Reijo Jallinoja
Reijo Seppo Jallinoja (s. 3. toukokuuta 1941[1]) on suomalainen arkkitehti.
Jallinoja valmistui Teknillisestä korkeakoulusta arkkitehdiksi vuonna 1967.[2] Hänen diplomityönsä pohjalta laadittiin Helsingin Itä-Pasilan asemakaava[3], josta kuitenkaan ei toteutettu kaikkia hänen alkuperäisiä ehdotuksiaan: hänen suunnitelmiensa mukaan alueen betonirakenteiden sisään olisi tullut toimistotilojen lisäksi myös runsaasti vapaamuotoista julkista tilaa.[3]
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkönä Jallinoja johti 1970-luvulla sekä Itä- että myöhemmin myös Länsi-Pasilan kaavoitusta.[2] Koska Itä-Pasila sai alusta lähtien osakseen runsaasti arvostelua, Länsi-Pasila suunniteltiin perinteisempään tyyliin.[2] Jallinoja laati myös voittaneen ehdotuksen Kumpulan yliopistoalueen suunnittelukilpailussa.[2] Hänen suunnittelemiaan ovat myös Isonniityn asuntoalue Kumpulan länsiosassa sekä monet Pikku Huopalahden rakennukset, joista tunnetuin on vuonna 1994 valmistunut 15-kerroksinen, maamerkiksi muodostunut Terassitalo.[2][4]
Jallinoja on laatinut kaupunkisuunnitelmia myös Kuwaitiin ja Libyaan. Teknillisen korkeakoulun professorina hän toimi vuosina 1980–1983.[2]
Vuonna 2005 Jallinojalle myönnettiin rakennustaiteen valtionpalkinto.[2]
Reijo Jallinojan puoliso on sosiologi Riitta Jallinoja.[5]
Jallinojan suunnittelemia rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Terassitalo, Pikku Huopalahti, Helsinki (1994)
- Isonniityn asuntoalue, Kumpula, Helsinki
- Kierikkikeskuksen päärakennus, Yli-Ii[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Helena Andersson: Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit / Diplomingenjörer och arkitekter 2000. 1: A-L, s. 420. Tekniikan ammattilaisten liitto, 2000. ISBN 952-5005-38-0.
- ↑ a b c d e f g h Rakennustaiteen valtionpalkinto arkkitehti Reijo Jallinojalle 23.9.2005. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 18.4.2012. Viitattu 18.1.2013. Web archive 2012
- ↑ a b Oiva Turpeinen, Timo Herranen, Kai Hoffman: Helsingin historia vuodesta 1945, 1. osa, s. 196. Helsingin kaupunki, 1997. ISBN 951-772-920-0.
- ↑ Anja Kervanto Nevanlinna: Helsingin historia vuodesta 1945, osa 4: Voimat, jotka rakensivat Helsinkiä 1945-2010, s. 330. Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26836-9.
- ↑ Suomalainen tietosanakirja, osa 9 (pikatieto a-j), s. 559, art. Jallinoja, Reijo. Weilin & Göös, 1991. ISBN 951-35-4653-5.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Reijo Jallinoja Wikimedia Commonsissa
- Arkkitehti Reijo Jallinoja sai rakennustaiteen valtionpalkinnon Turun sanomat. 24.9.2005. Viitattu 27.07.2018.
| ||||||||||||||
