Korkeakoulu
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluja ovat Suomessa yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hakijamäärät
Yliopistoihin haki keväällä 2007 vajaat 70 000 (n. 22 000 aloituspaikkaa) ja ammattikorkeakouluihin yli 75 000 (n. 31 000 aloituspaikkaa) hakijaa.[1] Hakijoista 17 prosenttia pyrki molempiin.[2]
Eniten hakijoita keräsivät suuret yliopistot eli Helsingin (n. 21 000 hakijaa), Tampereen (n. 13 500) ja Turun yliopistot (n. 11 300).[2] Kaikista hakijoista opiskelupaikan saa noin 42 prosenttia.[1] Vuonna 2008 pilotoidaan yliopistojen sähköistä yhteishakua, jossa yhdellä sähköisellä lomakkeella voi hakea enintään yhdeksään paikkaan.[2]
[muokkaa] Yliopistot
| Suomen- ja ruotsinkieliset tiedeyliopistot: Helsingin yliopisto • Teknillinen korkeakoulu (Espoo; –2010) Suomenkieliset tiedeyliopistot: Helsingin kauppakorkeakoulu (–2010) • Joensuun yliopisto (–2010) • Jyväskylän yliopisto • Kuopion yliopisto (–2010) • Lapin yliopisto (Rovaniemi) • Lappeenrannan teknillinen yliopisto • Maanpuolustuskorkeakoulu • Oulun yliopisto • Tampereen teknillinen yliopisto • Tampereen yliopisto • Turun kauppakorkeakoulu (–2010) • Turun yliopisto • Vaasan yliopisto Ruotsinkieliset tiedeyliopistot: Svenska handelshögskolan (Helsinki) • Åbo Akademi |
Yliopistoja on Suomessa 21, joista monitieteellisiä yliopistoja on 10, teknillisiä korkeakouluja 3, kauppakorkeakouluja 3, taidekorkeakouluja 4 sekä Maanpuolustuskorkeakoulu. Yliopistojen perustehtävänä on yliopistolain mukaan harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta. Erityisesti aiemmin korkeakoululla tarkoitettiin yliopistoa, jossa on vain yksi tiedekunta.
Yliopistossa voi suorittaa perustutkintoina alempia ja ylempiä yliopistotutkintoja. Alemmat tutkinnot ovat kandidaatin tutkintoja tai oikeustieteessä oikeusnotaarin tutkinto. Ylemmät tutkinnot ovat maisterin tutkintoja paitsi lääketieteessä, jossa ne ovat kuusivuotisia lisensiaatin tutkijoja. Yliopistoissa voi suorittaa myös jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Suomen yliopistoissa opiskelee noin 140 000 opiskelijaa.
[muokkaa] Yliopistot ja niiden perustamisvuodet
- Helsingin yliopisto 1640 (nimellä Academia Aboënsis, Turun Akatemia)
- Teknillinen korkeakoulu 1849 (vuodesta 1908 yliopisto)
- Taideteollinen korkeakoulu (TaiK) 1871 (perustettiin nimellä Veistokoulu)
- Svenska handelshögskolan (Hanken) 1909 (vuoteen 1927 Högre Svenska Handelsläroverket)
- Helsingin kauppakorkeakoulu 1911
- Åbo Akademi 1918
- Turun yliopisto 1920
- Jyväskylän yliopisto 1934 (toimi alkujaan nimellä Kasvatusopillinen korkeakoulu)
- Turun kauppakorkeakoulu 1950
- Oulun yliopisto 1959
- Tampereen teknillinen yliopisto 1965 (aluksi Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakoulu, Tampereen Teknillinen korkeakoulu, itsenäistyi 1972)
- Tampereen yliopisto 1965 (alkujaan Kansalaiskorkeakoulu 1925–1930, Yhteiskunnallinen korkeakoulu 1930–1965)
- Vaasan yliopisto 1966
- Joensuun yliopisto 1969
- Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1969
- Kuopion yliopisto 1972
- Lapin yliopisto 1979
[muokkaa] Ammattikorkeakoulut
-
Pääartikkeli: Ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakouluja on 26. Näistä kunnallisia ammattikorkeakouluja on 6, kuntayhtymän omistamia ammattikorkeakouluja on 7 ja yksityisiä ammattikorkeakouluja on 13. Lisäksi Ahvenanmaalla toimii Högskolan på Åland ja sisäasiainministeriön alaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulu.
Ammattikorkeakoululaki säätää ammattikorkeakouluille kolme tehtävää: opetuksen lisäksi ammattikorkeakoulujen tehtäviä ovat tutkimus- ja kehitystyö sekä alueellinen kehittäminen. Ammattikorkeakoulut pyrkivät kouluttamaan alueensa työnantajien tarpeisiin vastaavaa työvoimaa asiantuntija-, suunnittelu-, kehittämis- ja esimiestehtäviin sekä osallistumaan tutkimus-, innovaatio- ja tuotekehitystoimintaan yhdessä alueensa yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinto on laajuudeltaan 210, 240 tai 270 opintopistettä ja sen suorittaminen kestää yleensä n. 3,5 - 4,5 vuotta. Ammattikorkeakoulututkinto antaa pätevyyden sellaisiin julkisiin virkoihin ja toimiin, johin on säädetty kelpoisuusehdoksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on Bolognan prosessin mukainen toisen syklin (eli maisteritason) tutkinto ja se antaa julkisiin virkoihin saman kelpoisuuden kuin yliopistoissa suoritettava ylempi korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakouluissa opiskelee noin 100 000 opiskelijaa.
^ Ahvenanmaan maakuntahallinnon alaisuudessa, ^^ Sisäasiainministeriön alaisuudessa
- Ammattikorkeakoulu Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
- Diakonia-ammattikorkeakoulu
- Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
- Humanistinen ammattikorkeakoulu
- Hämeen ammattikorkeakoulu
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu
- Kajaanin ammattikorkeakoulu
- Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
- Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
- Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
- Lahden ammattikorkeakoulu
- Laurea-ammattikorkeakoulu
- Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Mikkelin ammattikorkeakoulu
- Oulun seudun ammattikorkeakoulu
- Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
- Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
- Rovaniemen ammattikorkeakoulu
- Saimaan ammattikorkeakoulu
- Satakunnan ammattikorkeakoulu
- Savonia-ammattikorkeakoulu
- Seinäjoen ammattikorkeakoulu
- Tampereen ammattikorkeakoulu
- Turun ammattikorkeakoulu
- Vaasan ammattikorkeakoulu
- Yrkeshögskolan Novia
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 "Korkeakouluihin 125 000 hakijaa". Yle uutiset, 26.6.2007 (luettu 26.6.2007)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Liiten, Marjukka: "Opettajaksi ja insinööriksi haluaa entistä useampi". Helsingin Sanomat, 26.6.2007.] (luettu 26.6.2007)
