Tampereen yliopisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tampereen yliopisto
Kansalaiskorkeakoulu
Yhteiskunnallinen Korkeakoulu
Tampereen yliopisto.svg
lat. Universitas Tamperensis
Perustettu 1925
Tyyppi Julkinen
Rehtori Kaija Holli
Kansleri Krista Varantola
Opiskelijoita 15 000
Jatko-opiskelijoita 1 900
Sijainti Tampere, Suomi
Osoite Kalevantie 4, 33100 Tampere
Sivusto http://www.uta.fi

Tampereen yliopisto (lyhenne TaY[1] tai UTA) on pääpaikkaansa Tampereella pitävä suomalainen yliopisto. Se on pohjoismaisittain suuri ja yhteiskuntatieteellisesti painottunut. Yliopiston opiskelijamäärä on noin 15 000 ja sen rehtorina toimii Kaija Holli. Yliopisto antaa ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta Tampereen lisäksi Porin yliopistokeskuksessa (yhteiskuntatieteiden ala).

Tampereen yliopistoon haki vuoden 2010 yliopistojen yhteishaussa 14 800 hakijaa. Tampereen yliopisto oli hakijamäärältään Suomen toiseksi suurin Helsingin yliopiston jälkeen.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[2]

Kansalaiskorkeakoulu (1925–1930)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston pohjana oleva korkeakoulu perustettiin Helsinkiin vuonna 1925 nimellä Kansalaiskorkeakoulu. Perustamisvuonna opiskelijoita oli 72, ja valittavina olivat sanomalehtimiestutkinto, hallinnollinen tutkinto ja osuustoimintatutkinto.

Kansalaiskorkeakoulu ehti toimia tällä nimellä ainoastaan viisi vuotta, kun sen nimi muutettiin vuonna 1930 muotoon Yhteiskunnallinen korkeakoulu (YKK).

Yhteiskunnallinen Korkeakoulu (1930–1966)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Franzéninkadun talon peruskiven muuraustilaus vuonna 1930.
Yhteiskunnallinen korkeakoulu muuttamassa vuonna 1960.

Vuonna 1930 toteutettiin yliopiston nimenmuutos Yhteiskunnalliseksi Korkeakouluksi. Muututtuaan YKK:ksi korkeakoulussa oli mahdollista opiskella sanomalehtitutkinto, hallinnollinen tutkinto, osuustoimintatutkinto, kunnallistutkinto, lastensuojelututkinto, lain­opillinen tutkinto sekä kansansivistystutkinto.

Korkeakoulussa oli lisäksi mahdollista suorittaa yhteis­kunta­tieteiden kandidaatin tutkinto. Tästä juontaa juurensa Suomen yliopistollisten tutkintojen yhteiskuntatieteiden koulutusalalla vallitseva päällekkäisyys: yhteiskuntatieteiden-alkuiset tutkinnot olivat alkujaan Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta ja valtiotieteen/-tieteiden-tutkinnot Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta.

Yhteiskunnallista korkeakoulua kutsuttiin joskus "kirjailijoiden korkeakouluksi", koska yli 70 suomalaisen kirjailijan on laskettu opiskelleen siellä. Erityisesti näin oli koulun alkuaikoina 1920- ja 1930-luvuilla.[3] YKK:ssa opiskelleita ja sittemmin kirjailijoina tunnettuja ovat olleet muun muassa Eino Hosia, Juhani Konkka, Oiva Paloheimo, Kerttu-Kaarina Suosalmi, Arvo Turtiainen ja Tatu Vaaskivi. Unto Kupiainen toimi YKK:ssa kotimaisen kirjallisuuden professorina ja vararehtorina.

Yhteiskunnallinen korkeakoulu sai oman talonsa Helsingin Kallioon, Franzénin­kadulle, vuonna 1933. Yhteiskunnallisen korkeakoulun jälkeen talo tunnettiin Helsingin yliopiston Franzenia-rakennuksena[4][5], jossa toimivat pitkään Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokset.

Vuonna 1930 perustettiin taloudellis-yhteiskunnallinen opetusjaosto sekä hallinnollis-lainopillinen opetusjaosto. Opetusjaostot olivat korkeakoulussa välttämättömyys, sillä korkeakoulun tarkoituksena oli tuottaa maahan ammatillisesti päteviä toimihenkilöitä myös muista kuin ylioppilaista – yliopistoon pääsyn edellytyksenä kun oli ylioppilastutkinto. Opetusjaostot säilyivät myöhemmän yliopistonkin rakenteissa aina 1990-luvulle saakka. Opetusjaostot on lueteltu alempana tässä artikkelissa.

1940-luvulla suoritettavissa olevien tutkintojen määrä kasvoi. Vuonna 1942 perustetun huoltotyön opetusjaoston aineiksi perustettiin sosiaalihuoltajatutkinto (1942), nuorison­ohjaaja­tutkinto (1945) ja vankeinhoitotutkinto (1949). Kirjastotutkinto perustettiin yhteiskuntatieteelliseen opetusjaostoon vuonna 1945, jolloin perustettiin myös yhteiskuntatieteellinen tutkimuslaitos.

