Pispala

Pispalaa

Pispala on Tampereen kaupunginosa noin 2,5 km keskustasta länteen. Se sijaitsee Pispalanharjun, Suomen korkeimman soraharjun pohjoisrinteessä. Alueelle ominaista on jyrkkään rinteeseen sovitettu rakentamistapa. Pispalan suojelua on edistänyt muun muassa Kurpitsaliike, joka pitää hallussaan Kurpitsataloksi nimettyä kiinteistöä Tahmelan rannassa.

Pispalan ohi lähellä Näsijärven rantaa kulkevat Paasikiventie, joka on osa Raumalle johtavaa valtatietä 12, sekä Tampereen-Porin rautatie, josta lännempänä haarautuu myös Parkanon rata. Pispalan pääkatu on Pispalan valtatie, joka nimensä mukaisesti oli osa valtateitä 3, 11 ja 12 ennen uusien tieosuuksien valmistumista. Pispalassa on aikoinaan ollut myös rautateiden liikennepaikka.

Ala-Pispalassa sijaitsee Kokemäenjoessa tapahtunutta tukkien uittoa varten 1930-luvulla rakennettu Pispalan uittotunneli. Tunnelia edelsivät ylempänä harjulla sijainneet kaksi rullarataa ("punainen" ja "harmaa" tukkitie). Uittotunneli uusittiin vuonna 1968, mutta se jäi heti tarpeettomaksi Kokemäenjoen uiton loppuessa samana vuonna. Viime aikoina on herännyt keskustelu tunnelin kunnostamisesta veneilijöiden käyttöön sopivaksi yhdystieksi Näsijärven ja Pyhäjärven välillä.

Pispalassa toimii Pispan koulu, jossa opiskelevat peruskoulun 1.-6.-luokat. Koulu sijaitsee harjun korkeimman kohdan tuntumassa. Kaupunginosassa sijaitsevat Lauri Viidan museo, kulttuurikeskus Hirvitalo, vaihtoehtomusiikkia esittävä Vastavirta-klubi ja muistomerkki ”Betonimylläri”. Pispalan maamerkkinä toimii Haulitorni.

Pispalassa sijaitsee myös Suomen vanhin edelleen toimiva yleinen sauna, vuonna 1906 toimintansa aloittanut Rajaportin sauna. Saunan omistaa Tampereen kaupunki ja sen toiminnasta vastaa Pispalan saunayhdistys ry. Rajaportin saunan lisäksi Pispalan alueella on ollut kaikkiaan liki kymmenen yleistä saunaa, joista kaksi viimeistä, Sirenin sauna (kirkkoa vastapäätä) ja Harjun sauna (Sallin vaarin sauna), joka oli aikoinaan tunnettu yrttikylvyistään, olivat toiminnassa 1980-luvulle saakka.

Pispalassa sijaitsee myös vuonna 1929 perustettu Ahjolan setlementti.

Historia

Rajaportin sauna.

Pispala on saanut nimensä Pispan talosta, jolla oli muinoin velvollisuus majoittaa piispa tämän matkojen ajaksi. Vielä vuonna 1869 Pispalassa oli ainoastaan kaksi maatilaa. Pispala kasvoi Kyttälän saneeraamisen jälkeen Pohjois-Pirkkalan puolelle kaupungin rajan taakse. Asemakaavaa ei ollut, joten talot rakennettiin jokseenkin sikin sokin; myös talot suunniteltiin yleensä perinteiseen tapaan ”klubiaskin kanteen” eli ilman tarkempia rakennuspiirustuksia. Pispalassa asui erityisesti tehdastyöläisiä ja rakennustyöläisiä. Suurin osa heistä oli kotoisin Tampereelta ja sen lähikunnista, mutta joitakin tuli myös kauempaa Hämeestä, Satakunnasta ja Pohjanmaalta. Vuonna 1912 Pispala muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Se liitettiin Tampereeseen 1937.

Pispalan rakennuskanta on ollut suuren muutoksen kourissa 1970-luvulta lähtien. Ainutkertaisten maisemallisten ominaisuuksien vuoksi kohonneet tonttien hinnat ovat tuoneet alueelle runsaasti uusia, suuria omakotitaloja, joiden tieltä vaatimattomin pispalalaisrakentaminen on usein saanut väistyä. Kaikeksi onneksi alueen rakennuksia on myös vaalien kunnostettu. Kaupunginosan sosiaalinen rakenne on kuitenkin vähitellen muuttunut, kun usean perheen vuokrakerrostaloja on suurelta osin saneerattu yhden tai kahden perheen omakotitaloiksi. Pispalan ainutlaatuista miljöötä tai rakennuskantaa ei ole vielä suojeltu kaavalla, mutta alueen vanhentuneen asemakaavan päivittäminen on käynnistetty kesällä 2007.

Pispala on myös useiden tunnettujen taiteilijoiden ja kuuluisuuksien asuinpaikka. Pispalan ja viereisen Tahmelan rinteillä asuu tai on asunut mm. Lauri Viita, Olavi Virta, Aki Kaurismäki, Hannu Salama, Heikki Salo, Seela Sella, Tarmo Salmela, Pauli Hanhiniemi, Keith Armstrong, Yrjö Jylhä, Aaro Hellaakoski, Mikko Alatalo,Risto Eronen, jne.

Eräs kuuluisimmista Pispalaa kuvaavista kaunokirjallisista teoksista on Lauri Viidan romaani Moreeni. Myös F. E. Sillanpää on sijoittanut pienoisromaaninsa Hiltu ja Ragnar − jota kirjailija itse piti parhaana teoksenaan − tapahtumat Pispalaan. Niin ikään Hannu Salaman teos Siinä näkijä missä tekijä sijoittuu suurelta osin Pispalaan.

Myös useat muusikot ovat tehneet Pispala-aiheisia kappaleita. Tällaisia ovat esimerkiksi Tapio Rautavaaran Oli Pispalan mäellä tölli (1966) ja Pispalan poikia ollaan(1966), Joose Keskitalon Pispalan tyttö (2008) sekä Lassi Valtosen Pispala (2011).

Elokuvista Mika Kaurismäen Klaani (1984) on kuvattu osittain Pispalassa.

Aiheesta muualla

• Pispalan portaat, Pispalan kaupunginosan verkkosivut
• On vain yksi Pispala, Korkki ja Niemelä, 1996
• Koskesta voimaa -verkkojulkaisu - Pispalan liitos
• Harjula, Kristiina: Unelma Pispalasta (Tampereen kaupunginosat -julkaisusarja 1). Pispalan asukasyhdistys ja Tampereen kaupunki 1992. ISBN 951-9430-65-2.
• Järvinen, Toivo - Sinisalo, Uuno (toim.): Ainutlaatuinen Pispala. Muistelmia ja kuvauksia Pispalasta ja sen asukkaista. Pispalan Moreeni ry 1973, Tampere. ISBN 951-9080-08-2.
• Riekkola, Juhani: Pispala (teksti Kyllikki Helenius). Pispalan Moreeni ry 1976, Tampere. ISBN 951-9080-15-5.
• Panoraamakuvia Pispalasta
• Ilmapanoraamakuvia Pispalasta - Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com
• Koivisto, Tuomo: Asser Koivisto- Urheilija ja järjestömies, Tampere 2002.

Tampere