Vallila
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 22 | ||
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 1,30 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 7 773 (1.1.2010)[1] | ||
| - Väestötiheys | 5 979/km² | ||
| Postinumerot | 00510, 00550 | ||
| Osa-alueet | - | ||
| Lähialueet | Sörnäinen, Alppiharju, Pasila, Hermanni, Toukola, Kumpula | ||
Vallila (ruots. Vallgård) on pohjoisimpia Helsingin kantakaupunkiin kuuluvia kaupunginosia. Vallilan pohjoispuolelle jää Kumpula, eteläpuolelle Alppiharju, itäpuolelle Hermanni ja länsipuolelle Pasila. Rajana Hermannia vastaan on Hämeentie, Alppiharjua vastaan Aleksis Kiven katu. Vallilan ja Kumpulan rajalla on leveä viheralue, jossa aivan Vallilan kerrostaloalueen vieressä on myös siirtolapuutarha. Vallilan kautta kulkevia vilkasliikenteisiä liikenneväyliä ovat myös Mäkelänkatu, Sturenkatu ja Teollisuuskatu. Vallilassa on asukkaita noin 7 800 (1.1.2010).[1]
Vallila on suurelta osin kerrostaloaluetta, mutta siellä on myös 1910-luvulla rakennettu pientaloalue, Puu-Vallila. Se oli pitkään purku-uhan alaisena, mutta kunnostettiin 1980-luvulla.
Vallilan eteläosa vanhan Sörnäisten satamaradan molemmin puolin rakennettiin 1900-luvun alussa teollisuusalueeksi. Suurin siellä sijainnut teollisuuslaitos oli VR:n Pasilan konepaja, joka siis nimestään huolimatta sijaitsi Vallilan puolella. Satamarata siirrettiin 1960-luvulla kulkemaan Vallilan pohjoispuolitse, ja sen jälkeen vanhan satamaradan varsilla olleet teollisuusrakennukset on vähitellen purettu tai muutettu toimistorakennuksiksi. Nykyään siellä ovat muun muassa TeliaSoneran Suomen, SOK:n ja Osuuspankkikeskuksen pääkonttorit. Entiselle VR:n konepajan alueelle on viime vuosina alettu rakentaa uutta asuntoaluetta. Volvo-autoja maahantuoneen Oy Volvo-Auto Ab:n päätoimipaikka sijaitsi 1980-luvun lopulle saakka yhtiön rakennuttamassa, juuri ennen talvisotaa valmistuneessa kiinteistössä Sturenkadun varrella. Kyseinen rakennus on luokiteltu rakennushistoriallisesti arvokkaaksi ja on suojeltu.
Oppilaitoksista Vallilassa sijaitsevat Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, Helsingin tekniikan alan oppilaitos (Vallilan ammattikoulu) ja Mäkelänrinteen lukio. Myös Helsingin yliopistolla on toimitiloja Vallilassa Teollisuuskadulla. Vallilan näkyvimpiin rakennuksiin kuuluu Paavalinkirkko, joka sijaitsee viheralueen reunassa lähellä Hämeentien ja Sturenkadun risteystä. Julkisia palveluja Vallilassa ovat terveysasema, kirjasto ja alakoulu.
Liikenneyhteydet Vallilaan ovat hyvät: kaupunginosan kautta kulkee viisi raitiovaunulinjaa (1, 6, 7, 8 ja 9) ja noin 60 Helsingin sisäistä ja seudullista linja-autolinjaa. Lisäksi Sturenkadulta pääsee Lahdenväylän ja Tuusulanväylän kaukobusseihin ja Itäväylän kaukobusseihin.
Vallilan peruspiiri kattaa Vallilan kaupunginosan lisäksi viereisen Hermannin.[1] Peruspiirissä on asukkaita yhteensä 12 306 (1.1.2010).
Risto Jarvan menestyselokuva Mies, joka ei osannut sanoa ei kuvattiin lähes kokonaisuudessaan Vallilassa kesällä 1975.[2]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b c Helsinki alueittain 2011 (Vallilan peruspiiri PDF:n sivuilla 88-91) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 21.1.2013.
- ↑ Mies, joka ei osannut sanoa ei Elonet. Viitattu 12.3.2012.
Aiheesta muualla[muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vallila Wikimedia Commonsissa- YLE Elävä arkisto: Puu-Vallila pelastui purkamiselta
- YLE Elävä arkisto: Trä-Vallgård rustas upp
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta -
Puu-Vallilaa
-
Puu-Vallilaa
-
Puu-Vallila, talojen sisäpihoja.
-
Vallilantien ja Suvannontien risteys Kallion suunnasta.
-
-
Suomen suurimpia korttelipihoja. Pääsisäänkäynti Somerontieltä.
-
Suvannontie
-
-
Vallila, Hauhontie.
-
Mäkelänrinteen uintikeskus sisältä
-
Mäkelänrinteen uintikeskus
Koordinaatit:
