Tampereen yliopisto

Wikipedia

Tampereen yliopisto
Kansalaiskorkeakoulu
Perustettu	1925
Tyyppi	Julkinen
Rehtori	Krista Varantola
Kansleri	Jorma Sipilä
Opiskelijoita	15 000
Jatko-opiskelijoita	1 900
Sijainti	Tampere, Suomi
Sivusto	http://www.uta.fi

Tampereen yliopisto on Suomen neljänneksi suurin yliopisto. Se on pohjoismaisittain suuri ja yhteiskuntatieteellisesti painottunut. Yliopiston opiskelijamäärä on noin 15 000 ja sen rehtorina toimii Krista Varantola. Yliopisto antaa ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta Tampereen lisäksi Hämeenlinnassa (luokanopettajakoulutus) ja Porin yliopistokeskuksessa (yhteiskuntatieteiden ala).

Sisällysluettelo 1 Historiaa 1.1 Opetusjaostot 2 Yliopiston tiedekunnat 3 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 4 Viestintä 5 Alumnitoiminta 6 Hallinto 6.1 Kanslerit 6.2 Rehtorit 7 Kirjallisuutta 8 Katso myös 9 Aiheesta muualla 10 Viitteet

[muokkaa] Historiaa

Tampereen yliopiston juuret juontuvat Helsinkiin 1925 perustettuun Kansalaiskorkeakouluun, joka vuodesta 1930 alkaen toimi Kalliossa nimellä Yhteiskunnallinen korkeakoulu (YKK).

Kunnallistutkinto aloitettiin Kansalaiskorkeakoulussa jo vuonna 1926. Lähtökohtana oli kaupunkien tarve saada koulutettuja virkajohtajia.

Vuonna 1956 korkeakoulu ja Tampereen kaupunki sopivat laitoksen siirtämisestä Tampereelle. Samana vuonna 1960 kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu saapui kaupunkiin, valmistui myös sen valkea päärakennus Kalevantiellä. Laitos sai nimekseen Tampereen yliopisto vuonna 1966 ja se valtiollistettiin 1974.

Tampereen yliopiston hypermedialaboratorio yhdistyi informaatiotutkimuksen laitokseen vuoden 2009 alussa. Uuden yksikön nimi on Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos.

[muokkaa] Opetusjaostot

Yhteiskunnallinen korkeakoulu oli laitos, jonka tarkoituksena oli tuottaa maahan ammatillisesti päteviä toimihenkilöitä. Jotta näitä voitaisiin kouluttaa myös muista kuin ylioppilaista, korkeakoulussa toimi 1990-luvun alkuun saakka opetusjaostojärjestelmä. Opetusjaostoissa oli mahdollista eri aikoina suorittaa

• sanomalehtitutkinto
• kunnallistutkinto
• osuustoimintatutkinto
• lastensuojelututkinto
• lainopillisen tutkinto
• kansansivistystyön opettajatutkinto
• kirjastotutkinto
• sosiaalihuoltajatutkinto eli sosionomitutkinto

Opetusjaostoissa suoritetut tutkinnot rinnastettiin alempiin korkeakoulututkintoihin ja ne antoivat pätevyyden lähinnä erilaisiin kunnallisiin virkoihin. Merkittävä osa suomalaisista toisen maailmansodan jälkeisistä kunnallisvirkamiehistä sai pätevyytensä suorittamalla jonkin Tampereen yliopiston opetusjaostotutkinnon.^[1] Joitakin vuosia sitten tehdyn selvityksen mukaan lähes 2/3 kuntajohtajista oli "Tampereen koulun" kasvatteja. Opetusjaostot lakkautettiin vasta vuonna 1998^[2]. Nykyisin ylioppilastutkinto ei ole välttämätön yliopisto-opinnoissa.

[muokkaa] Yliopiston tiedekunnat

• Humanistinen tiedekunta (perustettu 1964)
• Informaatiotieteiden tiedekunta (2001)
• Kasvatustieteiden tiedekunta (1974)
• Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta (1965)
• Lääketieteellinen tiedekunta (1972)
• Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (1949)

[muokkaa] Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD) (Finnish Social Science Data Archive) on toiminut Tampereen yliopiston yhteydessä vuodesta 1999 lähtien, mutta yksikkö palvelee koko Suomea.

