Keijo Hämäläinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keijo Hämäläinen
Rehtori Keijo Hämäläinen Jyväskylän yliopiston lukuvuoden avajaisseremoniassa syyskuussa 2017.
Rehtori Keijo Hämäläinen Jyväskylän yliopiston lukuvuoden avajaisseremoniassa syyskuussa 2017.
Henkilötiedot
Syntynyt16. heinäkuuta 1963 Viitasaari[1]
Ammatti fysiikan professori[2], yliopiston rehtori[3]
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (FM 1987, FT 1990)[2]
Instituutti

Tampereen yliopisto, 2023 alkaen[3]

Jyväskylän yliopisto[2]

Keijo Johannes Hämäläinen (s. 16. heinäkuuta 1963 Viitasaari)[4][5] on suomalainen fyysikko ja professori. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa fysiikan professorina vuodesta 2002.[1] Hän toimi Helsingin yliopiston vararehtorina vuosina 2014–2016. Jyväskylän yliopiston hallitus valitsi Hämäläisen keväällä 2017 Jyväskylän yliopiston rehtoriksi ja hän aloitti viisivuotisen toimikautensa 1. elokuuta 2017.[1] Keväällä 2021 hänet nimitettiin toiselle viisivuotiskaudelle 2022–2027.[6] Keväällä 2023 Keijo Hämäläinen valittiin Tampereen yliopiston rehtoriksi 1.6.2023 alkavalle viisivuotiskaudelle.[3]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus ja uran alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keijo Hämäläinen syntyi Viitasaarella, mutta perhe muutti pian Suolahteen, jossa hän vietti nuoruutensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Suolahden lukiosta 1982.[2] Lukion jälkeen hän aloitti fysiikan opinnot Helsingin yliopistossa. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1987.[2] Gradututkielmassaan hän käsitteli erilaisten digitaalisten signaalinkäsittelymenetelmien soveltamista röntgenspektroskooppisten mittausten analysointiin.[7] Opiskeluaikanaan hän toimi Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen virkaa tekevänä assistenttina vuodesta 1986.[2] Varsinaisena assistenttina hän työskenteli vuodet 1989–1993.[2] Tohtoriksi Hämäläinen väitteli vuonna 1990 Helsingin yliopistossa fysiikan alalta.[2] Hänen väitöskirjansa (Inelastic x-ray scattering from bound electrons) käsitteli sidoselektronien tutkimusta epäelastisen röntgensirontamenetelmän avulla.[8]

Tutkijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistumisen jälkeen Hämäläinen työskenteli lokakuusta 1990 syyskuuhun 1992 tutkijatohtorina Brookhavenin kansallisessa tutkimuslaboratoriossa (engl. Brookhaven National Laboratory) Yhdysvalloissa.[2] Samanaikaisesti hän oli 1990–1993 tutkimusassistenttina Suomen Akatemian projektissa.[2] Vuodesta 1993 hän on ollut Helsingin yliopiston fysiikan dosentti.[2] Hämäläinen on tehnyt vuoden 1993 jälkeen useita tutkimusvierailuja Grenoblessa Ranskassa sijaitsevan yhteiseurooppalaiseen synkrotronilaboratorioon (ESFR, European Synchrotron Radiation Facility).[2] Siellä hän aloitti synkrotronisäteilyn hyödyntämisen materiaalifysiikan tutkimuksessa. Toimittuaan 1993–1996 nuorempana tutkijana Suomen Akatemiassa hän sai nimityksen fysiikan yliassistentin toimeen Helsingin yliopistoon vuosiksi 1996–2001.[2] Hän toimi vielä ennen nimitystään professoriksi Suomen Akatemian vanhempana tutkijana 1997–2002.[2]

Professorina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämäläinen nimitettiin Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen professoriksi syyskuussa 2002 toimenkuvanaan kokeellinen kiinteän olomuodon fysiikka.[5] Professorikaudellaan hän johti vuodesta 2004 vuoteen 2007 fysiikan laitoksen röntgenfysiikan osastoa ja sen jälkeen hän oli Elektronisten rakenteiden ja mikrotomografian laboratorion esimies 2008–2009.[2]

Hämäläinen oli Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani kaudella 1.1.2010–31.12.2013.[9] Vuoden 2014 alussa hän aloitti Helsingin yliopiston vararehtorina vastuualueinaan tutkimusasiat, opetus- ja opintoasiat sekä innovaatiotoiminta.[10] Lisäksi hänen vastuullaan oli yliopiston tutkimusinfrastruktuuri ja yhteistyösuhteet niin kutsuttuihin sektoritutkimuslaitoksiin.[11] Vararehtorina hänen keskeinen projektinsa oli organisoida Helsingin yliopiston tutkintouudistus, jossa noin 200 pääainetta korvattiin 32 uudella kandidaattiohjelmalla.[12] Hankkeessa kehitystyö tehtiin konkreettisesti perusteista lähtien ja siinä selvitettiin myös, miten digitaalisia sovelluksia voi hyödyntää yliopiston pedagogisessa toiminnassa.[12] Uutta tutkintorakennetta varten vertailtiin koulutusmalleja useissa yliopistoissa ulkomailla.[12]

Professori Hämäläinen on ohjannut 12 väitöskirjaa.[2]

Jyväskylän yliopiston rehtorina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston hallitus nimitti Keijo Hämäläisen Jyväskylän yliopiston rehtorin tehtävään ajalle 1.8.2017–31.7.2022.[1] Hänen vahvuuksiaan rehtorina ovat muun muassa vahva tiede- ja korkeakoulumaailman tuntemus ja hänellä on myös laaja kansainvälinen kontaktiverkosto.[12] Professori Hämäläinen itse on luonnehtinut olevansa enemmän akateeminen johtaja kuin hallintomies.[13]

Hämäläinen aloitti rehtorina elokuussa 2017 ja perehtyi uuden organisaationsa toimintaan. Elokuun lopussa Jyväskylän yliopistossa vieraili yksityisen perulaisen yliopiston, Universidad Peruana de Ciencias Aplicadas (UPC, suom. Perun soveltavien tieteiden yliopisto) vararehtori, tohtori José Pereyra ja saman yliopiston koulutuksen ja osaamisen -koulutusohjelman (engl. Education & Learning Management) johtaja Manuel Rodríguez Villegas.[14] Rehtori Hämäläinen allekirjoitti tapaamisen yhteydessä yhteistyö- ja vaihtosopimuksen Jyväskylän yliopiston ja UPC:n välillä.[14]

Jyväskylän yliopistossa on alustavasti aloitettu prosessi rehtori Hämäläisen kutsumiseksi Jyväskylän yliopiston professuuriin. Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto teki kokouksessaan huhtikuussa 2017 alustavan päätöksen, että Keijo Hämäläinen kutsutaan Jyväskylän yliopistoon fysiikan professoriksi Jyväskylän fysiikan laitokselle.[15] Tiedekuntaneuvosto teki toukokuussa 2017 esityksen vielä tuolloin Jyväskylän yliopiston rehtorina olleelle Matti Manniselle, että Hämäläinen kutsuttaisiin professorin tehtävään 1. elokuuta 2017 alkaen.[15] Tulevan professuurin tehtävät liittyvät kokeellisen materiaalifysiikan alaan.[16] Materiaalifysiikan tutkimus on eräs Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen keskeisiä tutkimusaloja.[16] Toinen sen yhteyteen kuuluva tutkimusalue on fysiikan laitoksen hiukkaskiihdyttimien avulla tapahtuva aineen rakenteen tutkimus eli kiihdytinpohjainen materiaalitutkimus. Siihen yhdistyy poikkitieteellisessä ympäristössä muita fysiikan aloja, kuten ydinfysiikan, materiaalitieteiden, ohutkalvotutkimuksen ja nanotieteiden tutkimusta sekä näihin aloihin liittyvää koulutusta.[16] Professori Hämäläisen mukana Helsingin yliopistosta Jyväskylään siirtyy synkrotronisäteilyn käyttöön perustuvaa materiaalifysiikan osaamista, joka on merkittävä uusi tutkimusala Jyväskylässä. Professuurin tehtäviin kuuluu suunnitelman mukaan tutkimusteeman tutkimuksen ja alan koulutuksen johtaminen.[16]

Tutkimustyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fyysikkona Hämäläinen on erikoistunut kokeellisen fysiikan tutkimukseen. Hän on tutkinut muun muassa kiinteän olomuodon fysiikkaa. Uransa aikana professori Hämäläinen on aktiivisesti pyrkinyt edistämään synkrotronisäteilyn käyttöä materiaalitieteen tutkimuksessa sekä Suomessa että ulkomailla ottamalla vastaan vastuullisia tehtäviä useissa eurooppalaisissa fysiikan alan järjestöissä. Hän on käyttänyt useissa tutkimuksissaan materiaalien karakterisointiin röntgenmenetelmiä, niistä kenties tärkeimpänä epäelastinen röntgensironta.

Professori Hämäläinen on tammikuuhun 2017 mennessä julkaissut yli 130 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua.[2] Lisäksi hän on julkaissut useita julkaisuja tieteen popularisoimiseksi.

Luottamustoimia ja huomionosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työskennellessään Helsingin yliopistossa professori Hämäläinen hoiti professuurin ohella monia hallinnollisia luottamustoimia. Hän on ollut Tieteellisen neuvoston jäsen, innovaatiotoimikunnan puheenjohtaja ja tohtorikoulutuksesta vastaavan johtoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2014.[2] Hämäläinen on osallistunut myös fyysikkojen kansallisen yhdistyksen toimintaan. Hän toimi Suomen fyysikkoseuran puheenjohtajana vuosina 2005[5]–2007[17] Hänen asiantuntemustaan on hyödynnetty myös muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun (v:sta 2016) ja Ilmatieteen laitoksen (v:sta 2015) neuvottelukunnissa.[2] Kotimaisten luottamustoimien lisäksi Hämäläinen on ollut Grenoblessa Ranskassa sijaitsevan yhteiseurooppalaisen synkrotronilaboratorion ESRF (European Synchrotron Radiation Facility) tieteellisen neuvoston puheenjohtaja kaudella 2012–2014. Hän on ensimmäinen ESRF:n johtopaikalle valittu suomalainen.

Professori Hämäläinen oli suosittu luennoitsija toimiessaan Helsingin yliopistossa. Hänet valittiin kolmesti (1996, 2003 ja 2009) fysiikan laitoksen vuoden opettajaksi.[2] Tieteellisten ansioidensa perusteella Hämäläinen sai Suomalaisen Tiedeakatemian myöntämän Väisälän palkinnon vuonna 2002.[18] Hänet valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2006.[19] Suomen Tiedeseuran jäsen hän on vuodesta 2013.[2]

Tasavallan presidentti myönsi vuonna 2012 Hämäläiselle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Keijo Hämäläinen Jyväskylän yliopiston rehtoriksi — Jyväskylän yliopisto www.jyu.fi. Viitattu 30.8.2017.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Keijo Hämäläisen Lyhyt Curriculum Vitae Jyväskylän yliopisto 17.1.2017. Viitattu 30.8.2017.
  3. ↑ a b c Tampereen yliopiston rehtoriksi Keijo Hämäläinen Tampereen korkeakouluyhteisö. Viitattu 9.11.2023.
  4. ↑ Kuka kukin on 2007, Otava 2006
  5. ↑ a b c Keijo Hämäläinen: Curriculum vitae Helsingin yliopisto. Viitattu 4.1.2008.
  6. ↑ Keijo Hämäläinen jatkaa Jyväskylän yliopiston rehtorina 19.5.2021. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 5.7.2022.
  7. ↑ Hämäläisen Pro Gradu Kansalliskirjasto Finna. 2017. Viitattu 30.8.2017.
  8. ↑ Hämäläisen väitöskirja Kansalliskirjasto Finna. 2017. Viitattu 30.8.2017.
  9. ↑ 7.12.2009 Helsingin yliopisto nimitti tiedekuntien dekaanit Mikkelin yliopistokeskus. Viitattu 8.3.2011.
  10. ↑ Liiten, Marjukka: Helsingin yliopisto sai kolme vararehtoria 16.10.2013. HS.fi. Viitattu 16.10.2013.
  11. ↑ Helsingin yliopiston kolme uutta vararehtoria valittu STT Info. 16.10.2013. Viitattu. 30.8.2017.
  12. ↑ a b c d Keijo Hämäläinen tuo verkostot ja koulutusosaamisen tuliaisinaan Tiedonjyvä 8.4.2017. Viitattu 30.8.2017.
  13. ↑ Seppälä, Antti: "Mielipiteiden ja faktojen rinnastaminen on ongelma" – Jyväskylän yliopiston uusi rehtori huolissaan kehityksestä Yle Uutiset. 1.8.2017.
  14. ↑ a b Uusi yhteistyöyliopisto Perussa Tiedonjyvä 29.8.2017. Viitattu 30.8.2017.
  15. ↑ a b Tiedekuntaneuvoston päätökset 2017 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. 2017. Viitattu 30.8.2017.
  16. ↑ a b c d Pöytäkirja 5/2017 (PDF). Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, JY. Toukokuu 2017. Viitattu 30.8.2017.
  17. ↑ Suomen Fyysikkoseuran vuosikokous 2007 30.4.2007. Suomen fyysikkoseura. Viitattu 16.10.2013.
  18. ↑ Uutisarkisto Helsingin yliopisto. Viitattu 4.1.2008.
  19. ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 2.7.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keijo_Hämäläinen&oldid=21975829”