Siltamäki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Siltamäki
Brobacka
Helsingin kartta jossa Siltamäki korostettuna
Helsingin alueellinen jako
Kaupunginosa nro 401
Suurpiiri Koillinen suurpiiri
Pinta-ala 2,79 km²
Väestö
 - Väkiluku 7 687 (1.1.2013)
 - Väestötiheys 3000/km²
Postinumerot 00740
Osa-alueet On itse Suutarilan peruspiirin osa
Lähialueet Töyrynummi, Tapulikaupunki, Tammisto, Helsingin pitäjän kirkonkylä
Brobackan sillan holvikaarta.

Siltamäki (ruots. Brobacka) on Suutarilan peruspiirin osa-alue Koillis-Helsingissä, Keravanjoen rannalla, Vantaan rajalla.

Sen lähialueita ovat Helsingin puolella Töyrynummi ja Tapulikaupunki sekä Vantaan puolella Tammisto ja Helsingin pitäjän kirkonkylä.

Historia ja nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siltamäen aluetta kutsutaan yleisesti myös Siltamäki-Suutarilan alueeksi. Alueen varhaisimmat muinaislöydöt kertovat asutuksesta myöhäisemmältä kampakeraamiselta kaudelta, vuosilta 2500-2000 eaa. Vastapäätä Helsingin pitäjän kirkonkylää Keravanjoen toisella puolella sijaitseva Siltamäki on ollut vanhaa maanviljelysaluetta. Vuonna 1946 se liitettiin Helsinkiin, ja 1950-luvulta lähtien sinne on rakennettu pientaloalueita. Siltamäen keskeisimmän osan muodostaa kuitenkin 1970 -luvulla rakennettu kerrostalolähiö.

Nimi Siltamäki johtuu Malmilta alkavan Kirkonkyläntien päässä olevasta Keravanjoen ylittävästä Brobackan sillasta, joka nykyisin on vain kevyen liikenteen käytössä. Tämä museoitu holvisilta on rakennettu ilmeisesti vuonna 1890.[2] Aikaisemmat sillat ovat olleet puisia. Siltapaikka ollut olemassa ainakin 1700-luvun alkuvuosilta. Silta on kuulunut Helsingistä Hyrylän kautta Hämeenlinnaan kulkeneeseen vanhaan tiehen.

Siltamäen kaakkoispuolella sijaitsee Lestimäki, joka on ollut 1700-luvulla mestauspaikka. Silloin alue on ollut metsää kaukana kaupungista. Mestattavat kerättiin Töyrynummentien ja Kytöpolun risteyksen tuntumaan odottamaan vuoroaan. Ruumiit haudattiin Ödetsängeniin, Siltamäen ala-astetta vastapäätä olleelle hiekkakuoppa- ja peltoalueelle. [3]

Peltokyläntie 4:ssä sijaitsee Siltamäen palvelukoti. Sen päärakennus on valmistunut 1888 ja sen pihapiiri muistuttaa 1800-luvun lopun maatilaa. Siellä sijaitsee edelleen toiminnassa oleva hevostalli. Tila toimi pitkään köyhäinkotina. Siellä on toiminut myös kunnalliskoti, lastenkoti, mielisairasosasto (-1968), työlaitos, hoitokoti ja asuntola.[4][5]

Jalopeurantien ja Kaksostenpolun risteyksessä on Arvo Siikamäen tekemä alumiinipatsas Lepotauko 2 (1973).

Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siltamäki on yksi hienoimmista esimerkeistä 1970-luvun alun lähiörakentamisessa.[1] Siltamäen asemakaavan on laatinut ja rakennukset suunnitellut arkkitehti Pentti Ahola. Alue on säilynyt poikkeuksellisen hyvin pitkäjännitteisten asukkaiden, taloyhtiöiden ja isännöitsijän ansiosta. Lähiö on yleiskaavassa merkitty rakennustaiteellisesti arvokkaaksi alueeksi.lähde? Matalat kaksi- ja kolmikerroksiset elementtitalot valmistuivat vuosina 1968-74. Maasto on tasaista lukuun ottamatta lähiön ja Keravanjoen välissä olevaa kumpuilevaa rantapuistoa ja lounaassa sijaitsevaa Kauriinpuistoa. Kummut ovat lähiön rakentamisen aikana tehtyjä jätemäkiä.

