Kuopion yliopisto

Kuopion yliopisto
Kuopion korkeakoulu
Perustettu	1966
Lakkautettu	2010
Tyyppi	Julkinen
Rehtori	Matti Uusitupa
Henkilökunta	1 700"
Opiskelijoita	6 200
Jatko-opiskelijoita	1 000
Sijainti	Kuopio, Suomi
Osoite	Yliopistonranta
Kampus	Keskustakampus
Sivusto	http://www.uku.fi

Kuopion yliopisto perustettiin vuonna 1966. Vuoden 2010 alussa Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi.

Kuopion yliopisto tuli tunnetuksi erityisesti terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiyliopistona. Sen lääketieteellisestä tiedekunnasta tuli 2000-luvulla sisäänotoltaan Suomen suurin, minkä lisäksi Kuopion yliopisto vastasi Helsingin yliopiston kanssa (pienimuotoisesti myös Åbo Akademi) kotimaisesta farmasian alan koulutuksesta. Kuopiosta valmistuvat myös maan ainoat laillistetut ravitsemusterapeutit. Lääkärikouluna aloittaneesta korkeakoulusta kasvoi vuosikymmenten myötä monialainen yliopisto.

Vuonna 2007 Kuopion yliopiston tutkimusryhmiä oli mukana neljässä Suomen Akatemian ja viidessä pohjoismaisessa tutkimuksen huippuyksikössä. Samana vuonna yliopiston vuosibudjetista 44 % oli ulkopuolista rahoitusta, ja ulkopuolisina lahjoituksina oli saatu myös 28 professuuria, mikä on Helsingin yliopiston (32) jälkeen eniten. Maailmanluokan osaamista yliopistossa edustivat muun muassa sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen tutkimus, sekä geeniterapia- ja lääketutkimus; se on yksi maailman muutamasta paikasta, jossa voidaan viedä läpi koko prosessi keksinnöstä EU-säädökset täyttävään geenilääkkeeseen, koe-eläinmalleihin, klinikkaan ja itse lääkkeen valmistukseen asti.

Kuopion yliopiston uudet opiskelijat ovat keski-iältään Suomen yliopistoista vanhimpia. Hakevista ja valituista yli puolet on yli 25-vuotiaita. Aloista erityisesti terveystieteet nostavat keski-ikää (maanlaajuisesti keskimäärin 90 % valituista yli 25v.), sen sijaan lääketieteen hakukäytännöt suosivat nuoria ja koulutukseen voi käytännössä osallistua vain täysipäiväisesti. Viime vuosina hakijoista noin joka kolmas (950/3 300, v. 2008) on saanut opiskelupaikan. Lääketieteeseen pääsee noin joka kuudes, vielä hieman vaikeampi on päästä ravitsemustieteeseen (16 % hakijoista).

Kuopion yliopiston kampus Savilahden rannassa.

Historia

Yliopistokampus Savilahdessa. Oikealla ylioppilaskunnan/kaupungin Studentia -rakennus.

• 1966 Laki Kuopion korkeakoulun perustamisesta vahvistettiin 25.3.
• 1972 Korkeakoulun toiminta alkoi. Ensimmäisenä vuonna aloitti sata lääketieteen ja 30 luonnontieteiden opiskelijaa tilapäisissä tiloissa.
• 1973 Hammaslääketiede, farmasia ja ympäristöhygienia aloittivat
• 1978 Canthia valmistui
• 1979 Hoitotieteen opetus alkoi ensimmäisenä Suomessa. Terveydenhuollon hallinnon laitos perustettiin.
• 1981 Snellmania valmistui
• 1984 Korkeakoulusta tuli yliopisto. Kliinisen ravitsemustieteen laitos (nyk. yksikkö) perustettiin. Yliopistossa alettiin antaa opetusta myös sosiaalialalla.
• 1987 Studentia valmistui
• 1989 A. I. Virtanen -instituutti perustettiin. Sosiaalipsykologiasta tuli pääaine.
• 1990 Sosiologian opetus alkoi
• 1991 Melania valmistui
• 1993 Hammaslääketieteellinen tiedekunta lakkautettiin
• 1999 Kuopion yliopiston apteekki perustettiin
• 2001 Kauppatieteiden maisterin tutkinto tuli mahdolliseksi suorittaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston kautta
• 2002 Mediteknia valmistui
• 2004 Medistudia valmistui
• 2007 Biokeskus Kuopio perustetaan Kuopion yliopistoon
• 2010 Itä-Suomen yliopisto aloittaa toimintansa. Kuopion yliopiston korvaa Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus.

