Ruoholahti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruoholahti
Gräsviken
Kaupungin kartta, jossa Ruoholahti korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Ruoholahti korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 201
Pinta-ala 0,66 km² 
Väkiluku 3 004 (1.1.2013) 
Väestötiheys 4855 as./km²
Osa-alueet on itse osa Länsisataman kaupunginosaa
Postinumerot 00180
Lähialueet Lapinlahti, Kamppi, Jätkäsaari, Lauttasaari

Ruoholahti (ruots. Gräsviken) on Helsingin 20. kaupunginosaan eli Länsisatamaan kuuluva osa-alue eteläisessä kantakaupungissa. Merellinen Ruoholahti sjaitsee Kampin länsipuolella ja Lauttasaaren itäpuolella. Hallinnollisesti Ruoholahti kuuluu Kampinmalmin peruspiiriin ja Eteläiseen suurpiiriin. Ruoholahti on pääosin entistä teollisuus- ja sataman varastoaluetta, joka rakennettiin 1990-luvulla asuinalueeksi. Itämerenkadun pohjoispuolisissa kortteleissa on toimistorakennuksia.

Helsingin keskustan pääasialliset liikenneyhteydet länteen Hangon ja Turun (Kehä II:n kautta) suuntiin kulkevat Ruoholahden kautta; Länsiväylä alkaa Ruoholahdesta. Myös Porkkalankadun kautta pääsee Lauttasaareen ja sieltä edelleen Länsiväylälle. Ruoholahdessa on myös Helsingin metron läntinen pääteasema.

Asukkaita Ruoholahden osa-alueella on 3 204 (1.1.2008) ja työpaikkoja 9 499 (31.12.2005).[1]

Ruoholahden sanomat (ennen nimellä Kanavan sanomat) on Ruoholahden kaupunginosan lehti.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavarasatama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoholahden rakentaminen liittyy suurelta osin Länsisataman kehitysvaiheisiin. 1910-luvulta lähtien alueella yhdistettiin täytemaalla mantereeseen Salmisaari (josta ennen käytettiin myös nimeä Tammasaari) ja Kellosaari, samoin etelämpänä Eiran vieressä sijainneet Munkkisaari ja Hernesaari. Niiden ja Ruoholahden välissä sijainneet Jätkäsaari, Hietasaari ja Saukko taas yhdistettiin yhdeksi suureksi, leveän sillan mantereeseen yhdistämäksi saareksi. Myöhemmin myös sen ja mantereen välisestä salmesta osa täytettiin, mutta sen paikalle on nyttemmin rakennettu Ruoholahden kanava. Saaret olivat tätä ennen lähinnä huvilakäytössä, mutta enää niistä ei ole jäljellä muuta kuin jokunen kadunnimi.

Uuden alueen pääasiallinen tarkoitus oli toimia uuden, sittemmin Länsisatamana tunnetun tavarasataman perustana. 1940-luvulla sataman viereen kasvoi pieni teollisuusalue, jonka merkittävimmät rakennukset olivat Nokian Kaapelitehdas ja Alkon pääkonttori. Uuteen Salmisaaren hiilisatamaan saapui ensimmäisenä laivana suomalainen S/S Arkadia 2. syyskuuta 1952. 1960-luvulla Länsiväylä rakennettiin yhdistämään Ruoholahti Lauttasaaren kautta Espooseen.

Uudisrakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muutos merkittäväksi asuinalueeksi on kuitenkin jo edessä. Suuri osa Ruoholahdesta muuttui työmaaksi jo vuonna 1991: vanhat makasiinit purettiin ja tilalle rakennettiin asuintaloja ja toimistotiloja. Ensimmäiset asukkaat muuttivat uudelle asuinalueelle loka-marraskuun vaihteessa vuonna 1992. Helsingin metro ulotettiin Kampista Ruoholahteen vuonna 1993, ja Kaapelitehdas muutettiin tehtaasta monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi.

Vuonna 1998 työn ensimmäinen vaihe oli ohi, mutta erityisesti toimistojen rakentaminen jatkui edelleen. Ruoholahteen valmistui muun muassa High Tech Centeriksi nimetty teknologiayrityshautomo, ja Nokian toimistotaloja. Kuuluisa Lepakkoluola purettiin 1999. Vuonna 2002 entinen Alkon pullotuskeskus avasi uudelleen ovensa nimellä Kauppakeskus Ruoholahti. Vanhasta Alkon tehtaasta tuli vuonna 2004 osaksi Altian pääkonttori (Salmisaarenranta 7) ja toiselta osaltaan Helsingin oikeustalo (Porkkalankatu 13), jonne Helsingin käräjäoikeus muutti Länsi-Pasilasta. Kesäkuussa 2011 valmistui Jätkäsaaren ja Kellosaaren alueen yhdistävä Crusellinsilta, joka on suunniteltu sekä kevyen että raskaan liikenteen käyttöön. Salmisaaren voimalan hiilikasojen tilalle valmistui Technopolis-yritysalue vuoden 2008 lopulla sekä liikuntapalveluja tarjoava Salmisaaren liikuntakeskuksen rakennus. Alueen ympäristöön rakennetaan viihtyisiä puistoja sekä tunneli Länsiväylän alitse, josta alkaa Lapinlahden sairaalan ulkoilualueelle johtava puistopromenadi.

Ruoholahden toimitila- ja asuntorakentamisen myötä Länsisatama siirtyi käytännössä Jätkäsaaren puolelle olkoonkin, että Salmisaaren voimalaitokselle yhä toisinaan tuodaankin hiilikuljetuksia laivalla. Nyttemmin suurin osa Länsisataman toiminnoista on siirtynyt Vuosaaren satamaan.

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoholahden kanava

Ruoholahtea on mainostettu merellisenä kaupunginosana. Tämän imagon voimistamiseksi alueen halki kaivettiin Ruoholahden kanava luomaan merellistä henkeä. Raikkaalla meri-ilmalla on toki toinenkin puolensa: talvella alueelle saattaa puhaltaa kylmänkostea hyytävä viima.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoholahti on metron läntinen päätepysäkki. Ruoholahteen on hyvät kulkuyhteydet monista paikoista: Lauttasaaresta ja Espoosta tulevat linjat pysähtyvät Porkkalankadulla. Raitiovaunu 8 kulkee Itämerenkatua Crusellinsillan kautta Jätkäsaareen. Bussilinja 15 liikennöi ruuhka-aikoina Ruoholahden metroaseman ja Salmisaarenrannan toimistotalojen välillä. Lähelle kulkee myös raitiolinjat 6 ja 9 Länsisatamaan.

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakenteilla oleva länsimetro jatkaa metron Ruoholahdesta Matinkylään.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsinki alueittain Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilasto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruoholahti.