Tampereen teknillinen yliopisto

Wikipedia

Tampereen teknillinen yliopisto
Tampereen teknillinen korkeakoulu

Perustettu	1972
Tyyppi	Julkinen
Rehtori	Jarl-Thure Eriksson (31. heinäkuuta 2008 saakka) Markku Kivikoski (1. elokuuta 2008 alkaen)
Henkilökunta	1 900
Opiskelijoita	12 600
Jatko-opiskelijoita	2 000
Sijainti	Tampere, Suomi (Koordinaatit: 61°26′57.88″N, 23°51′35.91″E)
Osoite	Korkeakoulunkatu 10 33720 Tampere
Sivusto	http://www.tut.fi/

Tietotalo, eräs TTY:n rakennuksista

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY, engl. Tampere University of Technology, TUT) on Tampereella Hervannan kaupunginosassa sijaitseva, korkeinta teknillistä opetusta ja tutkimusta harjoittava valtiollinen yliopisto. Vuoden 2002 loppuun asti yliopiston nimi oli Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK).

Opiskelijoita TTY:llä on noin 12 000, joista runsaat 10 000 suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa (diplomi-insinööri tai arkkitehti) ja lähes 2 000 tohtori-opintoja. Teknillisen yliopiston opiskelijaa, joka ei ole suorittanut vielä tekniikan kandidaatin välitutkintoa, kutsutaan tekniikan ylioppilaaksi. Yli vuoden opiskelleita tekniikan ylioppilaita ja tekniikan kandidaatteja kutsutaan vapaamuotoisesti teekkareiksi.

TTY:ltä valmistuu vuosittain n. 800 opiskelijaa diplomi-insinööreiksi tai arkkitehdeiksi. Koulutus pätevöittää tieteellisen tutkimuksen ja yrityselämän tehtävien lisäksi mm. valtion virkoihin. Virallisen opintosuunnitelman mukainen tavoiteaika on kummallakin tutkinnolla 5 vuotta.

TTY:llä työskentelee yli 1 800 henkilöä, joista n. 1 500 kuuluu opetus- ja tutkimushenkilökuntaan. Yliopisto toimii läheisessä yhteistyössä monien teollisuusyritysten kanssa. Teknologiatutkimuksen merkittäviä rahoituslähteitä ovat valtion budjettirahoituksen lisäksi Tekes-projektit sekä yritysrahoitus. Myös Suomen akatemian rahoitus on merkittävää.

Kampusalueen vieressä on teknologiakeskus Hermia ja VTT:n tutkimuslaitoksia, ja TTY:llä on läheistä tutkimusyhteistyötä myös mm. Finn-Medi-tutkimuskeskuksen ja Tampereen yliopiston kanssa.

TTY:n rehtorina on vuodesta 1997 alkaen toiminut professori Jarl-Thure Eriksson, joka jää eläkkeelle heinäkuun 2008 lopussa. Hänen seuraajakseen nousee elektroniikan professori Markku Kivikoski.

Sisällysluettelo

1 Historiaa
2 Yksiköt
3 Tärkeitä henkilöitä
4 Merkittävää tutkimustyötä
5 Tunnettavuutta saavuttaneita keksintöjä ja ideoita
6 Muuta yliopistoon liittyvää
7 Katso myös
8 Lähteet
- 8.1 Viitteet
9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historiaa

Oppilaitos aloitti toimintansa vuonna 1965 (Helsingin) Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakouluna, kunnes se itsenäistyi vuonna 1972 eduskunnan säädettyä asiasta lain.

Aluksi opetusta annettiin Tampereen keskustassa, mutta toimitilat alkoivat siirtyä vuodesta 1973 alkaen vastaperustettuun Hervannan kaupunginosaan. Viimeisenä Hervantaan siirtyi arkkitehtuurin osasto, joka toimi keskustassa aina vuoteen 1990.

Kampus on hiljalleen laajentunut seuraavasti:

Konetalo 1973
Sähkötalo 1978
Päärakennus 1983
Rakennustalo 1984
Hermitec 1991
Festia 1995
Tietotalo 2001
Liikuntahalli 2002
Päärakennuksen laajennus 2006

Vappuinen teekkarikaste Tammerkoskessa

Vuonna 1972 aloitti toimintansa Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TTKY), joka on sittemmin muuttanut yliopiston nimenmuutoksen myötä oman nimensä Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnaksi (TTYY). Vuonna 2005 TTYY:n edustajisto korjasi ylioppilaskuntatoiminnan alkaneeksi vuonna 1965, jolloin Tampereen Teekkarit aloittivat toimintansa.

Leimallista paikalliselle opiskelijakulttuurille on jokavappuinen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kastaminen Tammerkoskessa, ns. teekkarikaste. Tämä kastamisperinne alkoi jo vuonna 1966.

[muokkaa] Yksiköt

TTY koostuu viidestä tiedekunnasta ja joukosta erillislaitoksia. Vuoden 2007 loppuun organisaatio koostui kymmenestä osastosta. Tiedekunnat ja laitokset ovat:

Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta (automaatiotekniikan, konetekniikan ja materiaalitekniikan koulutusohjelmat)
- Hydrauliikan laitos
- Konstruktiotekniikan laitos
- Materiaaliopin laitos
- Systeemitekniikan laitos
- Tuotantotekniikan laitos
Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta (biotekniikan, teknis-luonnontieteellinen sekä ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmat)
- Biolääketieteen tekniikan laitos
- Energia- ja prosessitekniikan laitos
- Fysiikan laitos
- Kemian ja biotekniikan laitos
- Matematiikan laitos
- Optoelektroniikan tutkimuskeskus
Rakennetun ympäristön tiedekunta (arkkitehtuurin ja rakennustekniikan koulutusohjelmat)
- Arkkitehtuurin laitos
- Rakennustekniikan laitos
Teknis-taloudellinen tiedekunta (tietojohtamisen ja tuotantotalouden koulutusohjelmat)
- Kielikeskus
- Teollisuustalouden laitos
- Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta (sähkötekniikan, tietoliikenne-elektroniikan ja tietotekniikan koulutusohjelmat)
- Elektroniikan laitos
- Ohjelmistotekniikan laitos
- Signaalinkäsittelyn laitos
- Sähköenergiatekniikan laitos
- Tietokonetekniikan laitos
- Tietoliikennetekniikan laitos

Tiedekuntien laitosten lisäksi on joukko suoraan yliopiston alaisia erillislaitoksia, jotka ovat joko erillisiä tutkimuslaitoksia tai palveluyksiköitä:

Täydennyskoulutuskeskus Edutech
Kirjasto
Porin yksikkö

Aiemmin erillislaitoksina toimineet Optoelektroniikan tutkimuskeskus (ORC) ja Kielikeskus liitettiin tiedekuntiin rakenneuudistuksen yhteydessä vuoden 2008 alusta.

TTY:llä on alueellista toimintaa myös Seinäjoella, Valkeakoskella, Raumalla, Lahdessa ja Hollolassa.

[muokkaa] Tärkeitä henkilöitä

Jarl-Thure Eriksson, rehtori 1997–2008, professori
Markku Kivikoski, valittu uudeksi rehtoriksi, professori
Timo Lepistö, rehtori vuosina 1985–1996, professori
Osmo Hassi, rehtori vuosina 1975–1985, professori emeritus
Pekka Ahonen, rehtori vuosina 1972–1975, professori emeritus
Reino Kurki-Suonio, 1. vararehtori 1992–2002, tietotekniikan osaston ensimmäinen johtaja, professori emeritus, professorina 1980–2002
Yrjö Neuvo, elektroniikan professorina 1976–1992, suuntasi laitosta signaalinkäsittelyyn ja mikroprosessoritekniikkaan päin
Markus Pessa, Optoelektroniikan Tutkimuskeskuksen (ORC) johtaja, saavuttanut huomattavaa tieteellistä huomiota uraauurtavalla optiikkaa ja elektroniikkaa yhdistävällä tutkimuksella, professori

[muokkaa] Merkittävää tutkimustyötä

TTY:n tutkimusyksiköt tuottavat vuosittain hieman vajaa tuhat vertaisarvioitua kansainvälistä tieteellistä julkaisua. Patentteja yliopistolla tehdyille keksinnöille myönnetään vuosittain 15–20 kappaletta. Suomen Akatemian ja opetusministeriön valitsemat tutkimuksen huippuyksiköt TTY:llä ovat

- signaalinkäsittelyn tutkimus
- optoelektroniikka- ja laser-tutkimus
- hydrauliikan ja automatiikan tutkimus

bioteknologia ja biohajoavat implantit
lääketieteellinen tekniikka
ohjelmistotekniikan tutkimus, joka on liittynyt GSM-teknologian ja matkapuhelinverkkojen kehitykseen (maailman ensimmäiset kaupalliset GSM-puhelut soitettiin vuonna 1991 Tampereella ja Helsingissä).

[muokkaa] Tunnettavuutta saavuttaneita keksintöjä ja ideoita

Tietotekniikan osasto on ollut vahvasti Nokia Oyj:n tuotekehittelyn apuna, esimerkkinä mm. Nokia Communicator^[1].
TTY:ltä lähtöisin oleva sumuvalkokangas-keksintö (oikeuden omistaa Seinäjoella toimiva Fog Screen Oy) sai vuonna 2003 Innosuomi-palkinnon. Menetelmä mahdollistaa kuvien ja videon projisoinnin ilmaan. Sumuvalkokankaan keksijät ovat tekniikan tohtorit Ismo Rakkolainen ja Karri Palovuori.
TTY:n tutkija Jevgeni Podkletnov esitti vuonna 1992 riitämättömän kokeellisen aineiston perusteella, että painovoima heikkenee pyörivän suprajohdelevyn ympäristössä. Jatkotutkimukset TTY:llä ja Yhdysvalloissa eivät ole johtaneet ilmiön havaitsemiseen.^[2]

[muokkaa] Muuta yliopistoon liittyvää

Tunnetuin TTY:llä opiskeleva urheilija lienee Tampereen Pyrinnön Tommi Evilä.

TTY:llä (erityisesti Festiassa) on kuvattu kohtauksia kahteen maailmanmaineeseen yltäneeseen amatöörielokuvaan: Star Wreck: In the Pirkinning ja The Yes Men, joista jälkimmäisessä joukko pilailijoita esiintyi eräässä TTY:n järjestämässä konferenssissa maailmankauppajärjestö WTO:n "edustajina".