Mediteknia, oikealla pala Canthiaa

Mediteknia KYSin suunnasta

Tiedekunnat

Kuopion yliopiston tiedekunnat ovat

• farmaseuttinen tiedekunta
• informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta
• luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta
• lääketieteellinen tiedekunta
• yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Tiedekuntaan rinnastetaan A. I. Virtanen -instituutti, vaikka sillä ei ole varsinaista tiedekunta-asemaa.

Opiskelijat, henkilökunta, tutkinnot

Canthia Studentialta päin katsottuna

Kuopion yliopiston syksyn 2007 runsaasta tuhannesta uudesta opiskelijasta 54 prosenttia oli Itä-Suomesta. Suositut koulutusohjelmat, kuten lääketiede, farmaseutti, proviisori sekä ravitsemustiede, keräsivät opiskelijoita ympäri maata. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa suurin osa uusista opiskelijoista on Itä-Suomesta.

Ylempiä korkeakoulututkintoja yliopistossa suoritetaan vuosittain noin 460 ja tohtorin tutkintoja noin 90.

Kansainvälistä yhteistyötä tehdään yli 200 ulkomaisen yliopiston kanssa. Lukumääräisesti opiskelijoiden kansainvälisyys on kuitenkin varsin vähäistä. Yliopistossa opiskelee vuosittain 140 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa ja 150 vaihto-opiskelijaa, vaihtoon lähtee 190 opiskelijaa. Opiskelijan yliopisto 2008 –selvityksessä vaihto-opiskelijoiden määrä oli pienin Kuopion yliopistossa.

Opiskelijan yliopisto 2008 –selvityksessä Kuopion yliopisto arvioitiin kokonaisuudessaan hyväksi opiskeluympäristöksi. Yliopisto oli parhaiden joukossa opiskeluprosesseissa ja opiskelujen järjestämisessä. Opiskelijapalautetta hyödynnetään parhaiten Kuopion yliopistossa, ja opiskelijan hyvinvoinnin todettiin olevan hyvää keskitasoa. Kieliopintojen sekä vieraskielisen materiaalin tarjonta todettiin Kuopion yliopistossa puolestaan heikoksi.

Yliopisto on kaupungin ja yliopistollisen sairaalan jälkeen Kuopion kolmanneksi suurin työnantaja. Henkilökuntaa on noin 1 700, joista professoreita on 109.

Painotusalat

Kuopion yliopisto on linjannut painotusaloikseen molekyylilääketieteen, lääketutkimuksen ja biotekniikan, ympäristöterveyden ja ympäristön muutoksen tutkimuksen, lääketieteellisen tekniikan ja hyvinvointiteknologian sekä hyvinvointipalvelututkimuksen.

Hallinto

Yliopistonranta Niuvalta päin. Edessä Snellmania (pun.), taustalla Tietoteknia (valk.)

Hallintoelinten toimikausi on kolme vuotta. Yliopiston hallitukseen kuuluu elinkeinoelämän edustaja, minkä lisäksi akateemisen yhteisön ulkopuoliset edustajat pääsevät vaikuttamaan neuvottelukunnan kautta. Hallinnon opiskelijaedustajat valitsee ylioppilaskunta.

Yliopiston rehtori

Vaalikollegio valitsee rehtorin ehdokasasettelun perusteella. Rehtorien toimikausi on viisi vuotta. Vararehtorit valitaan rehtorin esityksestä.

Rehtorit

• 1969–1973 Olli Castrén, synnytys- ja naistentautiopin professori
• 1974–1981 Tapani Vanha-Perttula, anatomian professori
• 1981–1984 Osmo Hänninen, fysiologian professori
• 1984–1990 Juhani Kärjä, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori
• 1990–1998 Ossi V. Lindqvist, soveltavan eläintieteen professori
• 1998–2001 Petteri Paronen, farmasian teknologian professori, nykyinen Kuopion kaupunginjohtaja
• 2001 alkaen Matti Uusitupa, kliinisen ravitsemuksen ja aineenvaihduntasairauksien professori

Alumnitoiminta

Kansainvälisen esimerkin mukaisesti Kuopion yliopistossa aloitettiin 2007 entisiin opiskelijoihin tukeutuva alumnitoiminta. Yliopisto järjestää vuosittain muun muassa alumnitapahtumia sekä valitsee Vuoden Alumin. Tämä arvonimi on myönnetty seuraavasti:

Veijo Miettinen	2009
Paula Risikko	2008
Pekka Puska	2007

Rakenteellinen kehittäminen

Itä-Suomen yliopisto

Pääartikkeli: Itä-Suomen yliopisto

Kuopion ja Joensuun yliopistot pyrkivät saamaan oman kauppatieteellisen koulutuksen tutkinnonanto-oikeuden korvaamaan järjestely, jossa tutkinnot myöntää Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Yliopistot käynnistivät tämän johdosta yhteistyöhankkeen, jonka tuloksena Itä-Suomen yliopisto syntyy vuoteen 2010 mennessä. Uudelle yliopistolle on myönnetty lisärahoitusta sekä oma kauppatieteellisen koulutuksen tutkinnonanto-oikeus.

