Pasila
Wikipedia
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 17 | ||
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 4,29 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 8 127 (1.1.2004) | ||
| - Väestötiheys | 1 894/km² | ||
| Postinumerot | 00230, 00240, 00520 | ||
| Osa-alueet | Länsi-Pasila, Pohjois-Pasila, Itä-Pasila, Keski-Pasila | ||
| Lähialueet | Alppiharju, Taka-Töölö, Ruskeasuo, Laakso, Vallila, Kumpula, Käpylä, Oulunkylä, Haaga | ||
Pasila (ruots. Böle, ennen Fredriksberg, stadin slangiksi Fredika) on Helsingin keskeinen kaupunginosa, joka sijaitsee noin 3,5 km (junalla 3 km) keskustasta pohjoiseen. Pasila jaetaan neljään osa-alueeseen, jotka ovat Keski-Pasila, Itä-Pasila, Länsi-Pasila ja Pohjois-Pasila.
Pasilassa on asukkaita runsaat 8 000, joista Itä-Pasilassa 3 500 ja Länsi-Pasilassa 4 500. Työpaikkoja alueella on noin 25 000.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nimi
Pasila sai nimensä Iitissä 1848 syntyneeltä Carl Pasilalta. Hän hoiti vuosia palkka- eli vuokratilaa alueella vaimonsa Evan kanssa. He pitivät myös kauppaa keskellä kylää.
[muokkaa] Keski-Pasila
Pasilan halki kulkeva päärata avattiin vuonna 1862, ja siitä lähtien Keski-Pasila on ollut lähes täysin VR:n käytössä. Pasilan rautatieasema, matkustajamäärältään Suomen toiseksi suurin heti Helsingin rautatieaseman jälkeen, sijaitsee Keski-Pasilassa. Kaikki lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät nykyisin Pasilassa. Tällä on hajautettu päärautatieaseman ruuhkia. Rantarata Turun suuntaan erkanee pääradasta Pasilassa.
Pasilassa sijaitsee myös nykyään lähinnä satamia palveleva VR:n ratapiha. Vuosaaren sataman valmistuessa 2008 tavaraliikenne siirtyy pois Keski-Pasilasta. Suuri osa ratapihaa vapautuu tällöin muuhun käyttöön, alueelle on kaavoitettu tornitaloja asumiskäyttöön ja toimitiloiksi. Myös Suomen ensimmäisten pilvenpiirtäjien rakentamismahdollisuuksia Keski-Pasilaan on kartoitettu.
Keski-Pasilan pohjoispuolella on Hartwall Areena, jossa pelaa jääkiekkojoukkue Jokerit. Pohjoisosassa, osittain entisen kaatopaikan alueella, on myös laaja VR:n henkilöjunien varikkoalue. Ennen Areenan rakentamista ja VR:n laajennuksia tällä ns. Pikku-Pasilan alueella oli puutaloasutusta. Alueella oli viisi väljästi sijoitettua asuintaloa sekä entisen Fredriksbergin tilan rakennukset.
[muokkaa] Itä-Pasila
1970-luvun puolessa välissä entisen Mäkelän pienteollisuus- ja varastoalueen tilalle rakennettu Itä-Pasila on klassinen betonilähiö, mutta asuintalojen lisäksi siellä on myös paljon virasto- ja toimistotaloja.
Itä-Pasila on liikenneratkaisultaan samantapainen kuin Merihaka: jalankulku on omalla betonikannella katuverkon yläpuolella. Alue on tiiviisti rakennettu, ja rakennuskannassa on myös tornitaloja. Itäpuolella aluetta sivuaa vilkasliikenteinen Mäkelänkatu. Sen varrella ei Itä-Pasilan kohdalla ole rakennuksia, vaan katua reunustaa sitä huomattavasti korkeammalle pengerretty puisto.
Itä-Pasilan asuntorakentaminen tapahtui vuosina 1974–1978, jolloin alueella aikaisemmin olleet puiset varastorakennukset purettiin. Alueen vanhoista rakennuksista jäi jälkelle vain vanha Pasilan asemarakennus, joka siirrettiin lähelle toiseen paikkaan Rauhanasemaksi, sekä yksi VR:n henkilökunnan asuintalo, joka säilyi alueella vielä useita vuosia myöhemmin. Tilalle rakennettiin erikorkuisia betonielementtitaloja. 2000-luvulla lukuisia taloja on alettu peruskorjata. Joistakin taloista on löytynyt laajoja kosteusvaurioita rakentamisen heikon laadun vuoksi. Muutamia asuntotaloja on myös maalattu uuden värisiksi.
Liikenneyhteydet Itä-Pasilaan ovat erinomaiset, alueen länsilaidalla sijaitsee rautatieasema, asemalta kulkee useita poikittaisliikenteen bussilinjoja ja raitiolinja, Mäkelänkadulta alueen itälaidalta kulkee busseja parin minuutin välein keskustaan. Raitiotien ensimmäinen vaihe Itä-Pasilan läpi Pasilan rautatieasemalle valmistui vuonna 1976. Aliksi sinne liikennöi Kauppatorilta linja 2. Rataa jatkettiin Pasilan sillan yli Länsi-Pasilaan ja yhä Nordenskiöldinkadulle vuonna 1985, jolloin siitä muodostettiin nykyinen rengaslinja 7. Vuodesta 2008 lähtien Pasilaan liikennöi myös raitiolinja 9, joka kulkee Pasilan asemalta Kolmikulmaan.
Itä-Pasilassa sijaitsee useita tärkeitä virastoja ja laitoksia, kuten Messukeskus, Helsingin pääkirjasto, Helsingin hovioikeus, kunnille konsulttiapua antava Suunnittelukeskus, Tiehallinto, Destia, Maanmittaushallitus, Etelä-Suomen lääninhallitus, Eläketurvakeskus, AKAVA ja YTV. Kouluja alueella ovat ATK-instituutti ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu.
Suomen Messut osuuskunta aloitti muuton Mannerheimintien messuhalleilta Pasilaan tammikuun alussa 1975. Laajentuminen entisellä paikalla ei ollut enää mahdollista, joten oli muutettava Pasilaan. Ensimmäisten hallien kokonaispinta-ala oli 34 000 m2 ja ne saivat nimet J.K. Paasikiven halli ja U.K. Kekkosen halli. Ensimmäinen näyttely Pasilassa, Vene –75, avautui 6. helmikuuta 1975. Helsingin pääkirjasto avattiin Itä-Pasilassa 22. joulukuuta 1986. Arkkitehtitoimisto Kaarlo Leppäsen suunnitteleman rakennuksen kokonaiskerrosala on 10 208 m2 ja hyötypinta-ala 7 409 m2. Vanhaa Rikhardinkadun pääkirjastorakennusta Kaartinkaupungissa alettiin sen tyhjennyttyä saneerata.
[muokkaa] Länsi-Pasila
Ennen nykyisten kerros- ja toimistotalojen rakentamista Länsi-Pasilan keskiosassa oli puutalokaupunginosa jota kutsuttiin myös Puu-Pasilaksi. Puu-Pasila rakennettiin vuosina 1895–1905. Metsän kupeessa rinteessä sijaitseva Puu-Pasila muistutti ulkonäöltään ja rakennuskannaltaan Tampereen Pispalaa. Alueella asui pääasiassa työläisiä. Aluksi puutaloalue sijaitsi juuri ja juuri Helsingin kunnallisen rajan ulkopuolella Helsingin maalaiskunnan puolella ja järjestettiin vuonna 1906 taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, mutta jo vuonna 1912 se liitettiin Helsinkiin. [1] 1970-luvulle tultaessa puutalot olivat päässeet huonoon kuntoon, ja ajan hengen mukaisesti alue päätettiin purkaa nykyaikaisten kerrostalojen tieltä. Puu-Pasilan purkaminen aloitettiin 1977 ja suurin osa taloista oli purettu 1980-luvun puoliväliin mennessä.
