Pispala

Wikipedia

Pispala on Tampereen kaupunginosa noin 2,5 km keskustasta länteen. Se sijaitsee Pispalanharjun, Suomen korkeimman soraharjun pohjoisrinteessä.

Pispalaa voidaan pitää yhtenä Tampereen kauneimmista kaupunginosista. Turistin kannattaa ihailla koko kaupunginosaa, joka on jo sinänsä matkailuelämys maisemallisten ominaisuuksiensa ja jyrkkään rinteeseen sovitetun omintakeisen rakentamistapansa vuoksi. Pispalassa sijaitsee Lauri Viidan museo ja muistomerkki ”Betonimylläri”.

Pispalan suojelua on edistänyt muun muassa Kurpitsaliike, joka pitää hallussaan Kurpitsataloksi nimettyä kiinteistöä Tahmelan rannassa.

Pispalassa sijaitsee myös Suomen vanhin edelleen toimiva yleinen sauna, vuonna 1906 toimintansa aloittanut Rajaportin sauna. Saunan omistaa Tampereen kaupunki ja sen toiminnasta vastaa Pispalan saunayhdistys ry.^[1] Pispalan maamerkki on Haulitorni.

Pispalan ohi lähellä Näsijärven rantaa kulkevat Paasikiventie, joka on osa Raumalle johtavaa valtatietä 12, sekä Tampereen-Porin rautatie, josta lännempänä haarautuu myös Parkanon rata. Pispalan pääkatu on Pispalan valtatie, joka nimensä mukaisesti oli osa valtateitä 3, 11 ja 12 ennen uusien tieosuuksien valmistumista. Pispalassa on aikoinaan ollut myös rautatieasema.

Pispalassa sijaitsee kulttuurikeskus Hirvitalo.

[muokkaa] Historia

Pispala on saanut nimensä Pispan talosta, jolla oli muinoin velvollisuus majoittaa piispa tämän matkojen ajaksi. Vielä vuonna 1869 Pispalassa oli ainoastaan kaksi maatilaa. Pispala kasvoi Kyttälän saneeraamisen jälkeen Pohjois-Pirkkalan puolelle kaupungin rajan taakse. Asemakaavaa ei ollut, joten talot rakennettiin jokseenkin sikin sokin; myös talot suunniteltiin yleensä perinteiseen tapaan ”klubiaskin kanteen” eli ilman tarkempia rakennuspiirustuksia. Pispalassa asui erityisesti tehdastyöläisiä ja rakennustyöläisiä. Vuonna 1912 Pispala muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Se liitettiin Tampereeseen 1937.

Pispalan rakennuskanta on ollut suuren muutoksen kourissa 1970-luvulta lähtien. Ainutkertaisten maisemallisten ominaisuuksien vuoksi kohonneet tonttien hinnat ovat tuoneet alueelle runsaasti uusia, suuria omakotitaloja, joiden tieltä vaatimattomin pispalalaisrakentaminen on usein saanut väistyä. Kaikeksi onneksi alueen rakennuksia on myös vaalien kunnostettu. Kaupunginosan sosiaalinen rakenne on kuitenkin vähitellen muuttunut, kun usean perheen vuokrakerrostaloja on suurelta osin saneerattu yhden tai kahden perheen omakotitaloiksi. Pispalan ainutlaatuista miljöötä tai rakennuskantaa ei ole vielä suojeltu kaavalla, mutta alueen vanhentuneen asemakaavan päivittäminen on käynnistetty kesällä 2007.

Pispala on myös useiden tunnettujen taiteilijoiden ja kuuluisuuksien asuinpaikka. Pispalan ja viereisen Tahmelan rinteillä on monien muiden tavoin asunut ja asuu mm. Lauri Viita, Olavi Virta, Mikko Alatalo, Hannu Salama, Heikki Salo, Seela Sella, Tarmo Salmela, Pauli Hanhiniemi, Keith Armstrong, Yrjö Jylhä jne.

Pispalassa sijaitsee myös vuonna 1929 perustettu Ahjolan setlementti.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Pispalan portaat, Pispalan kaupunginosan verkkosivut
• On vain yksi Pispala, Korkki ja Niemelä, 1996
• Koskesta voimaa -verkkojulkaisu - Pispalan liitos
• Järvinen, Toivo - Sinisalo, Uuno (toim.): Ainutlaatuinen Pispala. Muistelmia ja kuvauksia Pispalasta ja sen asukkaista. Pispalan Moreeni ry 1973, Tampere. ISBN 951-9080-08-2.
• Panoraamakuvia Pispalasta