Konsortio ja yhteiskampus

Pääartikkeli: Pohjois-Savon korkeakoulukonsortio

Kuopion yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu perustivat opetusministeriön tukemana vuoden 2006 alussa korkeakoulukonsortiohankkeen (pilotit Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Oulussa), jossa etsitään malleja muun muassa tukipalveluyhteistyön lisäämiseksi. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä päätti kesäkuussa 2007 sijoittaa Kuopion toimintonsa Savilahden yhteiskampukselle.

Laadunvarmistusjärjestelmä

Kuopion yliopisto on Pohjoismaiden ainoa yliopisto, joka on saanut opetuksen laatujärjestelmälleen kansainvälisen ISO 9001:2000 -standardin mukaisen laatusertifikaatin. Se oli myös ensimmäinen Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin osallistunut ja läpäissyt yliopisto.

Hammaslääkärikoulutuksen uudelleen aloittaminen

Hammaslääketieteen koulutuksesta tehtiin selvitys keväällä 2007. Selvitysmies, Turun yliopiston professori Risto-Pekka Happonen ehdotti koulutuksen aloittamista Kuopion yliopistossa. Yliopisto ilmoitti voivansa aloittaa koulutuksen vuonna 2008, mutta aloituslupaa ei tällä erää myönnetty. Ongelmaa yritettiin ratkaista lisäämällä hammaslääketieteen koulutuspaikkoja muualla Suomessa. Keväällä 2009 myös Itä-Suomen yliopistolle myönnettiin hammaslääkärikoulutus. Uusia opiskelijoita hammaslääketieteeseen otetaan 25 vuonna 2010. [1] .

Kuopion yliopistorahasto

Keväällä 2008 perustettuun Kuopion yliopistorahastoon lahjoituksia ovat tehneet pohjoissavolaiset yritykset ja yhteisöt. Lahjoituksista koostuvan rahaston pääoma on lähes 270 000 euroa. Itä-Suomen yliopistossa rahasto tukee erityisesti Kuopion kampuksen toimintaa.

Katso myös

• Itä-Suomen yliopisto
• Mikkelin yliopistokeskus
• The Sino-Finnish Environmental Research Centre
• Pohjois-Savon korkeakoulukonsortio
• Pohjois-Karjala-projekti
• Huomen-lehmä

Lähteet

• Kuopion yliopisto

Aiheesta muualla

• Kuopion yliopisto
  • Hakijatilastot 2008
  • Kuopion yliopisto 40 vuotta -sivusto
• Kuopion yliopiston ylioppilaskunta
• Kuopion yliopiston apteekki (yliopiston erillislaitos)
• Kuopion yliopistollinen sairaala

Suomen yliopistot

Tiedeyliopistot: Helsingin yliopisto¹ • Itä-Suomen yliopisto² • Jyväskylän yliopisto² • Lappeenrannan teknillinen yliopisto² • Maanpuolustuskorkeakoulu² • Oulun yliopisto² • Svenska handelshögskolan³ • Tampereen teknillinen yliopisto² • Turun yliopisto² • Vaasan yliopisto² • Åbo Akademi³ Tiede- ja taideyliopistot: Aalto-yliopisto¹ • Tampereen yliopisto² • Lapin yliopisto² Taideyliopistot: Taideyliopisto¹ Entiset yliopistot: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu • Helsingin kauppakorkeakoulu • Joensuun yliopisto • Kuopion yliopisto • Kuvataideakatemia • Sibelius-Akatemia • Svenska social- och kommunalhögskolan • Taideteollinen korkeakoulu • Teatterikorkeakoulu • Teknillinen korkeakoulu • Turun kauppakorkeakoulu ¹ Yliopisto on kaksikielinen (suomi ja ruotsi). ² Yliopisto on yksikielisesti suomenkielinen. ³ Yliopisto on yksikielisesti ruotsinkielinen.