Se arkistoi elektronisesti tallennettuja yhteiskuntatieteellisiä tutkimusaineistoja, tarjoaa aineistoihin liittyvää tietopalvelua ja luovuttaa arkistoituja aineistoja tieteelliseen tutkimukseen, opiskeluun ja opetukseen.

[muokkaa] Viestintä

Yliopiston ulkoista viestintää hoitaa muun muassa Alumni-lehti. Yliopiston suojissa toimii myös Radio Moreeni.

[muokkaa] Alumnitoiminta

Tampereen yliopiston Alumni ry. on perustettu marraskuussa 1987. Yhteyksiä yliopiston ja sen entisten opiskelijoiden välillä ylläpitävä Tampereen yliopiston Alumni on Suomen vanhin yliopiston alumniyhdistys. 1500 jäsenen alumnin puheenjohtajana toimii Matti Parjanen. Tampereen alumnin erikoisuus on korkea kansanedustajapitoisuus; nykyisistä kansanedustajista 38 on Tampereen yliopiston alumneja.^[3]

Keulakuvakseen eli alumnimeritukseksi Alumni ry. on kutsunut ansioituneita yliopiston kasvatteja. Tällaisina alumnilähettiläitä Tampereen yliopiston kasvateista ovat olleet vuorollaan pääministeri Kalevi Sorsa, maaherra Pirjo Ala-Kapee, Altian pääjohtaja Veikko Kasurinen, oopperan johtaja Päivi Kärkkäinen ja yhteiskuntatieteiden maisteri Simo Frangén.

[muokkaa] Hallinto

Kanslerit Rafael Erich 7.11.1925–28.2.1926 Väinö Voionmaa 11.4.1926–1.3.1931 Kyösti Järvinen 20.10.1931–30.6.1937 Kaarlo Kaira 28.3.1938–31.12.1943 Väinö Voionmaa 1.7.1945–24.5.1947 Viljo Tarkiainen 5.6.1947–16.2.1951 J. A. Hollo 17.3.1951–30.6.1954 Eino Saari 1.7.1954–30.6.1969 V. J. Sukselainen 30.10.1969–31.7.1978 Armas Nieminen 1.8.1978–31.7.1984 Reino Erma 1.8.1984–31.7.1990 Kauko Sipponen 1.8.1990–31.7.1996 Heikki Koski 1.8.1996–31.7.2004 Jorma Sipilä 1.8.2004–

Rehtorit Yrjö Ruutu 1.1.1925–31.10.1932 Eino Kuusi 1.11.1932–30.6.1935 Yrjö Ruutu 1.7.1935–16.4.1945 Urpo Harva 16.4.1945–29.2.1948 Antero Rinne 1.3.1948–18.5.1949 Yrjö Ruutu 18.5.1949–30.6.1953 V. J. Sukselainen 1.7.1953–31.10.1954 Tuttu Tarkiainen 1.11.1954–31.12.1956 Armas Nieminen 1.1.1957–30.6.1962 Paavo Koli 1.7.1962–31.12.1968 Jaakko Uotila 1.1.1969–31.12.1974 Erkki Pystynen 1.1.1975–31.12.1976 Reino Erma 1.1.1976–31.7.1981 Jarmo Visakorpi 1.8.1981–31.7.1987 Tarmo Pukkila 1.8.1987–31.7.1993 Jarmo Visakorpi 1.8.1993–31.7.1996 Uolevi Lehtinen 1.8.1996–31.12.1997 Jorma Sipilä 1.1.1998–31.7.2004 Krista Varantola 1.8.2004 - 31.7.2009 Kaija Holli 1.8.2009 –

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Kaarninen, Mervi: Murros ja mielikuva. Tampereen yliopisto 1960-2000. Vastapaino 2000. ISBN 951-768-072-4

[muokkaa] Katso myös

• Luettelo yliopistoista
• Tampereen yliopistollinen sairaala
• Tampereen yliopiston hypermedialaboratorio
• Tampereen yliopiston ylioppilaskunta
• Tampereen yliopiston kirjasto

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Tampereen yliopisto - Virallinen kotisivu

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Yliopiston historia. Tampereen yliopisto. Viitattu 24.8.2007.
2. ↑ Ihonen, M., Kiho, J., Peltola, K., Rautanen, P., Vuolanto, V. (2006) Tampereen yliopisto. Teoksessa Alaniska, H. (toim, 2006). Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 16:2006. ISBN 952-206-053-4. ISSN 1457-3121. Sivu 88.
3. ↑ http://www.uta.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2007/130.html