokuvaesityksiä kuin lastentapahtumiakin. Aivan Sellosalin naapurissa sijaitsee Sellon kirjasto, joka on kävijämäärältään pääkaupunkiseudun vilkkain.[4] Normaalien kirjastopalveluiden lisäksi siellä järjestetään myös erilaisia näyttelyitä ja tapahtumia.

Kauppakeskuksen länsipuolelle valmistui lokakuussa 2008 Sello Rex -niminen vapaa-ajan kompleksi, johon kuuluu 6-salinen noin 800 paikan elokuvateatterikokonaisuus sekä 14-ratainen keilahalli ja lukuisia ravintoloita.

Leppävaarassa järjestetään vuosittain syyskuussa Leppävaaraviikot-niminen asukastapahtuma, jonka järjestäjinä toimivat paikalliset yhdistykset.

Urheilutarjonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävaara tarjoaa erittäin kattavat urheilu- ja liikuntapalvelut. Rautatien pohjoispuolella on Leppävaaran urheilupuisto, josta löytyy mm. yleisurheilustadion, jossa on järjestetty mm. vammaisten yleisurheilun avoimet EM-kisat vuonna 2005. Lisäksi puistossa on jalkapallokenttiä, hiihtostadion, kuntorata, jäähalli kahdella kaukalolla, uimahalli yms. Radan eteläpuolella on yksi Suomen suurimmista golfharjoittelupaikoista, jossa järjestetään kesäisin myös greencard-kursseja. Vermon ravirata on Suomen merkittävimpiä raviratoja.

Sisäinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävaaran osa-alueita ovat mm. Mäkkylä, Säteri, Vallikallio, Perkkaa, Vermo, Puustellinmäki ja Veräjäpelto. Leppävaaran kaupunkikeskuksen läpi kulkeva rautatie jakaa alueen Pohjois- ja Etelä-Leppävaaraksi. Pohjois-Leppävaara on pääosin 80-luvulla rakennettu alue. Etelä-Leppävaara alkoi kehittyä vasta 90-luvun loppupuolella vanhan Maxin ympärille. Etelä-Leppävaaraa on rakennettu varsin nopeassa tahdissa ja siitä on lyhyessä ajassa kehittynyt viihtyisä moderni kaupunkikeskusta-alue.

Postinumerot: Etelä-Leppävaara 02600 ja Pohjois-Leppävaara 02650. Postitoimisto sijaitsi aiemmin Pohjois-Leppävaarassa kauppakeskus Galleriassa, mutta muutti Etelä-Leppävaaraan kauppakeskus Selloon sen avauduttua syksyllä 2005. Ennen Galleriaa se sijaitsi vanhassa Maxissa.

Korkeat rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävaarassa on kolme tornitaloa. Suomen kolmanneksi korkeimman liikerakennuksen Panorama Towerin omistaa Keskinäinen vakuutusyhtiö Varma. Talo valmistui maaliskuussa 2008. Torni on 17-kerroksinen ja 76 metriä korkea.lähde? Leppävaaran torni on 21-kerroksinen ja 70 metriä korkea.lähde? Asuintorni valmistui syksyllä 2010. Kolmas tornitalo Sellonhuippu valmistui lokakuussa 2011. Sellonhuipussa on 17 kerrosta ja korkeutta 61 mlähde?. Torniin tulee vuokra-asuntoja.

Suuret tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävaaran urheilupuistossa järjestettiin 4.–6. heinäkuuta 2008 Herättäjäjuhlat. Ulkona pidettyyn tapahtumaan osallistui 37 000 henkeä.lähde?

Kalevan kisat järjestettiin Leppävaaran urheilupuiston stadionilla 31. heinäkuuta – 2. elokuuta 2009. Kisat olivat kolmen seuran Esbo IF:n, Espoon Tapioiden ja Leppävaaran Sisun yhteisesti järjestämät. Kisavalmisteluissa olivat mukana myös Espoon kaupunki ja Suomen Urheiluliitto.

Kivenlahti Rock on vuosittain kesäkuussa järjestettävä rock-tapahtuma, jonka yhteydessä järjestetään lapsille tarkoitettu Pikkukivi Rokki ilmaistapahtuma.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Viitattu 23.10.2014.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2013/2014 (PDF) (Sivu 2) 11.4.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 24.10.2014.
  4. Sellon kirjastossa yli miljoona kävijää viime vuonna Metro.fi. 4.4.2013. Viitattu 12.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 60°13′N, 24°49′E