Tapaninvainio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tapaninvainio
Staffansslätten
Kaupungin kartta, jossa Tapaninvainio korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Tapaninvainio korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Koillinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 391
Pinta-ala 2,40 km² {{{pinta-ala-lähde}}}
Väkiluku 7 945 (1.1.2013) 
Väestötiheys 3330 as./km²
Osa-alueet on osa-alue Malmin peruspiirissä
Postinumerot 00780, 00781
Lähialueet Töyrynummi, Tapanila, Ylä-Malmi, Pukinmäki, Tuomarinkartano

Tapaninvainio (ruots. Staffansslätten) on vehreä pientalovaltainen asuinalue Pohjois-Helsingissä. Yhdessä Tapanilan kanssa se muodostaa Tapaninkylän kaupunginosan. Alueella asuu noin 8000 asukasta (Helsingin väestön ennakkotilasto vuodenvaihteessa 2010/2011). Työpaikkoja alue tarjosi 657:lle (31.12.2003).

Tapaninvainiolla on hyvät ulkoilumahdollisuudet Vantaanjoen ja Tuomarinkylän kartanon läheisyydessä. Alue sijaitsee Vantaanjoen itärannalla. Tapaninvainion pohjoispuolella kulkeva Tapaninkyläntie toimii rajana Suutarilan Töyrynummeen ja Siltamäkeen päin. Idässä Kotinummentien toisella puolella alkaa Tapanila. Etelässä naapureina ovat Ylä-Malmin ja Pukinmäen kaupunginosat.

Tapaninvainiosta on useita bussiyhteyksiä Helsingin keskustaan, Itäkeskukseen, Lentokentälle sekä Malmin ja Pukinmäen juna-asemille.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskeinen osa Tapaninvainion historiaa on Kapteenskan mäki, joka nykyään on alueen lasten suosittu leikki- ja ulkoilupaikka. Mäki on saanut nimensä venäläisen kapteenskan ja kreivittären Manfeja Multanovskajan mukaan. Kapteenskan rouva oli tuttu hahmo alueen asukkaille ja erityisesti monille lapsille, jotka muistavat tyylikkäästi pukeutuvan ja voimakastahtoisen naisen, tämän puhuvan papukaijan, ja usein lapset myös auttoivat rouvaa erilaisissa askareissa. Kapteenskan Mäellä sijaitsi Multanovskajan kartano, eläintalli, makeistehdas ja myös sodan aikana pommisuoja, Karhusuontien toisella puolella.

Kartano – alun perin Åsmuksen tilan päärakennus – purettiin lopulta pahasti rappeutuneena vuonna 1957. Sen kerrotaan kuuluneen pääkaupunkiseudun vanhimpiin puisiin rakennuksiin; rakennusvuotena mainitaan seinähirsiin tehtyjen merkintöjen mukaan 1811.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.