Vuonna 1949 korkeakoulun akateeminen aines ryhmittyi yhteiskuntatieteelliseksi tiedekunnaksi, joka on olemassa edelleen. Tiedekunnassa suoritettiin ensimmäinen yhteis­kunta­tieteiden lisensiaatin tutkinto vuonna 1953, ja ensimmäinen tohtori valmistui vuonna 1955. Vuonna 1956 järjestettiin ensimmäinen maisteripromootio. Ensimmäinen maisteri- ja tohtoripromootio järjestettiin Tampereen-aikana vuonna 1965.

Vuonna 1956 sovittiin laitoksen siirtämisestä Tampereelle, mikä toteutettiin vuonna 1960. Samana vuonna valmistui yliopiston päärakennus, jonka suunnitteli Toivo Korhonen.

Tampereella korkeakoulu alkoi laajentua. Vuonna 1964 perustettiin humanistinen tiedekunta ja vuonna 1965 taloudellis-hallinnollinen tiedekunta (nyk. kauppa- ja hallintotieteiden).

Tampereen yliopisto (1966–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen yliopiston vuonna 2003 valmistunut Pinni B-rakennus.

Vuonna 1966 Yhteiskunnallinen Korkeakoulu muutti nimensä nykyiseen muotoonsa Tampereen yliopistoksi.

1970-luvun alusta lähtien yliopisto on laajentunut nykyisiin mittoihinsa. Lääketieteellinen tiedekunta perustettiin 1972 ja kasvatustieteiden tiedekunta vuonna 1974. Vuonna 1974 yliopisto valtiollistettiin. Kielikeskus aloitti toimintansa vuonna 1976.

Vuonna 1989 yhteiskunnallinen, julkisen hallinnon ja sosiaaliturvan opetusjaokset yhdistettiin yhdeksi opetusjaostoksi, kunnes se vuonna 1998 lopetettiin kokonaan.

Viimeisin laajennus yliopiston tiedekuntiin on informaatiotieteiden tiedekunta, jonka toiminta alkoi vuonna 2001.

Useat Tampereen yliopiston rakennuksista on nimetty tunnettujen tamperelaisten suurmiesten mukaan: Päätalo, Linna, Virta ja Arvo.

Opetusjaostot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteiskunnallinen korkeakoulu oli laitos, jonka tarkoituksena oli tuottaa maahan ammatillisesti päteviä toimihenkilöitä. Jotta näitä voitaisiin kouluttaa myös muista kuin ylioppilaista, korkeakoulussa toimi vuoteen 1998 saakka opetusjaostojärjestelmä.

Opetusjaostoissa oli mahdollista eri aikoina suorittaa (suluissa tutkintoa lähinnä vastaavat nykyiset tiedealueet):

  • Sanomalehtitutkinto (tiedotusoppi)
  • Kunnallistutkinto (kunnallistieteet)
  • Osuustoimintatutkinto
  • Lastensuojelututkinto (sosiaalityö)
  • Lainopillisen tutkinto (julkisoikeus)
  • Kansansivistystyön opettajatutkinto (aikuiskasvatustiede)
  • Kirjastotutkinto (informaatiotutkimus)
  • Sosiaalihuoltajatutkinto eli sosionomitutkinto (sosiaalitieteet)

Opetusjaostoissa suoritetut tutkinnot rinnastettiin alempiin korkea­koulu­tutkintoihin ja ne antoivat pätevyyden lähinnä erilaisiin kunnallisiin virkoihin. Merkittävä osa suomalaisista toisen maailmansodan jälkeisistä kunnallisvirkamiehistä sai pätevyytensä suorittamalla jonkin Tampereen yliopiston opetusjaostotutkinnon.[6] Joitakin vuosia sitten tehdyn selvityksen mukaan lähes 2/3 kuntajohtajista oli "Tampereen koulun" kasvatteja. Opetusjaostot lakkautettiin vasta vuonna 1998[7]. Nykyisin ylioppilastutkinto ei ole välttämätön yliopisto-opinnoissa.

Yliopiston yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuusta 2011 lähtien yliopisto on jakaantunut yhdeksään tieteenalayksikköön:[8]