Siltamäessä toimii Siltamäen nuorisoseura ry, jonka tarkoitus on herättää ja pitää vireillä alueen asukkaissa harrastusta itsekasvatukseen sekä määrätietoiseen toimintaan kotiseudun ja ihmiskunnan hyväksi. Toimintaa on etenkin lapsille ja nuorille. [6]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siltamäessä on oma ostoskeskus, jossa on päivittäistavaraliikkeen (K-market Kavaljeeri) lisäksi mm. uimahalli, apteekki, parturi-kampaamo, pizzeria (Pizzeria Abone), yksi pubi (Ravintola Rubiini), R-kioski jossa asiamiesposti, Fysikaalinen hoitolaitos, pieni kauneusstudio sekä pankkiautomaatti. Alueelta löytyy myös alueen asukasmäärään nähden Helsingin pienin kirjasto, Suutarilan kirjasto joka sijaitsee Suutarilan palvelukeskuksessa. Samassa palvelukeskuksessa sijaitsevat myös Suutarilan ala-aste, nuorisotalo, hammashoitola ja päiväkoti Seulanen. Viereisessä rakennuksessa sijaitsee Suutarilan terveyskeskus. Lähistöllä Vantaan puolella Tammiston ja Pakkalan kaupunginosien alueella Kehä III:n varrella on suuria kauppakeskuksia.

Kirkkoon kuuluvat asukkaat kuuluvat Malmin seurakuntaan. Siltamäessä on seurakuntakoti.

Alueella on myös muun muassa jalkapallo- ja tenniskentät (Siltamäen urheilupuistossa), ratagolf-rata sekä useita kävely- ja pyöräilyreittejä luonnossa.

Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siltamäen joukkoliikenneyhteydet perustuvat tiheään linja-autoilla ajettavaan runkoliikenteeseen (linjat 70 (Suutarila-Siltamäki-Malmi-Rautatientori), 70T (Suutarila-Siltamäki-Malmi-Töölö-Kamppi) ja 70V (Suutarila-Siltamäki-Käpylä-Rautatientori)) sekä liityntään Puistolan rautatieasemalle (75A Siltamäki-Puistola-Jakomäki), Malmin rautatieasemalle (77A Siltamäki-Malmi-Jakomäki) ja 577 (Tikkurilan rautatieasema-Jakomäki). Lisäksi Jouko-linja J70 (Suutarila-Malmin asema).

Tulevaisuudessa linja 70V korvataan linjalla 611, joka ajetaan Tikkurilan asemalle asti [7]

Siltamäki populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1969-1976 Mainostelevisiolla esitetty tv-sarja, kuvitteelliseen Katajamäen kaupunginosaan sijoittuva Naapurilähiö kuvattiin Siltamäen tuolloin uudessa lähiössä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsinki alueittain 2010 (PDF) Helsingin kaupunki Tietokeskus.
  2. Rytkönen, Timo: Siltaomaisuuden hallintaa Helsingissä (PDF) (Sivu 6) Puheenvuoro Kehto-foorumissa Kuopiossa. 3.10.2013. Kuntatekniikka.fi: KL-Kustannus. Viitattu 16.3.2014.
  3. Suutarilan Lestimäki
  4. Siltamäen palvelukoti
  5. Siltamäen palvelukodin historiaa
  6. http://www.siltamaennuorisoseura.fi/ Siltamäen Nuorisoseura ry
  7. http://www.helsinkikanava.fi/fi/asukasillat Ylipormestarin asukasilta Suutarilassa 9.4.2013 noin 40 min alusta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siltamäki.

Koordinaatit: 60.27498°N, 24.98907°E