Länsi-Pasilassa on säästetty muutama vanha puinen asuinrakennus, jotka muistuttavat alueen alkuperäisestä ilmeestä. Myös radan vieressä sijaitseva Toralinnana tunnettu 1899 rakennettu tiilikasarmi ja sitä ympäröivät kolme saman ikäluokan puutaloa ovat yhä pystyssä ja edelleen asuinkäytössä. Toralinna rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asumukseksi. Levottomuuksien takia taloa alettiin pian kutsua Toralinnaksi.Edellämainittujen puurakennusten lisäksi Toralinnan "rakennuskantaan" kuului myös tiilirakenteinen pesula-,sauna-ja mankelirakennus. Saunomassa kerrottiin käyneen myös Leninin asuessaan Toralinnassa veturinkuljettaja, painija.. luona. Edelleen alueella oli vielä 40-50 luvulla Toralinnan eteläpäässä kaksi puumakasiinia, jossa muumuassa veturinkuljettaja Gun'illa oli possu-puu- liiterinsä sotien jälkeen. Edelleen välittömässä edellisten läheisyydessä oli VR:n puusepänverstas ja viereisten kallionyppyjen Baccuksen mäellä Pasilan varikonpäällikön puurakenteinen komea asunto ja Baccuksen mäen alla, pohjoispuolla, edellä mainittujen puurakennuksiin kuuluva maakellari. Aiemmin Toralinnan ulkohuussit sijaitsivat Pasilankadun varrella. muuta nekin muutettiin osin varastorakennuksiksi sodan jälkeen kun Toralinnan asunnot saivat portaan kautta kuljettavat omat VC:t.
Länsi-Pasilan nykyinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1979. Itä-Pasilan betonin ja geometrisen mittakaavan vastapainoksi Länsi-Pasilassa painotettiin pehmeämpää punaista tiiltä rakennusmateriaalina, kaarevia katuja, puistoja ja vihreyttä.
Länsi-Pasilassa sijaitsee mm. Pasilan poliisitalo, Yhtyneiden Kuvalehtien toimitustalo, Eläkevakuutusyhtiö Etera ja Lemminkäinen Oy. Länsi-Pasilassa sijaitsi myös vuodesta 1984 alkaen Helsingin raastuvanoikeus, joka muuttui sittemmin käräjäoikeudeksi. Käräjäoikeus muutti Salmisaareen loppuvuonna 2004. Länsi-Pasilaan kuuluvat myös Auroran sairaalan ja Yleisradion laajat tonttimaat alueen etelä- ja pohjoispäässä. Länsipuolellaan alue rajoittuu Helsingin keskuspuistoon.
[muokkaa] Pohjois-Pasila
Pohjois-Pasila sijaitsee Hakamäentien pohjoispuolella, pääradan ja Keskuspuiston välissä. Alue kuului aikoinaan Huopalahden kuntaan. Suurimman osan alueesta muodostaa VR:n huoltoratapiha. Lisäksi alueella on Itellan pääkonttori ja postin lajittelukeskus. Alueen länsireunaan, Keskuspuiston rajalle, on suunniteltu uutta asuntoaluetta.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Iltanen, Jussi: Urbes Finlandiae. Suomen kaupunkien historiallinen kartasto. Genimap Oy, 2004. ISBN 951-593-915-1.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- YLEn Elävä arkisto: Puu-Pasila
- Pasilan kartta
- Pasilan peruspiiri (PDF)
- Valokuvia puretusta Puu-Pasilasta
- Toralinna Länsi-Pasilassa
 Näkymä Pasilan tavararatapihan ylittävältä sillalta kohti Itä-Pasilaa, Pasilan rautatieasema vasemmalla. |
 Itäpasilalaista maisemaa. |