Tieteenalayksikkö Laitokset ja yksiköt/yksittäiset oppiaineet, joiden toiminnot
siirtyivät tieteenalayksikköön
Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Lääketieteellisen teknologian instituutti
Solu- ja kudosteknologiakeskus
Informaatiotieteiden yksikkö informaatiotieteiden tiedekunta
Johtamiskorkeakoulu kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta
politiikan tutkimuksen laitos (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta)
Kasvatustieteiden yksikkö kasvatustieteiden tiedekunta
vokologia (humanistinen tiedekunta)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö kieli- ja käännöstieteiden laitos (humanistinen tiedekunta)
Suomen kirjallisuus ja yleinen kirjallisuustiede (humanistinen tiedekunta)
Lääketieteen yksikkö lääketieteen laitos (lääketieteellinen tiedekunta)
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö näyttelijäntyön laitos
puheviestintä (humanistinen tiedekunta)
teatterin ja draaman tutkimus (humanistinen tiedekunta)
tiedotusopin laitos (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta)
Terveystieteiden yksikkö hoitotieteen laitos (lääketieteellinen tiedekunta)
terveystieteen laitos (lääketieteellinen tiedekunta)
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö historiatieteen ja filosofian laitos (humanistinen tiedekunta)
logopedia (humanistinen tiedekunta)
musiikintutkimuksen laitos (humanistinen tiedekunta)
psykologian laitos (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta)
sosiaalitutkimuksen laitos (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta)
sosiaalityön tutkimuksen laitos (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta)
Tampereen yliopiston Porin yksikkö (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta)
osa Yhteiskuntatutkimuksen instituutista

Tammikuuhun 2011 saakka yliopisto oli jakautunut kuuteen tiedekuntaan:

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD, Finnish Social Science Data Archive, Finlands samhällsvetenskapliga dataarkiv) palvelee tieteellistä tutkimusta ja opetusta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Se arkistoi ja välittää koti- ja ulkomaisia sähköisiä tutkimusaineistoja tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. Yksikkö on Tampereen yliopiston erillinen laitos. Se perustettiin vuonna 1999.

Tietoarkiston ylevänä tehtävänä on edistää tieteen avoimuutta, läpinäkyvyyttä, tiedon kumuloitumista ja olemassa olevan tiedon tehokasta tutkimuskäyttöä [9]. Vuonna 2008 toteutetussa ensimmäisessä Suomen kansallisen tason tutkimuksen infrastruktuurien nykytilan selvityksessä todettiin, että Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on yksi 24 olemassa olevasta kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurista. [10] Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto sai vuoden 2010 alussa oikeuden käyttää rinnakkaisnimeä Suomen yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto[11].

Viestintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston ulkoista viestintää hoitaa muun muassa Aikalainen-lehti. Yliopiston suojissa toimii myös Radio Moreeni.

Alumnitoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen yliopiston Alumni ry. on perustettu 1987. Yhteyksiä yliopiston ja sen entisten opiskelijoiden välillä ylläpitävä Tampereen yliopiston Alumni on Suomen vanhin yliopiston alumniyhdistys. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Juha Kostiainen.[12]

Keulakuvakseen eli alumnimeritukseksi Alumni ry. on kutsunut ansioituneita yliopiston kasvatteja. Tällaisina alumnilähettiläitä Tampereen yliopiston kasvateista ovat olleet vuorollaan pääministeri Kalevi Sorsa, maaherra Pirjo Ala-Kapee, Altian pääjohtaja Veikko Kasurinen, oopperan johtaja Päivi Kärkkäinen ja yhteiskuntatieteiden maisteri Simo Frangén.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen yliopiston hallitukseen kuuluu 11 jäsentä, joista viisi on yliopiston ulkopuolelta ja kuusi sisältä. Yliopiston ulkopuoliset jäsenet ovat:

Kanslerit

Rehtorit

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaarninen, Mervi: Murros ja mielikuva. Tampereen yliopisto 1960-2000. Vastapaino 2000. ISBN 951-768-072-4

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus Kotus. Viitattu 25.6.2013.
  2. Tampereen yliopiston vuosikymmenet, Tampereen Yliopisto, 4.1.2010
  3. Rekola, Esko: Viran puolesta, s. 75. Porvoo: WSOY, 1998.
  4. Valtio-opin historialliset murrokset Suomessa, Avoin yliopisto / Kari Paakkunainen
  5. Sosiaalitieteilijöiden kadotettu paratiisi, Ylioppilaslehti, 18.10.1996
  6. Kansalaiskorkeakoulusta suomalaisen yhteiskunnan tutkijaksi, Tampereen yliopisto. Viitattu 24.8.2007.
  7. Ihonen, M., Kiho, J., Peltola, K., Rautanen, P., Vuolanto, V. (2006) Tampereen yliopisto. Teoksessa Alaniska, H. (toim, 2006). Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 16:2006. ISBN 952-206-053-4. ISSN 1457-3121. Sivu 88.
  8. http://www.uta.fi/yksikot Tampereen yliopiston yksiköt
  9. Tietoarkisto organisaationa, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
  10. Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit: Nykytila ja tiekartta, Opetusministeriö
  11. yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto -nimi käyttöön, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 28.1.2010
  12. Juha Kostiainen johtaa Tampereen yliopiston alumneja 21.4.2010. Tampereen yliopisto. Viitattu 15.10.2010.
  13. Kirsti Sintonen: Yliopistoyhteisöllä enemmistö 11 yliopistossa. Acatiimi, , nro 6/2009, s. 12–15. Helsinki: Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistolehtorien liitto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.9.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampereen yliopisto.